Yrjö Halonen. / Pohjolan Sanomat no 164. 25.07.1926
Enontekiön kansakoulu.
Miten se sai alkunsa
Aikaisemmin on tässä lehdessä Enontekiön kansakoulun nykyinen opet-taja valaisevasti kertonut Enontekiön ainoan kansakoulun nykyisistä vai-heista. Alempana kerrottakoon muutamin sanoin saman kansakoulun ai-kaisemmista suhteista ja sen hiukan omituisesta perustamisesta.
Sen aikainen, tavallaan koko Lapinmaan kuuluisuus, Muonioniskan piirin nimismies, kuvernementinsihteeri Kaarlo Bäcklund, joka jonkun aikaa toimi virkaatekevänä Lapin kihlakunnan kruununvoutina (hänen toimes-taan tekosyillä virasta pidätetyn kruununvouti Ch. Em, Ahngerin sijassa) suunnitelmia useamman eri kansakoulun perustamiseksi Lapin kihlakun-taan.
Suunnitelmaan kuului sellaisen perustaminen myöskin Enontekiön kir-konkylään Hettaan. Senaikuisen Oulun läänin kuvernöörin, kenraalima-juri A. Gripenbergin myötävaikutuksella sitten saatiin suunnitelmat kehit-tymään niin, että syksyllä 1888 m.m. Enontekiön kansakoulu pääsi alka-maan toimintansa.
Opettajaksi oli kouluun saatu täydellisen seminaarikurssin suorittanut opettaja Frans Emil Sohlman. Koulu alotti toimintansa pappilan pirtissä. Pian oli kumminkin koululle ostetun Välitalon päärakennus saatu muo-dostetuksi siihen kuntoon, että koulu jo ennen joulua samana vuonna voi siirtyä omiin suojiinsa.
Kuten jo mainittiin, oli koululle ostettu Välitalo-niminen talo Hetan kyläs-tä. Osto oli tapahtunut saman Bäcklundin toimesta ja valtion varoilla ja ”kansakoulun johtokunta" sai taloon kiinnekirjan 25. 9. 1889 (!).
Omituista näin ollen oli, että koulutalon omistajaksi tuli kansakoulun joh-tokunta. Mutta muuta keinoa lienee silloisten olosuhteiden vallitessa ol-lut vaikea keksiä. Sillä Enontekiön kunta oli vieras koko hommalle. Kou-lu oli syntynyt tuon tavallaan toimintahaluisen v. t. kruununvouti Bäcklun-din omien puuhien tuloksena.
Olihan tosin jonkun kerran kuntakokouksessa ollut kysymystä kansakou-lusta, mutta ei siinä muodossa, että kunta olisi päättänyt koulun perus-taa. Oli ollut kysymys vain jonkunlaisen lausunnon antamisesta asiassa. Kuntalaisilla oli päinvastoin sellainen käsitys, että koulun perustaja ja sen vastainen ylläpitäjä on ”korkea kruunu".
Ja niinhän asia kauan aikaa olikin, että koulun kustannukset suoritti pää-asiallisesti valtio. Pienempiä apurahoja saatiin Oulussa toimineelta Kym-menpenni-yhdistykseltä, sekä yhdistykseltä : ”Kansakoulut ja oppilasko-dit", kenraalikuvernöörin määräysvallassa olleesta n.s. Lapin rahastosta, y.m.
Vasta sitten, kun koulu oli jo toiminut toistakymmentä vuotta, ruvettiin kouluhallituksen taholta vaatimaan uhrauksia kunnalta. Niinpä ensi aluk-si kunta velvoitettiin antamaan koulun hyväksi vuosittain 100 mk., joka kannatus sittemmin on lisääntymistään lisääntynyt kunnan vastustuk-sesta huolimatta.
Hetan kansakoulu 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. Museovirasto.
Hetan kansakoulu 1920-1944. Kuva: Museovirasto.
Koulun omistusoikeuskysymys on antanut paljon päänvaivaa viranomai-sillekin. On arveltu, että se on ”Bäcklundin koulu" ja koulun opettaja ”Bäcklundin renki"(!) Paikkakuntalaiset ovat pitäneet, että se on ”kruu-nun koulu". Vähitellen ovat asiat kumminkin johtaneet siihen, että koulu huolimatta sen omituisista perustamis- ja alkuvaiheista on Enontekiön kunnan koulu, joskin koulun ylläpito olosuhteiden pakosta täytyy luon-nollisesti suurimmaksi osaksi tapahtua valtion varoilla, koska ei voi tulla kysymykseen, että Enontekiön kunta kykenisi sellaisiin kustannuksiin.
Jos Enontekiön kansakoulun perustaminen oli omituinen, niin aivan poikkeuksellinen oli koulun hallinnonkin suunnittelu. Koulu sai todellakin ”virkamieshallituksen". Koulun johtokuntaan näet kuvernööri määräsi ni-mismiehen, papin, kuntakokouksen ja kunnallislautakunnan esimiehen, ensin mainittu puheenjohtajana.
Johtokunnan jäsenistä nimismies Bäcklund ja kunnallislautakunnan esi-mies J. A. Nyman asuivat Muoniossa, ainoastaan pastori A. Laitinen ja kuntakokouksen esimies Juhani Hetta asuivat Enontekiöllä. Nymanin si-jalle tuli kumminkin jo 1889 vuoden alusta puikkakunnalle vasta muutta-nut lukkari Yrjö Halonen, joka oli valittu kunnallislautakunnan esimiehek-si.
Äitienpäiväjuhla Hetan koululla 1923. Kuva: Ahola Juhani. Museovirasto.
Enontekiön Hetan äitienpäivän yleisöä. Kuva: Koti 1.5.1926.
Enontekiön äitienpäivä. Kuva: Koti 1.9.1929.
Niinkuin yleensäkin ”virkamieshallitusten" valta-aika on lyhyt, niin poistui Enontekiön kansakoulunkin ”virkamieshallitus" pian syrjään. Läänin uusi, toimelias kuvernööri A. I. Malmgren määräsi kunnan valitsemaan koulul-le kansakouluasetuksen mukaisen johtokunnan.
Muita sanottavia muutoksia henkilöihin nähden ei vaalista johtunut, kuin että koulun perustaja, nimismies Bäcklund vapautui ainiaaksi perusta-mansa koulun vaalimisesta. Ensimmäiseksi lainmukaiseksi esimieheksi tuli seurakunnan pastori A. Laitinen.
Mainittakoon vielä, että Enontekiön kansakoulua ovat monet onnetto-muudet kohdanneet. 17. 3.1891 klo 5 aamulla syttyi koulurakennukseksi muodostettu Välitalon päärakennus tuleen ja paloi pohjia myöten. Kan-sakoulujentarkastaja, pastori J. Reini saapui edellisenä iltana ja tarkas-tuksen piti alkaman seuraavana päivänä, joka kumminkin tuli näin ka-malalla tavalla estetyksi.
Uutta koulurakennusta ruvettiin kiireimmän kautta laittamaan, ja raken-nustyöt jo samana keväänä pantiin käyntiin pastori Laitisen johdolla. Koulurakennus valmistui syksyllä 1892. Mutta sekin suuri rakennus syt-tyi tuleen 11. 12. 1908. klo ½ 8 aamulla, ja paloi kokonaan. Tälläkin ker-taa oli kansakoulujen piiritarkastaja edellisenä päivänä lähtenyt koululta. Yksi navettarakennus ja neljä saunaa on niinikään koululta palanut, niin että onnettomuuksia on tätä koulua kohti sattunut kiittävästi.
Enontekiön kansakoulun vajaa nelikymmenvuotinen historia on näinol-len hyvin kirjava. Mutta ehkäpä koulu kovien kokemusten sarjan kestet-tyään, sitä ehommin on hyödyksi Enontekiön nykyiselle ja vasta nouse-valle nuorisolle.
Koulun ensimmäisistä opettajista mainittakoon, että edellän mainittu F. E. Sohlman siirtyi Huittisten Lauttakylään kesällä 1892. Saman vuoden syyslukukautena toimi väliaikaisena lukkari Yrjö Halonen. Uusi, pätevä opettaja, rouva Kristiina Åström-Jokela saapui Uudenvuoden aikana 1893. Hänen muutettua Rovaniemelle kesällä, 1897 valittiin opettajaksi Werner Jonatan Rechardt (kuollut Piippolan piirin nimismiehenä).
Pohjolan Sanomat no 128. 11.06.1926
Enontekiön kansakoululaiset suunnitelleet ret-ken tekoa Etelä-Suomeen.
Ajatuksesta on kuitenkin ollut luovuttava, koska matka-alennusta on saatu vain 50 %.
Pitkän aikaa ovat Enontekiön kansakoululaiset opettajansa aloitteesta ja johdolla suunnitelleet tutustumis- ja opintoretken järjestämistä maamme eteläosiin. M.m. on ohjelmaan suunniteltu otettavaksi käynnit Helsingis-sä ja Turussa. Retkeä varten anottiin valtioneuvostolta vapaata matkaa rautateillä.
Nyttemmin on saatu tietää, että vapaata rautatiematkaa ei kokonaisuu-dessaan ole myönnetty, vaan sitä vastoin 50 % alennus. Kun oppilaat kuitenkin miltei kaikki ovat vähävaraisten jopa varattomien vanhempien lapsia, on retken toimeenpanemisesta sen vuoksi täytynyt luopua
