Teksti ja kuva: 01.01.1913 MDS no 12
Justus Elias Montell

Kuva: Fyren 27.02.1904 no 9.
Löytyy ihmisiä, joille Luoja on antanut enemmän tyotarmoa kuin he lei-pänsä ansaitsemiseen tarvitsevat, ja jotka tällä liikatarmollaan, eli miksi sitä voisimme nimittää, eivät välitä kartuttaa omia aineellisia tulojaan, vaan käyttävät sen erilaisten tieteiden palvelukseen, siten auttaen ra-kasta isänmaatamme sen leiviskän hyvin hoitamisessa, jonka sallimus kunkin kansan osalle on asettanut.

Justus Elias Montell (1869 - 1954.) kotonaan Muoniossa v. 1913. Kuva: 01.01.1913 MDS no 12.
Monien kasvioiden ohella pistää enimmän silmiimme iso saksalainen Scheichlendal-Hallin kuvitettu kasvio käsittäen 31 nidoksessa 3,300 vä-rillistä kuvataulua ynnä tekstiä noin 10,000 sivua. Kahdessa isossa kaa-pissa on, mitä kokoon ja väriin tulee, mitä erilaisempia linnunmunia pe-säkunnittain aina hippiäisestä strutsiin saakka. On siinä monikin lintu saanut veronsa munissa maksaa.
Mutta kun otamme huomioon, että botanistilla on kesällä aikaa niukasti, niin emme henno enempää kuluttaa isäntämme aikaa, vaan katsomme parhaaksi sangen kiitollisin mielin kaikesta näkemästämme ja kuulemas-tamme sanoa hyvästi sillä varmalla päätöksellä, että vastakin, milloin vaan tilaisuutta tarjoutuu, käymme puhuttelemassa perehtyneempiä tie-teenharrastajia päästäksemme osallisiksi heidän tietovarastostaan ja ko-kemuksistaan ja siten laajentaaksemme omaa näköpiiriämme, että meissä heräisi yhä suurempaa innostusta syventymään siihen suureen luomakuntaan, jonka keskellä me elämme, liikumme ja olemme.

Justus Elias Montellin talo Muoniossa. Kuva: 01.01.1913 MDS no 12.
Jukka Parkkinen:
Justus Montell
Metsänhoitaja Justus Montell (1869 - 1954) rakennutti vuonna 1906 ma-jan tunturiin Vuontisjärven yläpuolella olevaan Vuontis- ja Keräskeron muodostamaan tunturihankaan kasvi- ja eläintieteellisiä tutkimusmatko-jaan varten. Saksalaiset polttivat rakennuksen syksyllä 1944.
Raattaman ja Kerässiepin poromiehet rakensivat tilalle uuden vuonna 1946. Nykyään majaa hallinnoi Metsähallitus. Justus Elias Montell syntyi Ahvenan-maalla Getassa. Hän tuli ylioppilaaksi Åbo svenska klassiska lyceumista 1890 ja opiskeli luonnontieteitä Helsingin yliopistossa 1890-93, josta valmistui filosofian maisteriksi.

Justus Montell.
Montell halusi kuitenkin taiteilijaksi ja opiskeli kuvataiteita Helsingissä 1893-94, Tukholmassa 1894, Münchenissä 1895-97 ja Italiassa 1897.
Hänen taiteelliset kykynsä eivät kuitenkaan antaneet elantoa, joten hän hakeutui opiskelemaan Evon metsäkouluun 1900. Valmistuttuaan 1902 hän toimi aluksi metsätarkastajana ja myöhemmin metsänhoitajana Muoniossa ja Enontekiöllä eläkkeelle jäämiseensä (1930) asti.
Montell oli jo koulu- ja opiskeluaikanaan kerännyt kasveja ja perhosia eri puolilta Suomea, mm Laatokalta ja Petsamosta sekä Kuolan niemimaal-ta. Keruu jatkui taitelijaboheemielämän aikana Euroopassa. Lapissa Montellin herbaario sai lisiä sikäläisistä kasveista, joita hän vaihtoi tois-ten keräilijöitten kanssa.
Herbaario olikin aikanaan Pohjolan suurin yksityinen kokoelma. Kasvien lisäksi Montell keräsi hyönteisiä, täytettyjä lintuja, linnunnahkoja ja mu-nia. Eläkkeelle jäätyään Montell lahjoitti kokoelmansa Åbo Akademille, joka palkkasi hänet hoitamaan biologisia kokoelmiaan. Tässä toimessa Montell oli kuolemaansa saakka. Hänet vihittiin ansioistaan filosofian kunniatohtoriksi 1947.
Justus Montell oli koko ikänsä boheemi ja innostunut enemmän kasvi- ja perhosmaailmasta kuin leipätyöstään. Keväällä 1915 Montellin apulai-seksi komennettu, vasta valmistunut metsänhoitaja A. E. Järvinen -myö-hemmin tunnettu eräkirjailija - kertoo ensitapaamisestaan esimiehensä kanssa kirjassaan Viimeisellä vedenjakajalla (WSOY 1962).
J

Turisteja Montellin majalla 1950 luvulla.
Tämä lienee kaunokirjallista hämärtämistä, sillä Montellin ja talouden-hoitaja Milda Niskalan (1876 - 1943) avoliitosta syntynyt poika, Björn Odo Justus (1914 - 2000) oli talossa Järvisen saapuessa paikalle. Odo oli armeijan palveluksessa majurina Dragsvikin varuskunnassa. Tytär Saga Linnea (1917 - 1993) työskenteli sairaanhoitajana Tukholmassa.
Montellin merkittävin saavutus ei ollut kuitenkaan hänen kasvi- ja eläin-tieteellinen työnsä, vaan se liittyy luonnonsuojeluun. Hänen ehdotukses-taan nimittäin perustettiin Mallan luonnonpuisto vuonna 1916.
Se on Suomen ensimmäinen luonnon-suojelualue, kooltaan 3048 heh-taaria ja sijaitsee kolmen valtakunnan rajan liepeillä. Luonnonpuiston lä-hellä oleva Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema on kartoit-tanut puiston kasvistoa ja tehnyt alueesta useita tutkimuksia vuodesta 1964 lähtien.
Kuvia Montelleista: https://sites.google.com/…/3-rentolat-ja…/05-montellit

Montelin maja tänään. Kuva: Kari Autto.