Teksti: Arto Paasilinna. Kuvat: Marja Vuorelainen: Suomen Kuvalehti 1971.

On aika kertoa suomalaisille mitä sen oikea käsi tekee.


Muonion nimismiespiiri on hälytystilassa. Samoin rajavartiot Käsivarres-sa. Nyt on kyse yhteiskuntamurroksesta Enontekiössä, Käsivarressa. Siellä vuotaa poronveri, ja pelko hallitsee ihmisiä. Ei ole harvinaista, että poromiehen taskussa on pistooli kun hän liikkuu kylillä. Tässä raportti Enontekiöltä, jossa kosto, pelko, julmuudet hallitsevat. Käsivarsi elää vendettavaihetta.

Vain harvoin sattuu toimittajalle tilanne, jossa hän joutuu painottamaan itselleen viileän raportoinnin tärkeyttä. Minä ole nyt sellaisessa tilantees-sa. Tehtäväni näet on kertoa, mitä Enontekiöllä, Käsivarressa, tapahtuu. Jos pitäisin skandaaleista, osani olisi herkullinen. Mutta kun en niistä pidä, minun tarvitsee tätä juttua kirjottaessani pakottautua viileyteen, ja silti pelkää, että minun uskotaan liioitteleva tilannetta pohjoisessa.

Tapahtumilla on kolme perusulottuvuutta: alue (Muonion nimismiespiiri, joka on n. 10 000 neliökilometrin laajuinen), asutus (pohjoisimman La-pin ja Käsivarren saamelaiset ja suomalaiset, edelliset vähemmistönä, mutta tässä jutussa pääosan vetäjinä), ja elinkeino (poronhoito).

Jo vuosi on jopa etelään saakka Käsivarresta kantautunut huhuja, joiden mukaan Käsivarressa ei eletä Suomen lain mukaan, vaan että siellä on voimassa korpilaki, oman käden oikeus. Tänä kesänä huhut tiesivät ker-toa, että Länsilapin pohjoisimman poronhoitoalueen. Käsivarren palis-kunnan poroluku olisi pudonnut tuhansilla yksilöllä.

Tuo huhu oli niin hälyttävä, että matka Enontekiölle oli hyvin perusteltu.

Lensin Rovaniemelle ja nousin siellä pikabussiin jossa torkuin kokonai-sen päivän ja vasta yöllä hyytävän kylmässä viimassa saavuin Enonte-kiölle. Jo bussissa olin tavannut Näkkäläjärven paliskunnan mahtavan poromiehen Veikko Eiraan, 53, joka oli sanonut:

-Monet kauppiaat ostavat sellaisia taljoja, joista puuttuu korvat, ja tietysti korvamerkit. Kauppiaat sanovat, että kun porontalja suolataan, siitä on irrotettava korvat. Kukaan ei sitten voi sanoa, onko poro teurastettu lailli-sesti vai onko se varastettu.

Lapissa porot merkitään korviin loveamalla; systeemi on sama kuin län-nen karjatiloilla, joilla cowboyt painoivat lehmän takapuoleen polttomer-kin. Molemmat tavat ovat tuskallisia, mutta sehän ei kuulu tähän asiaan. Se kuitenkin on tärkeätä, että talja, josta puuttuu korvat on yhtä tunnista-maton kuin karjatilan lehmä, jolta puuttuu takapuoli.

Enontekiöllä on kaksi paliskuntaa (paliskunta on poronhoitajien yhteen-liittymä, eräänlainen osuuskunta.) Eteläisempi on Näkkälän paliskunta ja pohjoisempi, alueeltaan suurempi on Käsivarren paliskunta. Juuri tuossa pohjoisimmassa paliskunnassa huhujen mukaan on tapahtunut tavatto-mia.

Haastattelin paliskunnan poroisäntää. Hän on Juho Baas, 72.

-Täällä varastetaan poroja, tunnustaa Baas. Hän on erityisen huolestu-nut paliskunnan kohtalosta, ja sanoo, että luopuu pian poroisännän teh-tävästä.

-En jaksa enää, lyön kintaat tiskiin.

Baas ilmoittaa, että vielä kolme, neljä vuotta sitten paliskunnassa oli yli 9000 lukuporoa ja niitten lisäksi noin kolmisentuhatta merkitsemätöntä vasaa. Nyt tilanne on lohduton: lukuporoja on enää vain 4284 ja niiden lisäksi parituhatta vasaa. Baas sanoo, että katoja on ollut, mutta ne eivät riitä selitykseksi. Porojen laitumet ovat hyvät, mutta silti poroluku laskee.

Baas ei nimeä, eikä sitä uskalla tehdä kukaan toinenkaan Muonion ni-mismiespiirin alueella. Pelätään kostoa, eikä syyttä. On tapahtunut, että kun poromies on ilmiantanut varkaan ja tämä on sitten saanut vankaus-tuomion, niin sen jälkeen ilmiantajalta on alkanut kadota entistä lukui-sammin, melkein yhtä joutuisasti, kuin juutalaisia katosi aikoinaan sak-salaisten polttouuneihin.

Eikö poliisi voi asialle mitään, kysyin Muonion nimismies Timo Eskolalta, 27?

-Koko syksy meillä on ollut voimakas tehostettu valvonta. Olemme pitä-neet hälytysvalmiutta yllä yhdessä paliskunnassa, rajavartiolaitoksen ja liikkuvan poliisin kanssa. Käsivarrenpaliskunnassa on partioitu ja sinne on myös komennettu eräpoliisi. Partioissamme on yleensä yksi poliisi ja pari kolme rajamiestä. Alueen teitä on valvottu, autoja on tarkastettu ja etsitty laittomia tappopaikkoja. Tilanne onkin rauhoittunut.

Sitten nimismies kertoo, että tosiasiassa tilannetta on mahdoton täysin vedenpitävästi valvoa:

-Alueemme on 10 000 neliökilometrin laajuinen. Ja koko nimismiespii-rissä on vain kuusi poliisimiestä, eikä Käsivarressa yhtään. Näille kuu-delle kuuluu muutakin poliisityötä, kuin porovarkauksien setvimisiä - on ulosottoja, järjestyksenpitoa, kansliatyötä, rikostutkimuksia, tuhottomasti muuta työtä.

Poromiehet eivät hevillä esitä arvelujaan, ketkä poroja tuhoavat. Mutta yksi ja perimmäinen selitys joukkotuhoon on löydettävissä ja se on vuo-sisatojen takainen: Käsivarren paliskunta on ennen vanhaan ollut kol-men porokylän muodostama, kolmen toistensa kanssa kilpailevan yh-dyskunnan taistelutanner. Nämä kylät - Palojärvi, Kovankylä, Raittijärvi - ovat nyt joutuneet liittymään yhdeksi paliskunnaksi. Kuitenkin entiset kaunat ovat puhjenneet uudelleen, ja kylät, jotka muodostuivat vanhois-ta porosuvuista, taistelevat edelleen keskenään. Se on vanhaa Lapin paimentolaiskulttuurin elinvoimasta perua, kuten tuhoista voi päätellä.

Se, että kyseessä on sukujen ja kylien välinen kostosota, ilmenee mm. siitä, että esimerkiksi Kyösti Kallion perikunnan eli "Saalasti Kertun" porot saavat olla rauhassa vaikka niitä ei kukaan suojelekaan. Samoin kenraali Oinosen porot on säästetty. Näkkälän paliskunnassa ei ole va-rastettu presidentti Urho Kekkoselle lahjoitettuja poroja.

-Ei näitten porojen säästämisen syy ole se, että isoja herroja pelättäisiin, vaan se että ollaan hienotunteisia ulkopuolisia kohtaan, sanoo poroisän-tä Baas.

Poroisäntä Arvi Ranta, Näkkälän paliskunta.

Poroisäntä Juho Baas, Käsivarren paliskunta.

Porovarkaus on rikos, mutta porovarkauksiakin on kolmea eri lajia ja si-käläinen oikeustaju jaottelee rosvoustyypit suurin piirtein näin:

1. Kostorosvous (Juuri tuo yllä esitetty, tuhoisaksi käynyt sukujen väli-nen porojen tuhoaminen, jossa sattuu joskus jopa niin. että kostonhimoi-nen poromies ampuu tuntureissa vihamiehensä poroja ilman, että myy niiden lihoja; tällöin voidaan puhua porojen avulla tapahtuvasta sukukos-tosta).

2. Rikollinen pororosvous (Tällä tarkoitetaan ns. tavallista porovar-kautta, sellaista jossa rikollinen henkilö, usein hän ei ole edes poro-mies, varastaa poroja taloudellisen hyödyn takia; pohjoisessa tällainen henkilö tuomitaan yhteiskunnan hylkiöksi, eikä häntä säälitä; oikeustaju on suuntautunut juuri häntä vastaan).

3. "Ottaminen" (Se taasen on melko reilua toimintaa, joskaan ei aivan sallittua. "Ottamisella" tarkoitetaan yhden korkeintaan kahden poron tappamista erämaassa omaksi ravinnoksi poronhoitotöiden muonittami-seksi. Yleensä porotöissä kaukana tuntureissa työskentelevät poromie-het "ottavat" naapurin poron, ja vain äärimmäisessä hädässä omansa).

Poroisäntä Arvi Ranta 55, Näkkälän paliskunta, sanoi että hänenkin pa-liskunnassa tavataan porovarkauksiin syyllistyneitä henkilöitä. Kostota-pauksia ei kuitenkaan ilmene. Entäpä "ottamisia"?

-Jokainen rehellinen poromies varastaa, jokainen meistä "ottaa". Se on rikos van Suomen lain mukaan.

-Milloin te viimeksi varasitte poron, kysyn poroisäntä Arvi Rannalta.

-Mie en ole koskaan varastanut poroja, enkä viime vuosina ottanutkaan. Mie olen Enontekiön kunnanvaltuuston puhheenjohtaja. Sen mie tietysti voin sanoa, että ottanut olen, eikä siitä kukhaan minua kiinni ole saanut. eikä saa.

Arvi Ranta on juuri lähdössä Rovaniemelle, paliskuntien yhdistyksen hallituksen kokoukseen, jäsenenä. Tiedustelen porotalouden saamia avustuksia, valtiolta lähtöisiä, tältä vuodelta.

-Petovahinkojen korvaamiseen saatiin 160 000 markkaa. Oikeampi summa olisi ollut 300 000 markkaa, ja sitä kyllä esitämme. Summa kos-kee koko Lappia, ei meitä yksin. Viime vuonna me veimme ulkomaille 620 000 markan edestä poronlihaa. Emme ole saaneet vientitukea. Me emme lypsä, me teemme työtä.

Vielä ennen linjuriin siirtymistä Näkkälän poroisäntä vastasi yhteen rat-kaisevaan kysymykseen - siihen, miten suuri prosentti pororosvoista joutuu kiinni ja oikeuden eteen?

-Yksi prosentti, ei varmasti enempää.

Totisesti Muonion nimismiespiiri tekee hyvää työtä jos saa porovarkauk-sista epäiltyjäkään kiinni pari, kolme vuosittain ja jos poliisi sen lisäksi kykenee todistamaan asianomaiset epäillyt syyllisiksi. Yksi prosentti on vain yksi prosentti.

Oula Näkkäläjärvi, varatuomari, ensimmäisiä akateemisia saamelaisia, sanoisin.

-Suomen valtion oikeuslaitos on puuttunut saamelaisten keskinäisiin asi-oihin, ja tulokset on nyt nähtävissä; ilmiantajat ja heille kostajat riehuvat, eikä oikeus toteudu.

Kuva: Suomen Kuvalehti 1952.

Tässä nimitettiin maailman ensim-mäinen kunniaporoisäntä, kenraali V. J. Oinonen. Hänestä oikealla po-roisäntä Uuno Kumpulainen ja ta-lousneuvos Yrjö Alaruikka ja vasem-malla Juhan Palojärvi. Kuva ja teks-ti: Suomen Kuvalehti.

Pres. Kyösti Kallio Hetassa v. 1937. Kunta lahjoitti hänelle poron vasoi-neen. Oik. Berit Anne Palojärvi os. Näkkäläjärvi, Erkunan vaimo, Antti Erkinpoika Palojärvi siis Erkuna, An-ni Palojärvi os. Hirvasvuopio sekä Kyösti Kallio .

Kuva: Suomen Kuvalehti.

Heikki Hyvärinen. Kuva: Yle.

Pakkanen Enontekiöllä muuttui lumipyryksi ja sain saman tien puhelin-soiton jossa "Jutaavat saamelaiset ry:n" sihteeri, opettaja Heikki Hyväri-nen 30v, Enontekiö, halusi kertoa mitä mieltä hän oli saamelaisuudesta ja eritoten Käsivarren paliskunnan katastrofista on. Tapasimme. Hyväri-nen sanoi:

-Itse asiassa on kyse (Käsivarren paliskunnan poromiehillä) itsetuhosta, joka selittynee sillä, että saamelaiset kokevat vaikutusmahdollisuutensa suomalaisyhteiskunnassa olemattomiksi ja suuntaavat sen aggressiivi-suuden, jonka mielekkäin kohde olisi valtayhdyskunta, sisäänpäin saa-melaisyhteisöön - juuri siihen missä he pystyvät taistelemaan tasavertai-sina.

Hyvärisen määritelmä Käsivarren tuhoista on mielekäs, ja se liittyy yh-teiskuntamurrokseen, osasena. Hyvärinen tosi mainitsi minulle, ettei ky-seessä ole yhteiskuntamurros, vaan uuden ajan mukanaan tuoma uusi, vieraantuva taisteluasetelma; ehkä osatotuus piilee myös tässä näkö-kohdassa.

Kuitenkin on otettava huomioon muudan tekijä, erikoisen vahva: koneis-tunut porotalous. Moottorikelkat maksavat liki 5 000 mk kappale ja autot vielä enemmän. Poroisäntä Baas:

-Meidän paliskunnassamme on yli 40 moottorikelkkaa ka kymmenkunta henkilöautoa. Jostakin pitää löytää rahat näiden koneiden ostoo ja käyttöön.

Nyt haluaisin kertoa niistä mietteistä, joita erittelin Enontekiön kirkonky-lässä: Yksi syy veriseen Käsivarteen on alkoholismissa, nimenomaa nuorten poromiesten kohdalla. Minulle kerrottiin ja tiesinhän itsekin, että nuoret poromiehet, nämä hurjapäät, ovat juurettomia ja yhtä herkästi vii-naanmeneviä kuin isänsäkin. He lastaavat moottorikelkkansa keskiolutta täyteen lähtiessään ettotöihin tunturiin ja kun olut loppuu, niin palataan takaisin, vaikka olisi mikä. Jos sattuu koittamaan aika jolloin sekä olut että likeisen matkailuhotellin tarjoilualttius päättyvät, tehdään jopa niin, että käytetään tunturissa olevia hätäpuhelimia kuvitellen näin:

-Naa, jo vain tältä tunturista, Pekkako sie oot, se hovi, no oo kuka vain, tillaa pöytä wiskiä täys, niin tulhan, ja muista että tillaat. Emmä ehi en-nen valomerkkiä.

Alkoholismi on osoitus juurettomuudesta, jota nuoret poromiehet tunte-vat, ja toki se on myös osoitus elämänilosta, siitä josta mutten ei osaksi pääse kuin wiskillä. Enontekiöllä minulle kerrottiin, että muuan perintö-pororuhtinas, nuori mies, 400 päätä, joi lyhyessä ajassa itsenä puille paljaille. 400 poroa yhdellä henkilöllä merkitsee suurempaa tuloa vuo-sittain, kuin tämän kirjoittajan esimiehellä.

Jonkin aikaa sitten kävin katsomassa elokuvaa "Punainen ympyrä", ranskalainen rikoskuva. Mieleeni jäi Pariisin poliisipäällikön, kuvitellun tietysi, lausuma: Kaikki ovat rikollisia. Tätä samaa elämänkokemuksen siivittämää suomalaisten oikeustajunsa luottavien henkilöiden olisi syytä noudatella, tai vähintään tunnustaa se.

Itse asiassa, jos lainopillinen juridiikka poliisien ansiokkaan ja vedenpi-tävän toiminnan ansiosta saisi voiton, Enontekiön poromiehet joutuisi-vat jokainen kärsimään vankeusrangaistuksen, kuka pitemmän, kuka hieman lyhyemmän. Koko pitäjä autioituisi, jos Suomen lakia noudatet-taisiin. Ei edes kunnan hallitukseen jäisi jäseniä, saati valtuustosta. Ei-kä lautakuntiin. Kaikki istuisivat linnassa, jos suomalainen oikeus toteu-tuisi.

Tähän on vielä lisättävä, ettei yksikään Enontekiön saamelainen kuulu yhteenkään kunnan luottamustehtävään, ei kunnanvaltuustoon, ei yh-teenkään kunnalliseen lautakuntaan. Kysymys ei ole juridiikasta, kyse on paljon pahemmasta. Olen toivottavasti tehnyt viileästi selkoa siitä, mistä on Käsivarressa kyse.