Marttiinus. / Kaleva 1938.

Hetan muori.


Kuva on yhä niitä Lapinmatkamrne kameran saaliita esittäen pientä mut-ta äkäistä Niagaraa Jerisjoen suussa, Muoniossa. Muoniolainen neiti-ihminen oli siinä ongella se näytti olevan muoniolaisten missien yleinen tapa ja herätti erikoista huomiotamme siksi, että hän uitti liekkua, onki-matoa, kovimmissa kuohuissa, mihin meikäläisen käsityksen mukaan korkeintaan perho-onki sopin, jos mieli kalaa saada eikä leikitellä. Mutta kun yritimme ottaa kuvaa, hän kääntyi selin joka kerta, ei tahtonut mil-lään tulla ikuistetuksi, ja sen vuoksi kuvastamme tuli tällainen epätodel-linen onkipaikan näyte.

Kuvassa häämöittävä toinen henkilö, mustapukuinen naishahmo oli Enontekiön automatkamme mielenkiintoisin tuttavuus. Kuvaa ottaes-samme hän sattumalta sattui tuohon patolaiturille - tuli kai joutessaan juttelemaan tutun onkijan kanssa. Tämä vanha vaimo oli Hetasta kotoi-sin ja nimeltäänkin Hetta, omisti siellä kuulema useammankin talon. Hänen äitinsä oli Ruotsin puolelta, hän kertoi, ja hän itse on postinkul-jettajan leski. Hänen miesvainajansa kuljetti ennen porokyydilläkin postia Muoniosta Hettaan eikä kauan viipynytkään. Nyt muori oli Muoniossa hakemassa "elinkeinoa", kuten sanoi - tarkoittaen eläkettä, jota hän nautti miesvainajansa postihomman takia.

Linja-autossa Enontekiön tiellä hän kertoili meille tunnetuista surullisen kuuluisista korpelalisistakin, joiden seuroissa hän oli käynyt viereisen Ruotsin kylissä, jossa mekin olimme vaeltanut muistamatta lainkaan koko korpelalaisuutta.

- Mitäs muori niistä tykkäsi kysyimme.

- Nethän on aivan hulluja! hän innostui kovaäänisesti kertomaan. -kont- taavat kuin eläimet. Mie siellä vain käyn uteliaisuuvesta. Ja kun pappi ja nimismies ovat mua varottanhet vissiinki leikillä, että se tarttuu, niin mie sanoin että minhuun ei tartu, siitä, tet saaste olla varmat. Ja käyn vasta-ki, käyn ilmanki!

Jerisjoen suu Muonion kirkolla.

Suukoski ja joen ylittävä silta 1920-luvulla. Kuva: Ahola, Juhani. / Mu-seovirasto.

Kuvassa on Muonion Suukos-keen rakennetun mylly-, saha. ja sähkölaitoksen kanavatyö-maa. Taustalla Muonion kirk-ko. Tämä kuvassa oleva ka-nava liittyy 1922 valmistunee-seen laitokseen, joka tuhoutui Lapin sodassa syksyllä 1944. Kuva: j. Ahola. / Museovirasto.

Hetan kestikievarin väki: Juhani/Juho Hetta (s. 2.4.1836.) takana, oik. takana Juho/Juhani Hettan vaimo Maria Jacobs.dr Vuontisjärvi, syntynyt 26.1837 Edessään seisomassa Aleksander Rova, myöh. Hetta, vieressä istumassa lapsi sylissä hänen pso Iida Vuontisjärvi 1876-1954. (Ales 1876-1954),oli Juho Hetan ottolapsi, siksi Hetta nimi. Aleksanteria ei kuitenkaan mainita Juhon ottopojaksi. Hänet on merkittty saamelaisrekis-terissä Hettaan mäkitupalaiseksi yhdessä vaimonsa kanssa.) Kuva: Pentti Eskola, 1906. GTK

Kauliranta-Enontekiö -linjan postilinja-auto Muonion postin edessä v. 1932, taustalla Olostunturi. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Puhuimme sitten muorin kanssa myös kalastuksesta, ja hän tuntui ole-van perillä kaikesta ja halukas valistamaan toisia. Kun olimme turhaan, tosin vain vähän aikaa, yritellyt uistella Hetan komealla ulapalla, Ounas-järvellä, ja kun kerroimme muilta kuulleemme, ettei Ounasjärvessä ole paljon kalaa, kivahti muori aivan

- On ainaki, on taimentakin! Mutta ihmiset ovat laiskat pyytämhän.


Ja hän haukkui meille pitkät rämsyt Hetan virkaherroja, jotka eivät viitsi pyytää kalaa, ja sitten vieraille sanovat, ettei kalaa muka Ounasjärvessä olekaan.

Tämä muorin puheenmurre oli hauskinta mitä koko "Väylänvarressa" kuulimme. Sanat sellaiset kuin "ainaki" ja "ilmanki" esiintyivät tiheään omituisissa yhteyksissä, puhumatta joka paikkaan tunkeutuvasta h:sta, jota pehmeää keraketta koko Peräpohjola ja Lappi erikoisesti rakastaa.

No niin tämä Hetan muori, joka olisi ansainnut selvän lähikuvan, sattui siis tuohon kuvaamallemme laiturille,missä korea esiliinainen ja paljas-pohkeinen Muonion neiti onki ahvenia valkeista kuohuista ja väitti, että juuri siinä niitä onkin.

- On ainaki! sanoi hänkin muorin tapaan.

Mutta emme nähnyt hänen saavan ainuttakaan, ja meistä tuntui, että ongiskelu tuossa Muonion keskuksessa, vilkasliikenteisen sillan, maan-tien ja kioskin vieressä kioskin jossa turistitkin juovat kahvia ja virvokkei-ta oli vain jonkinlaista teatterikalastusta, jossa kalansaalis olikin aivan sivuasia

Emme hoksannut ottaa selvää palveliko tämä ihmisten tekemä pikku Niagara patoineen sähkölaitoksen voimanlähteenä, mutta sen lähistöllä sillan takana käydä jyrräsi sahalaitos, joka luultavasti sai voimansa juuri tästä patolaitteesta, jonka yläpuolella myös oli muonlolaisten hauska kaksiseinäinen - seinät olivat vain kylän puolella! Ja katoton uimalaitos, missä turistikin joskus mielellään pistäytyivät huuhtomassa pois matkan pölyt, ihmetellen veden lämpimyyttä Lapissa.