A. L. / Suomen kalastuslehti 20.9.1893.

Enontekiön kalastussuhteista sananen.


Kalastus täällä Lapin tunturissa pidetään hyvin tärkeänä elinkeinona, ei-kä saata sanoakaan, että järvet yleensä täällä olisivat kalattomia, jos nii-tä taidolla pyydettäisiin. Suurimman vahingon tekevät tiheät nuotan pe-rät kooten kalan sikiöitä - vaan nyt on sitä vastaan tehty ehkäiseviä sääntöjä ja niille saatu kuvernöörin vahvistus, joten voinee toivoa siinä parempaa.

Kalan kasvatusta ei ole täällä harjoitettu, ei edes kantamalla toisiin jär-viinkään - ei kuitenkaan näinä aikoina - paitsi kahteen järveen, joihin on kannettu siian sukua; ensin v. 1890 Neitojärveen, peninkulma pohjoseen päin kirkonkylästä, ja tänä vuonna Ahvenjärveen, joka on eteläpuolella kirkonkylää.

Edelliseen järveen kannettiin eläviä siikoja kolme kertaa vesisaavilla Sis-sangin järvestä ja jälkimäiseen vietiin hedelmöitetty mäti Ounasjärvestä kudun aikana. Kummankaan istutuksen menestyksestä ei voida vielä mitään tietää; on kuitenkin todenmukaista, että Neitojärvestä pitäisi tu-leman siikavesi.

Vähän omituinen, mutta kuitenkin huvittava kalastuspuuha on täällä jon-kunlainen talvikalastus seuraavaan tapaan. Hakataan noin sylen pitui-nen avanto jäähän järvessä, jossa on haukia ja ahvenia, senlaiselle sy-vyydelle, jossa jään ja pohjan välissä on metrin korkeus vettä, niin että matala verkko seisoo. Verkon pituinen salko työnnetään jään alle, jolla uitetaan neljä verkkoa avannosta ristiin kukin suunnallensa.

Tällä tavoin aletaan jo Marianpäivästä täällä saada haukia ja ahvenia, vaikka ei runsaasti; kuitenkin on veres kala talvella niin hyvä, että ahke-ra pyytäjä vähänkin saaliin tähden jonkun työn tekee. Saattaisipa se run-saskalaisissa järvissä hyväkin olla; ja jos avannon teko umpijärviin pide-tään hyödyllisenä, niin se toimi täyttäisi samalla kaksi tarkoitusta.-


Ei tämä pyytötapa tosin täälläkään ole yleiseksi tullut - vaan mateitten ”patominen" on sitä vastoin yleinen, niin että laitetaan syystalvella puu-padot rannasta selkään päin, ”siivet" sivulle, ja pöhnä (päremerta) eli rihmamerta padon päähän pyytämään; tällä tavoin syövät muutamat verestä madetta kaiken talvea,


Ei kuitenkaan ole mateen pyynti täällä mitään siihen verraten kuin on Muoniossa ja erittäinkin Kittilässä.


Suurempi ahkeruus ja taito olisi tässäkin elinkeinossa toivottava.