Pentti Stoor.

Juhannusaatto v. 1964.


Toinen lähes yhtä erikoinen juhannusaatto oli vuoden 1964 keskikesän juhla (20.6). Silloin meidän perheessä oli jo oma auto, taivaan sininen Simca 1000, jonka rekkarinkin muistan Yhdysvaltain presidentistä LBJ-6.

Naapuriin oli tulossa häät. Rovan Aarnen nuorin poika Pertti oli menossa
naimisiin juhannuspäivänä, joten hän vietti aattoa viimeisenä poikamies-päivänään. Illansuussa pikkuisen juhlatuulella oleva sulhanen ilmestyi tien yli meille ja esitti, eikö lähdettäisi Pallakselle, koska siellä hotellin tansseissa soitti elävä orkesteri. Siihen aikaan tuntui muutenkin olevan ajoja paljon ja bensa halpaa eikä muita suunnitelmia juhannuksen va-ralta ollut, niin tartuin ehdotukseen. Mukaan Pertin lisäksi lähtivät veljeni Olavi, sekä sulhasen serkut Markku ja Jouko.

Alkumatka meni rauhallisesti tietöiden takia, mutta Raattaman tiellä jou-duimme jonoon, jossa kaikilla tuntui olevan kiire Pallaksen hotellille. Meidän takana ajoi urheilumallinen harmaa Volvo ja sen takana sininen Mersu. Volvo kävi tuon tuostakin kurkistamassa ohitusmahdollisuutta, mutta pidin välin edellä ajaviin niin pienenä, ettei rakoa, johon olisi voinut puikata, päässyt syntymään. Nopeus letkassa nousi Simcan maksimi-vauhtiin 130 km/h.

Sitten tulimme Pyhäjoen sillalle, joka oli keskeltä painunut kuopalle. Kun perä, jossa oli moottori, osui notkon keskelle, tämä heitti koko auton, mutta erityisesti takaosa, korkealle ilmaan ja auto kulki vähän matkaa pystyssä nokka kohti maantietä. Onneksi auto säilyi koko ilmalennon ajan menosuunnassa, muuten seuraavan päivän lehdestä olisimme saa-neet lukea, että viisi nuorta menehtyi juhannuksen kilvanajossa Pallak-sella.

Kyydissä olleiden poikien mukaan Volvon, jonka moottori on konepellin alla, ohjaamossa elettiin ehkä vielä tiukempia hetkiä, sillä auto lennon jälkeen alkoi heittelehtiä. Vain Mersu selvisi sillasta ilman ilmalentoa. Hy-pyn jälkeen vauhti kummasti hiljeni ja Volvo-miehenkin ohitushalut kato-sivat. Pallakselle ajettiin kiltisti jonossa.

Linja-auto Pallashotellin edessä v. 1961. Kuva: Poutvaara Matti. / Museo-virasto.

Pallastunturin matkailuhotellin henkilökuntaa ryhmäkuvassa huhtikuussa 1949 työpuvuissaan. Kuva: Hotelli- ja ravintolamuseo.

Kuva: Wikipedia.

Tanssit Pallashotellilla v. 1950. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Hotellilla oli aivan täyttä, mutta kun Pertti tuikkasi satasen hovimestarin käteen ja ilmoitti, että meillehän oli viiden hengen pöytä varattuna, niin hetken kuluttua tämä saatteli vastalauseista huolimatta erästä hieman päihtynyttä seuruetta ulos ja meille löytyi pöytä aivan orkesterin vierestä. Muu ”polttariporukka” siemaili hienosti konjakkia, minä söin perinteisesti hotellin erikoisannoksen – hirven paistia sienikastikkeella. Koska tulim-me myöhään juhlapaikalle, niin aamu oli jo pitkällä, ennen kuin sain vil-liintyneen porukan yhdelle koolle ja autoon kotimatkaa varten.


Morsiamella, Marjalla, oli aikamoinen työ saada sulhanen juhannuspäi-vänä edustuskuntoon. Aina iloiselta sulhasen äidiltä Lempiltäkin meinasi hymy loppua, kun kylmä kahvikaan ei tuntunut selvittävän sulhasen pää-tä. Kaikki meni kuitenkin loppujen lopuksi loistavasti. Seremonia oli ilta-päivällä, jolloin kirkosta tullessa satoi kuin saavista kaataen, minkä van-hojen uskomusten mukaan piti olla hyvä merkki tulevalle liitolle. Rovasti Aimo Kallio vihki yhtenä viimeisistä virkatoimistaan Enontekiöllä mor-siusparista avioparin.