Käynti automobiileillä Hetassa v. 1913


Kenraalikuvernööri Seyn seuralaisineen saapui Muonion kirkolle viime keskiviikko-iltana. Menomatkalla käväistiin Karungin kirkossa, jossa kirk-koherra tervehti kenraalikuvernööriä raamatunlauseella. Samoin tapah-tui Ylitorniolla.


Kaikkialla kirkonkylissä tällä matkallaan kenraalikuvernööri kunnanmie-hiltä tulkin kautta tiedusteli kunnanasioita, vuodentulon toiveita ja mitä toivomuksia kuntalaisilla olisi esitettävänä. Muoniossa kunnan miehet il-moittivat toivovansa lisää metsiä metsän puutteen takia. Kenraalikuver-nööri kehoitti muoniolaista jättämään anomuksen metsien saannista se-naattiin.

Muoniossa oli seurue yötä torstaita vasten, lähtien torstai-aamuna mat-kalle Enontekiötä kohti. Perillä käytiin kirkossa, kansakoululla ja nimis-miehen asunnossa, jossa lukkari Yrjö Halonen piti kenraalikuvernöörille puheen.

Yrjö Halonen piti sitä tapahtumaa ”historiallisena hetkenä", että maan korkein virkamies on tervehtimässä lappalaisia ja tutustumassa Lapin oloihin, lausuen kenraalikuvernöörin tervetulleeksi ja toivottaen hänelle onnellista paluumatkaa.

Kenraalikuvernööri kätteli ja kiitteli useampaan kertaan puhujaa. Enon-tekiöllä otettiin ryhmävalokuva kenraalikuvernööristä seurueineen ja ko-koontuneesta kansasta. Tällainen ryhmävalokuva otettiin myöskin pa-luumatkalla Turtolan Pellon kylässä.

Enontekiöllä kenraalikuvernööri ja hänen rouvansa ottivat syliinsä paik-kakuntalaisten lapsia ja kuljettivat niitä automobiilissään. Torstai-iltana palattiin Enontekiöltä yöksi Muonion kirkolle, josta lähdettiin paluumat-kalle eilissä aamuna klo ½ 10 tienoilla. Pellossa, Turtolassa, kävi ken-raalikuvernööri seurueineen rajaviskaali Vihlbergin asunnossa, jossa vieraille tarjottiin kahvit. Ajan huviksi kuunneltiin täällä gramofoonin soit-toa.

Kun täällä ollessa automobiili kävi edeltäpäin tuodusta varastosta poliisi Niemelän asunnolla noutamassa benziiniä ja muita automobiilin tarpeita, niin kenraalikuvernöörin kehoituksesta oli automobiiliin olettava ukkoja ja eukkoja ”reen täydeltä' koettelemaan millaista se kulku on tällaisella ajo-pelillä. Kenraalikuvernööriä näytti eukkojen ja ukkojen sekä lasten autol-la ajo suuresti huvittavan. Hän kuuluu muutenkin olevan tyytyväinen matkaansa.

Tornion asemalle saapui kenraalikuvernööri eilissä iltana kello 9. Tornion kaupungissa ei enää poikettu, vaan lähdettiin ajamaan autoilla Kemiin, Tänne saavuttua vähää ennen kello 10 eilen illalla, meni kenraalikuver-nööri seuruineen illallisille ”Slura” nimiseen tullialukseen, joka oli sata-massa odottamassa kenraalikuvernöörin paluuta. Aikomus oli ollut läh-teä mainitulla höyrylaivalla matkalle etelään päin, vaan kun yö oli hyvin sumuinen, niin merelle lähtö jäikin sikseen.

Kenraalikuvernööri seurueineen yöpyi satamaan tuotuihin 3 rautatievau-nuun satamaradalla. Aamupäivän tänään vietti kenraalikuvernööri seu-rueineen ”Aura"-laivalla ja kävi sitten kaupunkia katselemassa. Kenraali-kuvernööri lähtenee tänä iltana mainitulla laivalla matkalle eteläänpäin.

Teksti: 05.07.1913 Perä-Pohjolainen no 74

Kenraalikuvernööri Seyn puolisoineen vierailulla Rovaniemellä v. 1911. Istumassa keskellä kenraalikuvernööri Frans Albert Seyn, vierellään puolisonsa Sofia Ivanovna, knallipäinen herra takarivissä äärimmäisenä oikealla on everstiluutnantti Gustaf Emil af Enehjelm; sisällön kuvaus: Valokuvattu H.J. Viherjuuren ja Asmo Alhon teoksesta "Vuosisatamme kuvissa II". Helsinki 1936, s.14. Kuva: Museovirasto.

Kenraalikuvernööri on käynyt Enontekiöllä saakka, missä häntä pidettiin erinomaisen hyvänä, vastaanotettiin kuin rakas maanisä konsanaan. Yleväsanaisessa juhlapuheessa tunnettu kanttori Yrjö Halonen merkitsi ”historialliseksi hetkeksi" kenraali kuvernööri Seynin käynnin Enonte-kiössä armon vuonna 1913.


Samansuuntainen puhe pidettiin hänelle kirkossa. Ihmekö sitte, että seurustelu oli läheistä ja sydämellistä. Puhujille pistettiin useampaankin kertaan kättä. Vieraat ja isäntäväki, maanisä kaukaisine lapsineen valo-kuvattiin yhdessä. Pietari Brahen tavoin voi kenraalikuvernööri Seyn nyt rajantakaisille ”piireille" puheisiin ja valokuviin vedoten sanoa:

- varsinainen kansa" oli tyytyväinen minuun ja minä siihen. Minkä jäl-keen tähtipilvi on aikanaan kulkeva Lapinmaan kohdalle, hajotakseen siellä kirkkaasti kimmeltäväksi, sikäläistä ihmismieltä virvoittavaksi pääsiäis-sateeksi.

Kenraalikuvernööri Seynin leikkisyydestä muu'an pieni piirre: Täällä pohjan perukoilla hänelle lausuttiin sellainen toivomus, että sikäläisille maanomistajille anneltaisiin enemmän metsää. Sydämellistä hyväntah-toisuulta säteillen kenraalikuvernööri vastasi, että anomus olisi lähetettä-vä senaattiin, joka sellaiset asiat käsittelee ja ratkaisee. Mutta samalla hän huomautti siitä, kuinka vähäinen hänen vaikutusvaltansa on.


Hänellä näet on senaatissa vain 2 vaatimatonta ääntä. Jos siis senaatto-rit äänillään yleisemmin panevat vastaan, niin ei hänestä mitään apua ole. Kenraalikuvernööriparkaa!

Täällä etelämpänä on kuvitellu, että hän pitäisi senaattia kurissa ja her-ran nuhteessa sekä tanssittaisi sitä pilliensä mukaan, nimityttäisi sillä virkoihin omat ehdokkaansa ja niin edespäin. Ja nyt kuulemmekin, että hänen vaikutusvaltansa senaatissa supistuu kahteen vaivaiseen ää-neen!

Tällainen marttyyrin asema lienee Enontekiössä ja Muoniossa herattä-nyt syvää sääliä.


Teksti: 13.07.1913 Tampereen Sanomat no 158

Hetan kirkonkylä 1920-luvulla, oik kansakoulun rakennuksia. Kuva: Museovirasto.

Tornion Laakson toimitukselle.


Arvoisassa lehdessänne olette, kertoessanne kenraalikuvernöörin käyn-nistä Enontekiöllä viitanneet, että minä muka olen ”niittänyt laakerei-ta" sillä, että muutamalla sanalla vastasin kenraalikuvernöörin puhee-seen.

Tahtoisin Teiltä kysyä mitä laakereita Te katsotte minun niittäneen? Ar-vomerkkejäkö ehkä? Mutta niitähän minulla on jo ennestään sekä koti-maisia, että ulkomaisia enemmän kun konsanaan olisin niitä halunut. Kyllä minun osakseni on ”laakereita" jo ennestään tullut sekä luottamuk-sen, että kunnioituksen muodossa ettei minun asemassani olevalle voi tullakaan runsaammassa määrässä.

Kun näyttää siltä, että tässä jutussa on tehty kärpäsestä härkänen ja et-teivät ”perustuslailliset" ole pikkumaisuuttaan säästäneet, pikkumaisuut-taan siksi kuin olisivat lähemmin kuulleet tapauksesta, niin sallinette mi-nun jollakin sanalla lähemmin selittää sitä, jotta tasapuolisesti asiaa ar-vostelevat vovat tehdä johtopäätöksen, onko moiseen hälytykseen syy-tä, johon muutamissa lehdissä (ei toki ”Tornion L:ssä") on ryhdytty.

Enontekiön nimismiehen puustelli v. 1906 Pasakkaniemestä (Yrjö Kokon niemestä) kuvattuna. Kuva Pentti Eskola. / GTK.

Vallesmannin virkatalo Hetassa v.1936. Kuva: Orvo Öhmanin albumista.

Enontekiöön saavuttuaan kävi kenraalikuvernööri ensin kirkolla sitten kansakoululla ja viimeksi nimismiehen virkatalossa. Kahdessa ensimäi-sessä tilaisuudessa en ollut saapuvilla, kun olin käsketty esittelypaik-kaan nimismiehelään. Kirkolta tuli eräitä henkilöitä, jotka kertoivat kuinka kenr. kuv. oli siellä puhunut ja toivottanut onnea. He ihmettelivät ettei ku-kaan kirkolla ollut vastannut puheisiin.


Nimismiehen talosta lähtiessään puhui kenr. kuv. kääntyneenä minuun päin (arvattavasti sen vuoksi, että kunnallislautakunnan esimiehenä olin ainoa kunnanedustaja tilaisuudessa kun kuntakokouksen esimies oli matkoilla), jossa hän jälleen toivotti onnea enontekiöläisille. Puheeseen vastasin muutamalla sanalla ja toivotin hyvää paluumatkaa.

Jos olisi ollut puhetta politiikasta, jos olisin sanapuolellakaan hyväksynyt eli tukenut sitä sortopolitiikkaa, jota nykyinen kenraalikuvernööri on maa-tamme kohtaan osoittanut, niin voisi hyvin ymmärtää sen kiukun, johon esim. ”Kaleva" on noussut. Silloin olisi kiukku aivan oikeutettua. Mutta kun mistään sellaisesta ei ollut pienintäkään puhetta, niin tuollainen ”priikkaus ei ole paikallaan.

Yrjö Halonen.

Teksti: Tornion Laakso no 58. 29.07.1913.

Yrjö (Jöran) Halonen, sukunimi vuoteen 1866 Keskitalo (23. toukokuuta 1862 – 11. elokuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen opettaja, valtiopäivämies, kansanedustaja ja kirjailija.

Halosen isä oli maanviljelijä Johan Keskitalo. Hän toimi kiertokoulun-opettajana Piippolassa 1881–1883 ja Pudasjärvellä 1883–1887.

Halonen oli sitten lukkarina Enontekiössä 1888–1919 ja toimi myös Enontekiön kunnallislautakunnan esimiehenä ja kunnankirjurina 1889-1918, postinhoitajana 1890–1919 sekä metsäkasöörinä 1907-1919.

Viimeksi hän oli Ylitornion kunnankirjurina 1919–1927 ja Kansallis-Osa-ke-Pankin Ylitornion konttorin esimiehenä 1919–1936. Hän sai kunnal-lisneuvoksen arvon sekä director cantus -arvonimen 1921.

Halonen osallistui säätyvaltiopäiville talonpoikaissäädyn edustajana 1887–1905. Hän oli suomalaisen puolueen kansanedustajana 1908–1909 edustaen Lapin vaalipiiriä ja uudelleen 1914–1917 edustaen Lapinmaan vaalipiiriä. Halonen osallistui myös kirkolliskokoukseen.

Yrjö Halonen oli naimisissa vuodesta 1890 Tiina Sofia Vuontisjärven kanssa.

(Wikipedia)

Pidätetty kenraalikuvernööri, kenraaliluutnantti Frans Albert Seyn puhumassa taistelulaiva " Kretšetin" miehistölle ja vangitsijoileen 16.3.1917. Laivan kannellea epäsotilaallisesti parveilevaa miehistöä ja päällystöä. Kuva: Pirkko Oikarisen kokoelma. / Keravan museo. / finna.fi