Kansan kuvalehti 12.5.1933.

Siis ensiksi kiitos posti- ja lennätinhallitukselle siitä, että Kaulirannasta, joka toistaiseksi on Torniojokilaaksossa pohjoisin rautatien päätekohta, päästiin pian Muonioon. Olisi päästy ehkä neljää tuntia aikaisemmin, el-leivät autonrenkaat olisi puhjenneet välillä kaksi kertaa, elleivät valot vaunusta olisi sammuneet ja ellei olisi ajettu erään jyrkänteen reunalla olevaa kaideaitaa kappaleiksi. Ylimääräiset toimituksethan aina vievät aika. Niin, ja kiitos myöskin saksalaiselle, joka rakensi tämän auton, jolla yskästään huolimatta vielä 15 vuoden ajo-iällä kulkee hyvin. - Vihdoin kiitos Kaulirannan hotellille, jossa ilmoitetaan tarjoiltavan vettä, ellei kah-vi passaa. Täytyyhän ymmärtää, että kananmunat esimerkiksi ovat vain paikkakuntalaisia varten.
Muoniolaisten suhteen sen sijaan täytyy valittaa, että vain heillä Suo-messa näyttää vielä olevan hyviä hevosia, vaikk`eivät nykyisenä aikana suurusapetta voikaan saada. Ajettiin nähkääs reippaasti lumipyryssä Enontekiön kirkolle melko umpinaisia teitä sekä viitottamattomia, hevos-ta upottavia järvenselkiä. - Kahdessa päivässä näin oli tultu Oulusta Enontekiön kirkonkylään, jonka nimi on Hetta. Hetta on ihmeellinen paik-ka. Paitsi Apram Kellonsoittajaa, jonka elämän ja teot Järventaus on se-lostanut, on tämä kylä muutenkin ihmeitä väärällään.
Pappilan riihi muun muassa on niin täynnä kummituksia, että kukaan al-kuperäinen hettalainen ei sen sivu voi kulkea muuten kuin laukassa. Kyl-mät väreet vielä nytkin, 27 vuoden poissa-olon jälkeen, tuntuivat selässä siitä sivu yrittäessäni. Vaikea paikka on myöskin hautausmaan kohta kirkon vierellä. Jos sinne menet tarkoituksella varastaa harakanmunia pesistä, nousee varmasti joku vainaja haudastaan ja sanoo:
- Raskas on minun täällä mullan alla maata ja odottaa tuomiopäivää, kun te pojat tuollaista -."
Mutta toista lajia on totuus Pekkalan Mikosta, joka muinoin lupasi äyrin jokaisesta sopulinnahkasta, joka hänelle tuotaisiin, mutta perääntyi heti kun sai eteensä kolmesataa sellaista ja antoi kymmenen äyriä purkajai-sia - jos sopulinmetsästäjä sen lisäksi kaaputteli lapinpuukolla hilsettä hänen päästään iltakauden. -

Hetta 1930-luvulla. Kuva Tarja Ylitalon os. Riekkisen albumista.

Mikko Hetta (Eno-Mikko - Pekkalan Mikko) istuu ja piettää poronvasikkaa lypsyn ajan lypsettävän vaamen näkösällä, että antaa lypsyrauhan. Kuva: J.Alb. Sandman 11.7.1896. Vanha postikortti.

Otettiin kuva vaimosta, joka lapsineen ajoi vastaan. Lapsi rekeen peitettynä.

Enontekiön lappalaisia.

Poliisimestari Manninen, misteri Elfving ja maaherra Lund.

Hukka-Salkko odottaa.

Norjan Siebessä: Rajakomissio (Sopivat poroaidasta) v.1952? (Radjekommisuvdna), Suomen Kaarlo Hillilä ja Norjan edustaja Elfing ja siebeläisiä? Kuva: Orvo Öhmanin albumista.