V. J. Lamberg. / Opettajain lehti 1930.

"Kaksi sisarusta"


Enontekiön Peltovuoman ja Palojoensuun kansakoulujen vihkiäiset.


Kuluva vuosi on tuonut tänne maamme pohjoiseen kolkkaan "kaksi sisa-rusta", Peltovuoman ja Palojoensuun kansakoulut. "Metsäihmisten" har-ras toivo on nyt täyttynyt. Eikä näiden "sisarusten", jotka ovat aivan sa-manlaiset, tarvitse hävetä asemaansa kaukana Lapin tunturien keskellä, sillä ovathan ne ensimmäiset ja ainoat oppivelvollisuuden täytäntöön-panosuunnitelman mukaiset koulut Länsipohjan koulupiirissä. Kuluvan vuoden lokakuussa vihittiin nämä "sisarukset" tarkoituksiinsa.

Sunnuntaina lokakuun 12 p:nä vallitsee Peltovuomassa suuremmoinen juhlan tuntu. Sinne odotetaan vieraita, jotka eivät ole siellä ennen käy-neet. Kun sitten vieraat, Länsi- pohjan piirin kansakoulujentarkastaja Frans Saarelma, Tornionlaakson Valistusliiton sihteeri, maisteri Elsa Hut-tunen ja neiti Salenius saapuvat Peltovuomaan, kohtaa heitä siellä ehkä odottamaton näky. Seinien värit, sininen ja valkoinen tervehtivät tulijoita muuallakin kuin koulun lipputangossa. Monen talon pihamaalla liehuu Suomen lippu.

Klo 13 mennessä, jolloin vihkiäisjuhla oli ilmoitettu alkavan, olivat kou-luhuoneet karttuneet väkeä aivan täyteen. Ei ollut vaikeaa huomata, kuinka innokas ja harras oli juhlivan yleisön mieliala. Nämä "metsäih-misetkin" ymmärsivät ottaa tämän suuren juhlatilaisuuden oikealta kan-nalta. Pian ilmoittivatkin virren 285 säveleet varsinaisen juhlan alkaneen. Laulun jälkeen seurasi Enontekiön kirkkoherran A. Kallion vihkimyspuhe, jonka jälkeen laulettiin virsi 350. Laulettua vielä joitakin isänmaallisia lauluja, piti tarkastaja F. Saarelma juhlapuheen, jossa hän laajahkosti selosti menestyksellisen koulutyön perusteita. Sen puheen jälkeen lau-lettiin taas isänmaallisia lauluja. Seurasi sitten ohjelmassa koulun opettajan Tukiaisen esitelmä Cygnaeuksesta, jonka päiväksi koulun vih-kiäisjuhla sattui. Maisteri E. Huttusen pidettyä puheen, tuli "vapaan sana vuoro". Kirkkoherra A. Kallio naapurikoulun. Hetan kansakoulun opetta-ja H. Syväjärvi, esimies Stor ja maisteri Huttunen lausuivat onnittelunsa valmistuneelle koululle. Lopuksi tarkastaja F. Saarelma, onniteltuaan koulua, kiitti yleisöä siitä, että se niin aktiivisena oli ymmärtänyt sille pal-jon merkitsevän tapauksen. Ohjelma päättyi Maamme-lauluun.

Peltovuoman koulu v. 1930.

Peltovuoman koulu vihkiäisjuhlan toimitsijat.

Palojoensuun koulu v. 1930.

Tiistaina lokakuun 14 p:nä kohoaa sitten Suomen lippu ensimmäisen kerran Palojoensuun kansakoulun lipputankoon. Vähän jälkeen puolen päivän ovat täälläkin huoneet väkeä täynnä. Klo 14 alkaa juhla.

Alkutoimituksen, mikä oli aivan samanlainen kuin Peltovuomassa, jäl-keen pidettiin pieni väliaika, jolloin yleisölle tarjottiin kahvia. Laulettua vir- restä 314 1:n ja 4:n säkeistön, seurasi allekirjoittaneen tervehdyspuhe, jossa hän lyhyesti painosti jokaisen Suomen kansalaisen velvollisuuksia säilyttääksemme nuoren vapautemme. Tämän jälkeen laulettiin "Kuullos pyhä vala".

Laajassa juhlapuheessaan korosti tarkastaja F. Saarelma kulmakiviä - uskontoa ja isänmaan rakkautta - joille kouluopetuksen on pohjaudutta-va. "Emme opiskele koulua, vaan elämää varten", oli "köynöstetty" kou-lun eteisen seinälle. Tämän merkitystä selosti tarkastaja hyvin seikka-peräisesti juhlapuheensa ytimenä.

Enontekiön nimismies Öhman esitti lausuntoa. Rouva Öhman ja maisteri E. Huttunen esittivät harmoonin säestyksellä kaksinlaulua. Tarkastaja Saarelmanl ausuttua runon "Itätuulessa", laulettiin yhteisesti "Kymme- nen virran maa". Sitten puhui maisteri E. Huttunen nuorison kasvatuk-sesta kouluajan jälkeen. Laulettua "Olet maamme armahin", esitti neiti Salenius kertomuksen.

Seurasi sitten vapaan sanan vuoro. Kirkkoherra A. Kallio lausui onnitte-lunsa omasta ja Peltovuoman koulun puolesta. Allekirjoittanut esitti Suo-men Rajaseutuyhdistyksen ja kouluneuvos A. J, Tarjanteen sekä koulu-hallituksen onnittelut kiittäen samalla koulun ja sen johtokunnan puoles-ta onnitteluista.

Myöskin naapurikoulun, Kätkäsuannon koulun opettaja A. Toiviainen lau-sui onnittelunsa valmistuneelle koululle lausuen samalla kirjoittamansa runon "Koulua vihittäessä". Maisteri E. Huttunen toi onnittelunsa Tor-nionlaakson Valistusliitolta. Lopuksi lausui tarkastaja Saarelma myöskin onnittelunsa.

Lapin syksyinen päivä hämärtyy pian. Niinpä kajahti Maamme-laulu öljy-lamppujen luodessa himmeää valoaan kouluhuoneisiin. - Toivon Kor-keimman siunausta näille suureen työhönsä vihityille "sisaruksille".