Olli-Pekka. / Lapin Kansa 28.7. 1936.

Ei tauti tapa, eikä rutto rupea, il-man Jumalan sallimusta.



Kun vaara on kaukana, kun esimerkiksi joku vaarallinen kulkutauti liik-kuu jossain etäällä, niin ajatellaan tavallisesti, että no, se on siellä saak-ka onneksi, eipä tässä hätäpäivää. Sellaisia me ihmiset olemme. Meitä pitää nykäistä melkein hihasta, antaa aivan kouraantuntuva "muistutus kuolevaisuudesta", ennenkuin hieman höröstymme ja rupeamme liikut-telemaan eviämme. Nyt on sitten isorokko levinnyt myöskin Rovanie-melle ja herättänyt ihmisissä kauhistusta, niinkuin on hyvin ymmärret-tävää. Tarkoituksemme ei ole ryhtyä sen johdosta maalaamaan mitään peikkoja seinälle, mutta ei liene pois laidalta, vaikka tällainen pakinan-pitäjäkin katselee asiaa hieman omasta näkökulmastaan.

Olimme aivan pikku poika, kun ensi kerran kuulimme kotiseudullamme Alatorniolla joidenkin vanhojen ihmisten sanovan, ettei "tauti tapa, eikä rutto rupea, ilman Jumalan sallimusta". Kun myöhemmällä iällä olemme ajatelleet tuota kuulemaamme, niin emme vähääkään epäile, etteivätkö ne ihmiset, jotka noin sanoivat, olleet aivan vilpittömiä ihmisiä. Heillä oli kertakaikkiaan sellainen lapsellinen käsitys, että joku raamatun kohta, joka kirjaimellisesti lukien kenties antaa jossain määrin, tukea tuollaiselle elämänkäsitykselle, on tulkittava, nimenomaan sillä tavalla, että ihminen saa meloa tässä elämässä ympäristöstään ja lähimmäisistään välittä-mättä miten tahansa. Niinpä jos saastuttaa jollakin sairaudella toisen, niin on koko juttu kuitattava sillä, että se olikin vain " Herran sallimus-ta" kaikki.

Tiedämme koskettelevamme arkaluontoista asiaa, mutta vakuutamme, ettemme tee sitä missään pilkantekomielessä. Isorokko, jonka peloitta-vista ensi tervehdyksistä on Rovaniemelläkin nyt saatu kokemuksia, on sellainen tekijä, että siitä on leikki poissa. Kun joku sairastuu johonkin vaikeaan tautiin, niin emme tahdo lainkaan kiistellä siitä, etteikö hänen kohdallaan olisi tapahtunut sellaista, mikä on Korkeimman taholta mää-rätty, mutta tuskinpa vain ovat mitään "taivaan lähettejä" ne, jotka tietoi-sina sairautensa laadusta vähääkään välittämättä kulkevat kanssa ih-mistensä keskuudessa niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.

On kuitenkin ollut ja kenties on jossain päin vieläkin sellaista tuomittavaa käsitystä, josta edellä mainitsimme. Ne olivat kristillismielisiä ihmisiä, joilta poikavuosinamme sellasta kuulimme. Ja, sanottakoon se vielä ker-ran, he olivat tässä käsityksessään täysin vilpittömiä. He eivät vain kai-kessa yksinkertaisuudessaan tulleet ajatelleeksi asian sitä puolta, ettei varsinkaan vaarallisten kulkutautien suhteen sovi heittäytyä välinpitä-mättömäksi, vaan on pyrittävä, kuten kaikessa muussakin maallisessa, ohjaamaan elämäänsä niin, ettei olisi ympäristölleen pahennukseksi.

Sen jälkeen ovat käsitykset kuiteakin sillä taholla, jossa tuota mainit-semaamme ajatusta esiintyi, suuresti muuttuneet ja varmaan on enää nykyoloissa häviävän pieni niiden jotka vielä nytkin käsittävät asian sillä tavalla.

Jehovan todistaja, insinööri Kaarlo Hartevan esitelmää mainostava kul-kue v. 1945. Miehiä ja naisia mainos- ja tekstikylttien kanssa Rautatien-torilla, vasemmalla edessä auto jonka lavalla suuri mainosjuliste. Kuva: Väinö Kannisto. / Helsingin kaupunginmuseo.

Lääketieteen taistelu ihmiselämästä. Kuva: Työväen kalenteri 1931.

Isorokko näyttää itsepintaisesti leviävän. Se on valitettava juttu. Se ke-hoittaa varovaisuuteen sielläkin, missä tähän saakka on luultu, että saa-daan moiselta vitsaukselta olla aivan rauhassa. Nyt viilettävät ihmiset nopeilla kulkuneuvoilla pian paikasta toiseen. Yksi ja toinen saattaa tie-tämättään takinliepeissään tai helmuksissaan kuljettaa sen basilleja, vaikkapa ei itse siihen sairastuisikaan. Sen vuoksi ovat yllätykset mah-dollisia. Kesken kaiken saattaa jonkun kylän väen säikäyttää tieto, että kylässä on sattunut isorokkotapaus. Ja ellei olla taudin suhteen varovai-sia, niin uusia saattaa helposti sattua.

Keskustelimme asiasta eilen erään lääkärin kanssa, joka kertoi isorokko-bakteerien olevan tavattoman sitkeä henkisiä. Niiden ikää tuskin on ku-kaan mitannut, mutta kun tiedetään, että suljetussa paikassa, esim. kir-jeissä ja vaatearkussa, ne saattavat säilyä vuosikymmeniä elinvoimai-sina, niin selvinnee tästä, minkälaisista viheliäisistä on kysymys.

Puhtaus ja siisteys ovat isollerokollekin tehokasta vastamyrkkyä. Ne viihtyvät ummehtuneissa paikoissa, mutta raitis ulkoilma ja auringon va-lo ne tappaa. Lysoolin käyttö lattioita ja huonekaluja tai käsiä pestessä ei ole suinkaan pahitteeksi. Varsinkin nyt, jolloin isorokko tapauksia on siellä täällä ilmennyt, on siiihen kaksinverroin syytä. Sitäpaitsi on aptee-keista ja kemiikalikaupoista saatavissa Sterisol-nimistä jauhoa, jota se-koitetaan, tasapäinen teelusikallinen yhtä vesilitraa köhti. Se kuuluu ole-van vielä parempaa kuin lysooli ja kun se ei ole ihmiselle myrkyllistä, voidaan sitä käyttää myöskin astioita pestäessä.

Tietysti kuuluu asiaan, että jokainen rokotuttaa itsensä. Ennen rokotus-pakkoa kaatoi isorokko ihmisiäkuin luokoa. Ja ne, jotka siitä selvisivät, saivat rumat arvet, niinkuin olisi heidät herneillä tatuoitu. Ryssän sotilai-den joukossa maailmansodassa näki paljon sellaisia. Sanottiin, että ne ovat olleet "vihtahousun kanssa papuriihellä", jolloin se vanha kehno on takonut heidän, naamatauluaan papusäkillä.

Tervolassa, jossa, on paljon hartevalaisia(*, pannaan nimenomaan hei-dän taholtaan uskonnollisista syistä koko rokotustouhua kovasti kampoi-hin. Allekirjoittanut rohkenee olla kuitenkin sitä mieltä, että kyllä rokotet-tukin pääsee taivaaseen, jos vain muuten on mitan täyttävä, joten harte-valaisetkin tekisivät viisaammin, kun lakkaisivat levittämästä tuollaisia oppeja.

*) Jehovan todistajat.

Olli-Pekka. / Lapin Kansa 30. 7.1936.

Niukoiksi menevät kuulumiset. Ellei olisi isoarokkoa ja Espanjan vallan-kumousta, niin tästä alkaisi joutaa vaikka mihin. Ne ovat antaneet lehti-miehille niin paljon ainespuita, ettei lehden sisältö ole kesäkuumallakaan sentään päässyt aivan kesantoon.

Hartevalaiset Tervolassa kuuluvat edelleenkin tenivän rokotusta vas-taan. Sellaisessakin tapauksessa, jolloin perheessä on lapsi sairastunut tähän vaaralliseen tautiin, eivät vanhemmat ole antaneet rokottaa muita lapsia enemmän kuin itseäänkään. Saa nähdä, kehittyykö tilanne sellai-seksi, että kätilön asemasta saapuu hartevalaisiin taloihin poliisi toimitta-maan rokotusta. Monenlaisiin hommiin joutuu polisisetä elämänsä var-rella, mutta uusi elämys olisi varmaan hänelle joutua myöskin rokottajak-si. Ja kun rokotusta vastustetaan, niin kiihkeimmät kai täytyy panna rau-toihin tai sitoa niinkun pakkosyötössä menetellään syömälakkolaisten suhteen.

Tammisaaren pakkotyölaitoksessa on erityinen penkki, johon on sidottu sellaisia tulipalokommuniste ja, jotka ovat saaneet päähänsä jouduttaa maailmanvallankumouksen tuloa lakkaamalla syömästä. Tämä porvaril-linen yhteiskunta kun ei salli kommunistinkaan kuolla nälkään, ei vapaa-ehtoisestikaan, niin se sitoo uppiniskaisen penkkiin ja kaataa väkisin vel-liä suuhun. Penkissä on sopivan kokoinen pehmustettu syvennys päätä varten ja koko laitos kuuluu olevan niin erinomaisesti valmistettu, että kun siihen joutuu pitkäkseen, niin velli rupeaa pian maittamaan. Vallan-kumouksellinen on pian taas täysissä ruumiin ja hengen voimissa.

Samanlainen penkki täytynee hankkia myöskin Tervolan rokottajille, el-leivät uppiniskaiset muuten ala käsittää, että yhteiskunnan täytyy suo-jella jäseniään myös vaarallisilta kulkutaudeilta.

Emme tunne sitä. hartevalaisuuden uskonpykälää joka kieltää rokotta-misen, mutta sen tunnemme omissa nahoissamme, ettei rokotuksesta ainakaan mitään vahinkoa ole. Kolmasti on meidät tähän mennessä rokotettu, ensin lapsena, sitten sotaväessä ja nyt viimeksi pari viikkoa sitten, jolloin alkoi tämä isorokkoviuhka. Nätisti se kävi. Ei vähääkään koskenut, vaikka kolme kertaa teräaseella tuikattiin ja pistettiin sitten purkista haavaan sitä seerumia, joka pitää isonrokon loitolla.

Kehoitammekin niin hartevalaisia kuin muitakin, jotka eivät vielä ole sitä tehneet, rokotuttamaan itsensä. Ja, kuten jo aikaisemmin olemme huo-mauttaneet, olemme edelleenkin siinä käsityksessä, että kyllä rokotet-tukin pääsee taivaaseen, jos vain on muuten taivaskelpoinen. Niin että jos jollakin Hartevan uskoa tunnustavalla kenkä puristaa siitä paikasta, niin kyllä se on turhaa pelkoa