Teksti: Elina Karjalainen. Kuvat: Topi Ikäläinen. / Suomen Kuvalehti 1975

Kansat vastakkain Suomen Lapissa.


-Hulluahan tämä on, jos saamelaiset aikovat vetää rajan Oulun korkeu-delle ja haluavat pohjoisen itselleen! Näin tuhahtaa johtaja Kalle Vuon-tisjärvi Enontekiössä.

-Meillä ei ole käytössä pakkokeinoja, mutta mielestämme paikallishallin-to ja alueellinen päätäntävalta olisivat eduksi saamelaisten asialle, sa-noo saamelaisvaltuuskunnan sihteeri Nils-Henrik Valkeapää Nuorgamis-ta.

-Saamelaisten elämästä puuttuvat historialliset tiedot melkein tyystin. Tähän mennessä on saamelaisista tehty tutkimuksia, joista ei saamelai-sille itselleen ole ollut hyötyä, väittää opettaja Heikki Hyvärinen Enonte-kiöstä.

- Suomalaiset ja saamelaiset ovat eläneet sovussa toistensa rinnalla. mutta tilanne on nyt vaikeutunut, sanoo Arvi Yliniemi Muoniosta.

Vielä 1700-luvulla oli Nuuksiossa, Helsingin lähellä saamelaisasutusta. enää ei ole. Täytyy kivuta kauas pohjoiseen ennen kuin ollaan maise-missa, Enontekiön, Inarin ja Utsjoen alueella, joissa 4 000 saamelaista elää. Heidän keskellään on kymmenen vuotta elänyt myös opettaja Heikki Hyvärinen, jota monet pääväestön kuuluvat pitävät saamelaisten villitsijänä.

-Täällä on ihmisiä, jotka luulevat olevansa saamelaisia, kun asettuvat tänne asumaan!

Sanonnalla tarkoitetaan Heikki Hyväristä.

-Meillä ei ole koskaan ollut mitään kinaa saamelaisten kanssa, mutta kun muutamat luulevat ymmärtävänsä saamelaisia paremmin kuin saa-melaiset itse itseään, niin siitä syntyy turhaa riitaa!

Sanonnalla tarkoitetaan Heikki Hyväristä.

-Onhan iso ilo, kun kuuluu lähtevän täältä pois!

Lähtevällä tarkoitetaan Heikki Hyväristä.

Heikki Hyvärinen.

Kun tapasin Heikki Hyvärisen, hämmästyi. Hän vaikutti sopuisalta ja rau-halliselta mieheltä, joka kertoi, ettei katso syyllistyneensä pahantekoon, jos on toiminut saamelaisten oikeudellisen aseman korjaamiseksi.

Toisaalta olivat ihan sopuisia miehiä nekin, jotka pitivät liioiteltuna kaik-kia saamelaisten taholta esitettyjä vaatimuksia ja parempana myös, että saamelaiset hoitaisivat omat asiansa ilman ulkopuolisten vaikutusta.

On pakko tunnustaa, että saamelaisten ja pääväestön ongelmat ovat niin syvällä ja niin kätkettyjä, ettei niitä eri osapuolia kuuntelemallakaan tahdo saada selväksi. Jotain kuitenkin selviää.

Länkisääret, vinosilmät.

Nils-Henrik Valkeapää, saamelaisvaltuuskunnan sihteeri kertoi tarinan opiskeluvuosiltaan Helsingin yliopistossa. Hän ei korostanut saamelai-suuttaan, mutta kun asia tuli puheeksi ja hän myönsi olevansa saame-lainen, nauroivat opiskelutoverit:

-Ei ole totta! Eihän sinulla ole mongolipoimua silmissäsi, ei vääriä sääriä eikä keltaista ihoa!

Nils-Henrik Valkeapää huomauttaa aivan oikein, että joskus tuntuu siltä kuin suomalaisten käsitykset saamelaisista olisivat tänään yhä peräisin viime vuosisadalta ja hän lisäsi, että samaa saamelaisiin kohdistuvaa harhaa on kuljettu oppi- ja tietokirjoissa aivan viime aikoihin saakka. Harhakäsitykset saattavat johtua osittain siitä, että historialliset tiedot saamelaisista puuttuvat kokonaan ja tutkimukset, joita saamelaisista on tehty, ovat palvelleet lähinnä pääväestöä, eivät saamelaisia itseään.

Nils-Henrik Valkeapää on itse kokenut, millaista on saamenkielisenä käydä koulua suomalaisessa koulussa. Tältä osin saamelaisten eriarvoi-suus tuntuukin kaikkein kipeimmältä ja uskon tämän eriarvoisuuden he-rättäneen heissä paitsi oikeutettua katkeruutta myös tahdon nousta vä-hemmistöihmisestä tasa-arvoiseksi pääväestön kanssa - ainakin perus-kysymyksissä.

Nils-Henrik Valkeapää.

Ei riitaa.

Johtaja Kalle Vuontisjärvi asuu Enontekiössä. Siellä ovat asuneet myös hänen esi-isänsä. Vuontisjärven perheen juuret ovat syvällä Lapissa.

-Olen kulkenut kymmeniä vuosia poroerotuksella ja ostanut saamelaisil-ta poronlihaa eikä minulla ole heidän kanssaan ollut minkäänlaista rii-taa, hän sanoo.

Uskon mielelläni, ettei Kalle Vuontisjärvellä ole ollut riitaa saamelaisten kanssa, mutta sille en mahda mitään, että pian hänen kanssaan keskus-teltuani kuulin seuraavan jutun:

Muuan saamelainen oli myynyt enontekiöläiselle poron ja kun ostajalla ei ollut vaaka hän lähetti apuihmisensä saamelaisen seuraksi punnitut-tamaan poroa paikalliseen liikkeeseen. Kauppa-apulainen ryhtyi punnit-semaan poroa ja kun saamelainen lähti käymään pihalla myyjä sähähti apu-miehelle - haluatko, että nyt jymäytetään lappalaista oikein raskaas-ti?

Hän oli hyvin hämmästynyt kun apu-ihminen raivostui.

Tässä tarinoiden mylläkässä menettää kuuntelija otteensa riitakysymyk-siin. On kuitenkin ilmeistä, että riita syntyy maan, veden ja jäkälän vuoksi.

Kalle Vuontisjärvi.

Kirjelmä.

Vuonna 1974 lähetti saamelaisyhdistys "Jutaavat saamelaiset" saame-laisvaltuuskunnalle kirjelmän, joka sisälsi kovaa tekstiä. Kirjelmässä väi-tettiin, että saamelaisten heikko oikeudellinen tila on seurausta valtion maiden käytöstä: ristiriita on Suomen valtion ja saamelaisten välinen. Saamelaiskomitean mietinnön mukaan "suurin osa Enontekiön ja suurin osa Inarin ja Sodankylän Lapin paliskunnan saamelaisista on maatto-mia. Metsähallituksen kannalta saamelaiset ovat harjoittaneet luvaton-ta rakentamista - rakentaessaan itselleen ja perheelleen talvimökin val-tion maille, - rakentaessaan kesäpaikoille asumuksen itselleen, -raken-taessaan tienvarteen myyntikojuja, turisteille tarkoitettuja ja myöskin laa-vuja samaan tarkoitukseen.

Kirjelmässä esittävät saamelaiset kymmenen kohtaa sisältävän luettelon siitä, miten pääväestön taholta on uhattu heidän asemaansa, - lisäänty-vä, säätelömätön turismin kasvu, - autiotupien lisääminen, - metsäauto-tiet. - esteetön moottoroitu liikennöiminen tiestön ulkopuolella, - loma-asuntojen lisääntyminen valtion ja yksityisten mailla, - valtion laitosten piilokesämökit ja niiden luvaton rakentaminen, - hillajänkkien vuokraus, - valvontaa vailla oleva urheilukalastus, - turistimetsästysalueiden perus-taminen, - jäkälän myynti.

Puntin eivät siis näytä olevan tasan. Saamelaisten iskut ovat teräväm-piä, mutta eivät johda mihinkään, koska heillä ei ole pakkokeinoihin mahdollisuuta. He selittelevät ja perustelevat laajasti omia näkemyk-siään, mutta vastapuoli sen sijaan toimii ja menettelee niin kuin parhaak-si näkee.

Saamelaiset hyväksyvät uuden ajan tulemisen ja käyttävät hyväkseen siihen liittyviä hyödykkeitä, kuten kuvan mies lapsineen nykyaikaisia las-tenvaunuja, mutta samalle he ajattelevat, että heidän, saamelaiste, koh-talo on pysynyt samana satojen vuosien ajan.

Mitä saamelaiset tahtovat.

On aivan ilmeistä, että saamelaiset haluavat turvata oman elinkeinonsa, poronhoidon. Lisäksi he haluavat päästä osalliseksi maasta. He halua-vat turvata luonnon jatkuvan kasvun selittäen, että kaikki minkä turisti luonnosta saa, on poissa saamelaisilta. He tietävät, että luonto uudistuu hitaasti ja pelkäävät poroelojensa palkimisen häiriintyvän, jos luontoa verotetaan liikaa. He kokevat itsensä vähemmistönä ja näkevät omalla kohdallaan saman uhan kuin siirtomaiden maapolitiikassa: alkuasukkai-den käyttämätön maa otetaan valtiolle. Kaikki hyvä maa on käyttämä-töntä. Valtion maa asutetaan pääväestön uudisasukkailla, mutta köyhty-neet uudisasukkaat ja alkuasukkaat myyvät maansa suurliikemiehille. alkuasukkaat muuttavat asutuskeskuksiin halvaksi työvoimaksi.

Sydän on saamelaisten puolella, mutta järki väittää, että oikeuksia on pääväestölläkin. Ja epäilemättä onkin.

Arvo Yliniemi.

Mitä pääväestö tahtoo.

Uskon - joskin uskoni on kovin heikko - että pääväestö haluaa elää saa-melaisten kanssa samanlaista rauhanomaista rinnakkaiseloa kuin tä-hänkin asti. Vesijako Lapin vesissä on yhä tekemättä ja pohjoismaiseen tapaan vedoten korostavat pääväestön edustajat vapaata liikkumisen oi-keutta Lapissa. Onkin hyvin arvokasta, että ihmiset voivat liikkua esteet-tömästi niin loistavassa maisemassa kuin Lapin maisema on.

Monilla pääväestöön kuuluvilla on myös vankka yhteenkuuluvuus Lap-piin. He eivät ole käypäläisiä, vaan Lapin asukkaita. He ovat jängässä samalla tavalla kiinni kuin saamelaisetkin. Toisaalta he ovat tottuneet sii-hen, ettei saamelaisilla ole vaatimuksia. Ja nyt he kavahtavat, kun saa-melaiset nousevat heimona peräämään oikeuksiaan - ja kun vähemmis-tö ryhmät yleensä ovat aggressiivisia vaatimuksissaan - ainakin pää-väestön katsontakannan mukaan. On myös luonnollista, että pääväes-töön kuuluvat näkevät turismin työllistäjänä ja vaurastuttajana Lapissa.

Kun keskustelin toimitusjohtaja Arvo Yliniemen kanssa Olostunturilla hänen asemastaan turismin palvelijana ja palvelupisteen johtajana ym-märsin, mitkä vaikeudet häntä ahdistavat. Yrittäminen on hankalaa, kos-ka ihmiset eivät ole kypsiä yhteismarkkinointiin. Kunnat ovat suopeita tu-rismille, mutta suopeus ei yksin riitä. Yrittäjä saa takamuksilleen useita potkuja. Arvo Yliniemi kertoo oman viimeisimmän potkunsa aiheutuneen hotellin yhteyteen rakennetusta uimahallista, joka palvelee koko Lappia ja myös Ruotsin Lappia, mutta pyörii jatkuvalla tappiolla. Yrittäminen ei ole helppoa ja on siksi täysin ymmärrettävää, että Lapin yrittäjää suutu-taa jos hän huomaa saamelaisten pyrkivän pääväestön syrjimiseen ka-lavesillä ja metsästysmailla.

Sopuun mahdollisuus.

On mahdollista, että sopu saamelaisten ja suomalaisten välillä saataisiin säilymään, jopa lisääntymään, mikäli molemmat osapuolet ymmärtäisi-vät toisiaan paremmin.

Sopua ei rakenna jos saamelaiset omassa lehdessään julkaisevat mus-ta listan ihmisistä, jotka ovat heidän mielestään kohdelleet heitä kaltoin. Tosin mustan listan rinnalla esiintyy tähtilista, joka luetteloi hyvät ihmiset. mutta tämä ei asiaa paranna.

Turhaa on myös vetää Heikki Hyväristä syntipukiksi sovun sortajana. Saamelaiset tarvitsevat aivan varmasti häntä avukseen ryhtyessään hei-motunteen nostattamiseen ja oikeudellisten olojen parantamista koske-viin vaatimuksiinsa. Väärin on myös Kalle Vuontisjärven ja Arvo Ylinie-men mielipiteiden mitätöiminen. Oikein olisi, että saamelaiset saisivat ne perusoikudet, joita he katsovat itseltään puuttuvan:

-Oikeuden maahan, oikeuden varjella luontoa, josta heidän elantonsa on kiinni, oikeuden saada opetusta omalla äidinkielellään.

Rohkenen uskoa, että riitasointujen syynä Suomen Lapissa ovat väärin-käsitykset, vähemmistön asenne, pääväetön asenne samoin. Kunhan nämä solmut saadaan auki paranee tilanne.