Suomen Kuvalehti 8.12.1928.

”Kalapatsas”



Kansallismuseo on äskettäin saanut kokoelmiinsa laadultaan harvinai-sen esineen, n.s. kalapatsaaan. Sen on lahjoittanut tohtori Onni Laitinen Roveniemeltä. Patsas on sijainnut Köyryjärven rannalla n. penikulman päässä Rovaniemen kirkolta Kemijärvelle päin, ja paikalla tavataan vielä muutamia muitakin samanlaisia patsaita. Ne ovat noin kyynärän korkui-siksi hakattuja kantoja, joiden pää on veistetty suppilon muotoiseksi. Kannon kyljessä voivat olla piirrettyinä sen tekijän nimen alkukirjaimet tai puumerkki sekä vuosiluku; tässä kuvattu patsas on täsmälleen sata vuotta vanha, sillä siinä nähdään vuosiluku 1828.


Köyryjärvi kuuluu olleen hyvä kalastuspaikka jo 200 vuoden ajan, ja toh-tori Laitisella on sen rannalla kalasauna vanhassa ”kentässä” eli asuin-paikassa aivan lähellä noita patsaita. Kalapatsaat ovat hakatut hyvän kalasaaliin muistoksi ”uhrimielessä”, niin kuin vanhat ihmiset kertovat. Patsaiden päissä on tavallisesti laakakivi, joka on suojellut niitä sateelta ja lahomiselta.

Kalapatsas. Kuva: Museovirasto.

Naarma Keskijärvi Kemijärvellä. Kuva: P. Häkälä. / Lusto - Suomen Metsämuseo.

Tohtori Laitinen ilmoittaa nähneensä samallaisia patsaita kymmenkun-nan kappaletta n. 20 vuotta takaperin toisessakin paikassa, nim. Rova-niemen Anttilanvaaralla. vanhojen peurakuoppien ympärillä. Nämä pat-saat (”peurapattahat”) olivat tehdyt peurasaaliiden muistoksi.


Ennen vanhaan ovat tällaiset patsaat olleet Perä- pohjolassa verraten yleisiä. Prof. Hj. Appelgren-Kivalo mainitsee v. 1881 ilmestyneessä teok-sessaan ”Muinais- jäännöksiä ja tarinoita Kemin kihlakunnan itäisissä osissa”, että patsaita tavataan Rovaniemen ja Kemijärven pitäjissä kent-täpaikoilla, apajan nostimilla sekä peuran ja simpukan pyyntipaikoilla.


Eräskin patsas oli ollut seppelöity jäkälillä ja marjanvarsilla. Myöskin M. A. Castren on kertonut tällaisista patsaista: Sodankylässä niiden nimenä olivat hänen mukaansa Molekit ja Kajaanin tienoilla Harrikaiset.