K. J. V—ki. / Pohjolan vartio 1937.

Katsaus Muonion suojeluskunnan toimintaan


Muonion suojeluskunta on vielä verrattain nuori. Vapaussodan aikana virallisesti toiminut suojeluskunta väsähti jo vuoden 1918 aikana. Sen jälkeen monet paikkakuntalaiset koettivat pitää asiaa vireillä keskustel-len suojeluskunnan henkiinherättämisestä ja toiminnan aloittamisesta, mutta aina se vain jäi puheeksi ja aktiivinen toiminta aloittamatta. Käy-tiinpä Piiriesikunnastapäinkin muutamia kertoja paikkakunnalla valistus-matkalla ja lietsomassa henkeä toiminnan aloittamiseksi.

Suurimpana syynä siihen, ettei suojeluskunnan toimintaa saatu aloite-tuksi oli nähtävästi se, ettei saatu vaadittua määrää jäseniä, jotta sk:n perustaminen olisi käynyt mahdolliseksi. Asia ei kuitenkaan ollut joutunut unohduksiin. Aina siitä puhetta pidettiin ja kun paikkakunnalle oli muutta-nut innokkaita suojeluskuntamiehiä, niin vähitellen alkoi suojeluskunnan perustaminen hahmoittua ja työskentely sen perustamiseksi kiteytyä varsinaisiin toiminnan muotoihin.

Vuoden 1931 loppupuoliskolla pantiinkin jäsenten keräys toimeen ja niinpä sitten voitiinkin pian Piiriesikunnan kautta toimittaa anomus Muo-nion sk:nperustamisesta, mukana luettelo riittävästä määrästä perusta-via jäseniä. Asia meni suotuisaan ja ratkaisevaan vaiheeseen helmik. 19 p:nä -32 Pohjolan suojeluskuntapiirin piiriesikunta nimittäin tiedoitti kirjel-mällä asianomaisille toimihenkilöille suojeluskuntain yliesikunnan ilmoit-taneen piiriesikunnalle, että Muonion suojeluskunta perustetaan päivä-määrällä 1. 4. 1932 ja kehoitti toimihenkilöitä ryhtymään toimenpiteisiin, että Muonion sk. perustetaan, sk.-asetuksen 51 pykälän mukaisesti.

Perustava kokouskutsuttiin koolle 19. 3. -32, jonka avasi tullipäällysmies H. Savikuja selostaen asian aikaisempia vaiheita ja niitä toimenpiteitä, joihin olisi ryhdyttävä perustettavaan sk:aan nähden. Kokouksen pu-heenjohtajaksi valittiin maatalousneuvoja K. J. Välijoki ja pöytäkirjan te-kijäksi aluemetsänhoitaja V. Sandström. Kokouksessa valittiin sk:lle ensimmäinen paikallisesikunta, johon tulivat: aluelääkäri V. Rantanen, talokas S. Anttila, aluemetsänhoitaja V. Sandströmja poliisikonstaapeli V. Niemelä.

Perustavassa kokouksessa valittu esikunta on sitten toiminut samassa kokoonpanossa yhtämittaisesti, paitsi että V. Niemelän tilalle valittiin v. 1934 alusta pankinjohtaja J. E. Hiilivirtaja taas hänen tilalleen v. 1936 alusta alkaen kanttori Kosti Koivuniva.

Perustavassa kokouksessa valittiin edelleen kurinpitolautakunta, valis-tuslautakunta, ampumakasvatuslautakunta ja urheilulautakunta sekä keskusteltiin ja päätettiin muista käytännöllisistä asioista.Valittu esikunta piti heti sk:n kokouksen päätyttyä kokouksen, jossa valittiin paikallispääl-liköksi K. J. Välijoki. Hän on myöskin siitä alkaen yhtäjaksoisesti toiminut paikallispäällikkönä.- Näin oli suojeluskunnan toiminta pantu alulle ja on koetettu hiljalleen mennä eteenpäin luovien monien vaikeuksien ja ah-taiden taloudellisten olojen läpi.

Muonion sk:n lipussa kuvastuu Lapin aiheet.

Muonion sk:n esikunta. Vasemmalta esik.-jäsenet V. Sandström, K. Koivuniva, V. Rantanen, S. Anttila ja paikallispääll. K. J. Välijoki.

Muonion sk:n kenttäpappi, kirkkoherra Lauri Kauppinen.

Muonion sk:n paikallispäällik-kö K. J. Välijoki.

Res.-vänr. E. Korpimäki, Muonion sk:n upseereita.

Apteekkari A. E. Salovius, jolle Muoniini sk:n talous on sydämenasiana ja joka varsinkin talohanketta innolla ajaa.

Muonion suojeluskunta liitettiin VI alueeseen, johon ennestään kuuluivat Kolari ja Turtola. V. 1933 aikana liitettiin Muonion suojeluskuntaan Enon-tekiön pitäjä, johon se kuului marraskuun alkuun 1936, jolloin Enonte-kiöstä muodostettiin oma sk. Tällöin oli myöskin muodostettu uusi alue, johon kuuluvat Kolari, Muonio,Enontekiö.

Rinnan sk:n kanssa perustettiin Lotta-Svärd osasto, joka on monin ta-voin avustanut sk:n toimintaa.Tässä mainittakoon vain, että v. 1934 lah-joittivat lotat sk:lle erittäin arvokkaan lipun. Lipun aiheen on piirtänyt en-tinen Muonion hoitoalueen metsänhoitaja J. Montell. Lipun muodostaa sininen hakaristi valkoisella pohjalla. Keskelle on sijoitettu sk.-kilpi, jossa 3 Pallastunturin korkeinta rinnakkaishuippua on jossain määrin tyylitelty-nä, revontulet loimuavat taustalla ja ylinnä on pohjantähti. Kilpeä reunus-tava Lapin värein somistettu ornamentti on harvinaisen onnistunut.

Heti perustamisensa jälkeen osti sk. Kirkonkylän läheisyydestä maa-alueen, jolle on rakennettu ampumarata ja pienoinen maja. Rata on mo-nessa suhteessa vaillinainen, mutta tyydyttää se välttämättömintä tar-vetta. - Apteekkari A. E. Salovius syksyllä 1936, täyttäessään 60 vuotta lahjoitti sk.lle kirkonkylällä sijaitsevan 80 aarin suuruisen maapalstan.

Edellä on mainittu muutamia ulkonaisia piirteitä, joiden puitteissa suo-jeluskuntaväelle tuttua työtä on koetettu tehdä. Vaikeudet ovat monet. Taloudelliset seikat ne ovat pahimpia työn jarruttajia. Kun ne voitaisiin pois pyyhkäistä olisi työskentely helpompaa. Mutta minkäänlaisia vai-keuksia ei sovi säikkyä; ne vain olkoot kannustimina tarmokkaammin työskentelemään ja ponnistamaan ylevän päämäärämme hyväksi.

Vakava työskentely ja voimakas maanpuolustustahto voittavat vaikeim-matkin esteet mitä näköpiirissä saattaakin häämöitellä.