Perä-Pohjolainen no 38. 03.04.1909.

Sodankylän Kieringin kylästä.


”Kylä on kummulla paljokan,

jota metsät ympäri saartaa.

Asujaimet terveet, voimakkaat,

joita tuuloset raittiit paahtaa"

Kierinki v. 1920. Kuva: Samuli Paulaharju. / finna.fi

Kieringin kylä on luonnon ihanalla paikalla, sen näköala, kauas silmän-siinto aavoille, on kerrassaan miellyttävä. Matkustaja, joka ei ole milloin-kaan käynyt Kieringin kylän tervettä ilmaa nauttimassa, ei voi aavistaa, että sydänmaalla löytyy näin näkörikas ja raittiutta uhkuva kyläkunta.

Puolipäivän aikana selkeän päivän vallitessa näyttää aurinko olevan ai-van lähellä maata. Asujaimet ovat enimmäkseen uskonnollismielisiä ja keskenään kaikessa rauhaa rakastavia.

Paikkakunnalla on tämän talven aikana työskennellyt ruotsinmaalainen tukkiyhtiö ”Baltiska", joka on ostanut osan kyläkunnan metsiä ja niitä rantaan vedätyttänyt. Luonnollista on, että kun liike on sijainnut aivan ky-län keskuudessa, niin kaikenlainen virtaus on saanut jalansijaa. Vaikka passiasetusta on virkakuntain puolelta uhattu koventaa, niin eivät ne ää-net ole valitettavasti ulottuneet kaikkien tukkiyhtiöiden työmaille, vaan se työväki, joka on ollut tämänkin työmaan hommissa, on ollut suureksi osaksi passitonta.

Näin ollen on paikkakunnan väestö saanut olla melkein sotasilla. Kortin-lyönti, viinanmyönti ja juonti sekä tappelut ja veren vuodatukset eli puu-kotukset ovat kuuluneet päiväjärjestykseen. Kutka ovat olleet etunenäs-sä kaiken epäjärjestyksen alkuun panijoina? Sosialistiveljet, aivan sa-mat, jotka muutama vuosi sitten huusivat: ”Alas viinat, alas kortit, alas kaikki pahuuden oireet ja alas järjestysvalta!"

Omin silmin tapasin veljeysaatteen esi-taistelijat kortin silmiä lueskele-massa ja alkohooliruhtinaan edessä polvistumassa. Joukahti mieleeni, missään lupaukset, vannotut valat ...niin missäpä muualla, kuin epäus-kon ilmaan haihtuneina.

Epäuskon virvatuulet ovat Jumalan kieltämisen ohella oikean veljeysaat-teen tyhjäksi tehneet. Omituista ääntä toitottaa Kansan Tahto Pohjolan veljeysaatteen riennoista, se umpimähkää selvittelee jonkin korttipelurin lähettämän selonteon nojalla, miten työväkeä, köyhälistöä, kiristetään.

Minä sanon puolestani, että pistäytyisipä jokunenkaan Kansan Tahdon reportteri, täällä Kieringin kylässäkin ottamassa selkoa, miten hänen hengen heimolaisensa elävät, niin surkuttelisi varmaan heidän elämän tapojaan. Jos hän vähänkään tahtoisi olla todellinen köyhälistön esitais-telija, niin ei nuhtelematta aatteen tahraajia olisi, eikä myöskään peitteli-si paheiden kylväjien menettelyä, vaan arkailematta julkisuuteen julistai-si.

Minkätähden Kansan Tahdon uutisten lähettäjät eivät lähetä lehdelleen kirjoituksia silloin, kun heidän puoluetoveriensa piirissä harjoitetaan mitä suurinta rivoutta?

Sen tähden, että Kansan Tahto ei halua veljeyskuntaa harventaa, tuo-malla räyhääjien nimiä julkisuuteen. Eräskin tapahtuma, joka pantiin tässä tuonnoin tällä kylällä toimeen oli mitä raainta laadultaan.


Asia oli seuraavaa.

Välijuoma oli haalittu kylään, kuka määränkään tiennee. Veljet antautui-vat useiksi viikoiksi alkohooliruhlinaan viinamäkeen uskollisiksi palveli-joiksi, he kulkivat talo talolta karjuen ja reuhaten. Paikkakunnalla on eräitä mökkejä, joissa nuo aatteveljet pitivät ”luseeria" ja niistä kulkivat jo edellä mainituissa toimissaan.

Isännät huomasivat, että elämä oli aivan sietämätöntä ja että siitä oli loppu tehtavä. He menivät ja antoivat varoitukset mainituille torppareille, että he eivät saa antaa tuollaisien rauhanhäiritsijäin oleskella asunnois-saan.

Torpparit ilmoitlivat, että he ovat voimattomia ilkiöiden suhteen ja että ne ovat mielivaltaiset asunnoissa. Isännät huomauttivat, että torpparit voi-vat olla yhtäläisiä isäntiä kotonaan ja siis karkoittaa huoneistaan ilkimyk-set.

Veljet, kuultuaan, että isännät ovat oikeutta harrastavia ja vaativat pa-huuden voiman pois keskuudestaan, kokoontuivat noin kymmenmiehi-seen joukkueeseen, ottivat ”opiumia” sieramiinsa, että rohkeus ei puut-tuisi, kun rivoutta harjoitetaan.

Mainittu joukkue kulki talo talolta härnäten ja krassaten isäntiä sekä uh-kaillen, että ”näytetään isännille juopunutta ja isäntävaltaa". Joukkue meni erääseen Vierelä nimiseen taloon ja rupesi hätyyttämään talonvä-keä, varsinkin isäntää.

Tämä nähtyään, että joukon tarkoitus oli murhaavaa laatua, etsi suojaa ja hädin tuskin pääsikin syrjäiseen huoneeseen. Silloin ilkiöt ryntäsivät kirveiden keralla perässä, mutta kaikeksi onneksi sai isäntä pidätettyä huoneen ovea, ettei rivoista päässyt yksikään sisälle.

Hulikaanit olivat hakanneet kirveillä kiuasta ja ovia pirtissä sekä tuoleja lattiaan räiskien ja sanalla sanoen osottaneet petomaista raakuutta, jom-moista ei olisi odottanut äsken veljeysaatteellista laulua huuliltaan pääs-telleitten toverien puolelta.

Asia todellisuudessaan on yllämainitulla tavalla tapahtunut. Elämä on siis käynyt paikkakunnalla tämän talven ajalla aivan sietämättömäksi. Isännät ovat asioiden johdosta kääntyneet paikallisen nimismiehen puo-leen pyytäen apua, mutta poliisien vähyys on sanottu syyksi siihen, ettei apua ole saatu.

Myöskin kruunun voudin ja samalla kuvernöörin tiedoksi ovat isännät il-moittaneet, kuinka sietämättömiksi käyvät heidän ennen niin rauhalliset olonsa. Vieläkin tulee kysyneeksi, missä on veljien ihmisyys, missä hei-dän kuorestaan puhjennut moraalinsa?

Lopuksi tulee kohdistaa tämä niin pitkälle venynyt kirjoitus paikallisten viranomaisten huomioon. Kun passiasetuksen käytännössä toteuttami-nen on käynyt välttämättömäksi työmailla, niin minkätähden ei noudate-ta samaa järjestelmää kaikkialla?


Passiasetus on se, joka karsii mädänneet ainekset terveistä ja saattaa paikkakuntain asujainten keskuudessa rauhallisuuden vallitsemaan.

Lapin Panu.