Helsingin Sanomat 5.12.1925 no 330.

Enontekiön lappalainen pääkaupungin vieraana


Tuomas Labba tervehtimässä valtion pääraiestä ja kansanedustajia.


Lehtemme edustaja tapasi eilen eduskuntatalolla tunturi-lappalaisen Tuomas Labban, joka yhdessä sikäläisen katekeetta Kumpulaisen kans-sa on Helsingissä käymässä. Labba on 55-vuotias, vakava ja varakas tyypillinen Lapin asukas. Lyhyenpuoleinen, hiukan kumaraharteinen isäntä oli puettu Lapin pukuun, poronnahkaisine peskineen, säpäkkei-neen ja kallokkaineen (turkki, säärykkeet ja jalkineet). Käyttäen harvi-naista tilaisuutta hyväksemme, tiedustelimme kaukumatkaisilta heidän matkansa tarkoitusta ja ja luoteisimman Lapin kulman oloja.


Saimme tietää, että Labban kesäasunto on siellä Ruotsin ja Norjan vä-lisessä kartan "käsivarressa”, lähellä Kilpisjärveä. Talvisin kiertelee teit-toineen ja porokarjoineen, joiden suuruus on siinä 300 vaiheilla, laajalti tunturialueilla. Siitä paikasta, mihin nyt hänen perheensä erään tunturin juurelle kotaansa jäi, on kirkonkylään, Enontekiön Hettaan matkaa noin 110 km.

- Onko teillä muuta elinkeinoa kuin porotalous? kysyimme. Kalastolleko tunturijärvissä tai joissa?

- Kaikki aika menee nykyisin

kesät, talvet yksinomaan porojen hoitoon, joka on tullut yhä hankalam-maksi. Erityisesti tuottaa meille suurta vahinkoa se, kun poromme jou-tuvat harhautumaan yli rajan Norjan puolelle, missä ne useimmiten jää-vät porovarkaitten saaliiksi.

- Kipeästi kaipaisimme pahimmille paikoille Norjan rajaa vastaan poro-aitaa, selitti olojen tarkka tuntija katekeetta Kumpulainen, jonka talo on Palojoensuussa ja joka karjatalouden ohella (6 lehmää) myöskin piti jonkun verran poroja. Yhtenä matkamme tarkoituksena onkin huomaut-taa kuinka välttämätöntä olisi auttaa meitä Suomen valtion puolelta po-roaidan rakentamisessa, joka paikalliselle väestölle käy ylivoimaiseksi.


- Paljonko on poroja nykyisin Enontekiön kunnassa?
- Aivan varmaa määrää ei voi sanoa, mutta arviolta ehkä noin 12.000. Ne kuuluvat kahteen poropaliskuntaan, Lapin (luoteessa) ja Näkkälän, tästä itäänpäin.
- Eikö samat haitat ilmene porojen pidossa Ruotsin vastaisella rajalla?

- Ei. Sinnepäin ovat välimme paremmat.

- Mistä tämä johtuu?
- Mikäli voimme arvella, niin siitä, ettei Ruotsin puolella, missä väestö on luotettavampaa, ole porovarkaita. Myöskin on Enontekiön lappalaisilla läheisiä sukulaisia Ruotsin Lapin puolella.
- Kuinka porotalous muutoin menestyy?
- se yrittäjänsä elättää, mutta ei ole enää niin kannattavaa kuin ennen. Ainaisen paimentamisen takia on pidettävä palkkaväkeä joka tulee kal-liiksi. Tällä Labballa on kaksi pororenkiä. Itse tietysti on aina mukana
ja siinä onkin terveys rasittunut. Olemme saamassa lääkärin apua
hänen selkäreumatismilleen. Oulussa jo erään lääkärin luona kävimme.
- Millainen on pororengin palkkaus?

- On pakko ottaa toimeen suomalaisia eli lantaisia ja heille on maksetta-va ruuan ia vapaan vaatetuksen lisäksi 7,000-8,000 mk. vuodessa, jos mies on kunnollinen.

- Miksi nykyisin arvioidaan täysikasvuisen poron hinta ja missä on mark-kinanne?
- Paikallinen hinta lienee noin 500-550 mk. Tärkein markkinapaikkamme on Norjan puolella Skibotten, jonne Hetasta tulee noin 240 km. Äskettäin maksettiin siellä paisteista Suomen rahassa noin 20 mk. kilo. Vuodat ei-vät mene sinne päin kaupaksi, vaan viedään Rovaniemelle.
- Millainen on metsänriistan saalis? kysyimme.
- Riekkoja (tunturin metsäkanoja), jotka saattavat olla toisina vuosina hyvänä tulolähteenä, on nykyisin hyvin vähän. Siihen sijaan on meillä susia runsaasti. Ne ovat tehneet suuria vahinkoja, syöden paljon nuo-ria poronvasoja, toisilta suurimman osan vasoista.

Tuomma Labban perhe Suppivuomassa v. 1923. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto. / finna.fi

Kuva: 11.3.1927 Kansan kuvalehti.

- Kuinka maatalous edistyy?

- Hitaasti. Halla vei viime kesänkin perunasadon viljelyskylistä, joista tär-keimmät ovat Palojoensuu, Hetta ja erittäinkin Peltovuoma. Heinäviljelys ja karjatalous ovatkin maataloudesta ne puolet, joilla on jotakin merkitys-tä.
- Mitä muita toivomuksia on teillä täällä esiteltävänä?
- Mielestämme olisivat porolappalaiset vapautettavat ainakin tuloja ja omaisuusveron maksusta, sanoi katekeetta, sillä he eivät nauti mitään valtion järjestämiä etujakaan, kuten paikallaan asuvat kansalaiset. Kun naapurit, lappalaiset sekä Ruotsin että Norjan puolella ovat näissä suh-teissa verovapaita, niin synnyttää tietenkin meidän lappalaisissa katke-ruutta se, että ovat huonommassa asemassa. Lisäksi on huomattava, että esim. Ruotsjn puolella tulee hyvä autotie aina Karesuannon kirkolle asti. Meidänkin olisi saatava Palojoensuusta maantie ainakin Kuttaseen asti, jolloin pääsisimme kesäisin liikeyhteyteen Karesuannon ja Ruotsin kanssa.

- Millainen on lukutaito Enontekiön lappalaisten kesken? kysyimme ka-tekeetalta, joka toimii myös opettajana.

- Vanhemman väestön kesken on kyllä luku- ja kirjoitustaidottomia. Eipä Labbakaan osaa muuta kuin merkitä puumerkkinsä, "karvamerkkinsä” toisen piirtämän nimen alle.


Ja niinpä saimme heti nähdä, kuinka porohihnaa tai suksisauvoja pidel-leet jäntevät kourat piirsivät kirjaimet T. J. L. (Tuomas Joninpoika Lab-ba) katekeetan kirjoittaman nimen alle.
- Kuinka nykyinen lappalaisten nuori polvi saa opetuksensa?
- Ne tuodaan tunturiseuduiltaan kyliin kansakoulukin tai katekeetan ope-tettaviksi. Niinpä olen, sanoi katekeetta, äskettäinkin opettanut Palojoen-suussa lappalaislapsia, joiden vanhemmat ja kodat ovat yli 100 km. päässä. Tietysti tulee opetus täten perin hankalaksi ja kalliiksi.


Saimme lopuksi tietää, että kaukaisilla vierailla oli aikomus pyrkiä myös-kin valtion päämiehen puheille. Lappalaiset, joiden naapureina on kah-den kuninkaan alamaisia, pitivät presidenttiämme samana kuin kunin-gasta. Että tasavallan päämiestä päästään meillä verrattain helposti ja nopeasti tapaamaan, selväsi siinä puhellessamme heti, sillä eräs kan-sanedustaja pujahti puhelimeen ja ilmoitti, että presidentti ottaa vieraat mielellään vastaan jo klo 4. Siksi kiirehtivät Lapin rankkain rajojen asuk-kaat kaupungille asioilleen ollakseen määräaikana linnassa.

Toivomme Lapin miehille kaikkea menestystä ja myötätuntoa täällä vie-railunsa aikana.