Pentti Stoor.

Hiihtokilpailut.


Näin keväällä, kun hiihtokausi on lopuillaan, on kiva miettiä, millaista oli kilpailla talvella 1954. Kerron Ruotsin Kätkäsuvannossa käydystä kisas-ta, jotka järjestettiin myöhään keväällä Oloksen hiihtokisojen jälkeen. Naapurimaan käytännön mukaan jokaisessa sarjassa oli kaikille hyvät tavarapalkinnot, mikä takasi pienellekin paikkakunnalle runssaan osan-oton.

Muonion-Tunturi-Veikoistakin lähti kuorma-auton miehistönkuljetusko-pillinen kläppejä hiihtoihin. Ruotsissa oli jo silloin parittomille vuosille omat sarjat. Minut oli merkitty väärään sarjaan, joten jouduin lähtemään jälki-ilmoittauneena 13-vuotiaiden poikien ensimmäisenä matkaan.

Olin itse voidellut useasta puusta liimatut Järvisen ns. sälesukset. pu-naisella SWIX-purkkivoiteella koko pohjan pituudelta, joka toimi helpoh-kossa maastossa ja kosteassa lumessa yllättävän hyvin. Porukalla kä-vimme tutustumassa latuun, joka oli hiihtämällä tehty ja jossa ruotsa-laiseen tapaan oli paljon risupensaiden väistelystä syntyneitä mutkia. Vaikka sauvauria ei ollut poljettu, isot sommat antoivat riittävän tuen, ei-kä siihen aikaan juuri aikuisetkaan paljon sauvoja käyttäneet vuorohiih-dossa. Pikemminkin ne auttoivat nousuissa ja tasatyönnöissä sekä ta-sapainon pidossa.

Vain harvat harjoittelivat hiihtoa määrätietoisesti. Ensimmäinen yleisen sarjan urheilija, joka löysi Lapin varhaiset lumet oli kuopiolainen poliisi Veini Kontinen, joka valmistautui Jerismajalla Falunin MM-kisoihin !953 syksyllä kuukauden ajan klasuamalla joka päivä maantien laitoja pitkin Muonion Kirkolla mutkan. Silloin ei ollut valmiiksi lumettuja latuja eikä pakkasrajoja. Kisajoukkueeseen hän pääsi, mutta mitalit jäivät saamat-ta. Muoniolaisista tosissaan hiihtoa harjoittelivat hotellikeisari Yliniemen isä Arvo Yliniemi ja tullivartija Jaakko Martimo. Molemmat olivat Länsi-Pohjan parhaimmistoa.

Suomen olympiajoukkue, talviolympialaiset, Cortina d'Ampezzo 1956, tilannekuva, Suomen joukkue, 34 urheilijaa: alppihiihto: Pentti Alonen ja Kalevi Häkkinen pikaluistelu: Matti Hamberg, Juhani Järvinen, Kauko Salomaa, Toivo Salonen, Leo Tynkkynen ja Yrjö Uimonen maastohiihto: Veikko Hakulinen, Mirja Hietamies, Kalevi Hämäläinen, Sanna Kiero, August Kiuru, Eero Kolehmainen, Veini Kontinen, Jorma Kortelainen, Olavi Latsa, Sirkka Polkunen, Siiri Rantanen, Veikko Räsänen, Antti Sivonen, Arto Tiainen ja Arvo Viitanen mäkihyppy: Antti Hyvärinen, Aulis Kallakorpi, Eino Kirjonen, Paavo Korhonen, Eeti Nieminen ja Hemmo Silvennoinen yhdistetty hiihto: Esko Jussila taitoluistelu: Kalle Tuulos. Kuva: Lahden kaupunginmuseo. / finna.fi

Sitten itse kilpailuun. Kuuluttaja mainosti ennen lähtöä minua yhdeksi voittaja-suosikiksi ruotsalaisperäisen sukunimeni takia. Kolmen kilomet-rin matka hiihdettiin yhtenä lenkkinä. Alkuosa menikin ihan mukavasti, mutta takaisin päin tullessa yhdessä myötäleessä ladun lähellä ollut risu raapaisi pipon päästäni. Ennen kuin sain vauhdin pysäytettyä, sukset käännettyä ja haettuani päähineen aikaa tuhraantui kymmeniä sekunteja.

Maalissa johdin kilpailua pitkään, mutta kolmanneksi viimeisenä lähte-nyt seurakaveri Raution Esko alitti aikani yhdellä sekunnilla. Olimme etukäteen saaneet tutustuneet palkintoihin, ja tappio tiesi 20 cm korkean pytyn, jonka kannessa oli siipensä levittänyt tina kotka, vaihtumista pos-liinikannuun.

Kyllä pientä vähän harmitti.