Pohjolan vartio 1937.

Kittilän suojeluskunta


Kumoukselliset opit saivat valtaa Kittilässä jo v. 1907-08 paikkeilla, jol-loin paikkakunnalle oli tullut muuan kiihoittaja, joka työväenliikkeen var-jossa levitti kumousoppejaan. Vilkkaimmaksi toiminta muodostui Kirkon-kylässä ja Kaukosessa.

Vuoden 1917 alkupuolella vallankumouksen aikana ilmestyi paikkakun-nalle etelästä tulleita punaisia johtomiehiä, jotka aloittivat toimintansa työväenyhdistyksen ympärillä.

Marraskuussa suurlakon aikana puhuttiin jo Kittilän punakaartista, joka lienee ollut jo silloin toiminnassa. Varmaa tietoa ei ole kuitenkaan sen perustamisajasta ja toimintasuunnitelmista, koska punaiset kerkesivät hävittää paperinsa ennen valkoisten valtaan pääsyä.

Punakaartin harjoitustoiminta rajoittuu etupäässä kesäkousten pitoon, joita olikin joka päivä. Sotilaallisesta harjoitustoiminnasta ei voi puhua, koska pätevät opettajat puuttuivat kokonaan. Jonkinlaisia harjoituksia lienee kyllä pidetty

Toimintaohjeet tulivat Rovaniemeltä ja kävi sieltä myös silloin tällöin pu-naisten agitaattoireita Kittilässä vierailemassa ja innostamassa sekä an-tamassa ohjeita. Samalla lienee suunniteltu punakaartin toimintaa. 'Pu-nakaartilla ei ollut käytettävänään kivääreitä vaan oli se varustettu osit-tain miesten omilla ja osittain paikkakunnalta takavarikoiduilla metsäs-tysaseilla. Aseiden etsinnöitä ei laajemmalti tehty.

Suunnitelmiin kyllä kuului "riisua lahtarit aseista", mutta syystä tai toises-ta jäi se tekemättä. Ainoastaan myöhemmin kerrotut tapaukset olivat ai-noat mainittaviimmat lukuunottamatta muutamia haulikkoanastuksia joil-takin yksityisiltä. Tärkeämpi kotietsinnän syy oli ruokatarpeiden "taka-varikointi" ja sitä tapahtuikin usein. Aikaisemmin oli jo punakaarti nimit-tänyt omat miliisinsä, jotka kuitenkaan eivät tehtävien puutteessa esiinty-neet varsin usein.

Kun Rovaniemen punakaarti antoi marraskuussa lakkojulistuksen kaikil-le pohjoisille pitäjille, niin ryhtyivät Kittilänkin punaiset aktiiviseen toimin-taan. Se ei kuitenkaan rovaniemeläisten mielestä ollut tarpeeksi ripeää, koska marrask. 23 p:nä sai Kittilän punainen johto ankaran puhelinmää-räyksen Rovaniemeltä. Sisällys kuului seuraavasti:
"Ristissä käsin ei saa Kittilässäkään istua, vaan on porvareille näytettä-vä ja hommattava viikon päivät kuten muuallakin."

Määräys johtui siitä, ettei aikaisemmin annettu lakkojulistus vienytkään tuloksiin Kittilässä. Punakaarti ei pystynyt valvomaan sitä. Nyt se ryhtyi tehokkaampiin toimenpiteisiin. Ensi töikseen miehitti se posti- ja lennä-tinlaitoksen ja "takavarikoi" kaikki puhelut ulkolinjalla. Täten katkesi kaik-ki puhelinyhteys ulkopuolelle pitäjän, sillä ainoastaan punakaartin puhe-lut olivat luvallisia.

Kittilän suojeluskunnan talo v. 1932.

Kuva: Pohjolan vartio 1939.

Maatalousseuran sihteeri Toi-vo Albin Salakivi Kittilän suo-jeluskunnasta. Salakivi on ollut innokkaasti mukana sk.- työssä Kittilässä kuuluen hän pitemmän ajan m.m. Kittilän suojeluskunnan esikuntaan.

Kruununvouti Axel Sandström murhataan.


Lauantaina marrask. 24 p:nä oli työväentalossa tavallista vilkkaampi lii-ke. Koko päivän pidettiin kokouksia. Punakaarti päätti nyt ottaa vallan kokonaan omiin käsiinsä. Paikkakunnalla asuva Lapin Kihlakunnan kruununvouti Axel Hugo Sandström päätettiin erottaa virastaan ja mur-hata, nimismies Aarne Aulis samoin päätettiin eroittaa virastaan (ei mur-hata) ja tilalle päätettiin asettaa nimismieheksi Tuomas Kaukosen poika Eero Kaukonen Kittilän pitäjän Kaukosen kylästä. Poliisit päätettiin kaikki eroittaa ja tilalle asettaa mainitut miliisit, joiden lisäksi valittiin vielä Oska-ri Alhola. Kruununvouti IS:n murhaaminen ei saanut osakseen koko jou-kon mielipidettä ja siitä kiisteltiin kauan kunnes äänestyksen kautta asia ratkesi. Tällöin meniivät äänet tasan, mutta puheenjohtajana toiminut punakaartilaisen Abiel Vuomajärven ääni ratkaisi asian. Kuitenlkin arve-levat paikkakuntalaiset, että asia olisi ollut jo sovittu punaisten johto-miesten kesken.

Kokouspäivän iltana läksi suuri joukko aseistettuja punaisia Työväenta-losta kohti nimismiehen virkataloa. Joukko kasvoi tällä 2,5- 3 km:n mat-kalla satapäiseksi, koska uteliaita liittyi tien varrelta mukaan. Perille saa-vuttuaan pakoitti joukko nimismiehen luopumaan virastaan, luovutta-maan aseensa ja arkistonsa punakaartille. Nimismies Aulis luopuikin vastustelematta virastaan ja luovutti valtion ja omat aseensa punaisille. Itse hän joutui pidätetyksi, mutta sai olla kotonaan punakaartilaisten var-tioimana. Nimismiehen virkatalolta vaelsi punaisien joukko sitten kohti kruununvoudin puustellia, jonne saapui klo 11 aikaan illalla, sekä vaati sisäänpääsyä kruununvoudin puheille. Tapahtumasta kertoo v:den 1917 marrask. 27 p:n Perä-Pohjolainen n:o 134 seuraavasti :

"Lapista on saapunut sellainen järkyttävä tieto, että Lapinmaan kihlakun-nan kruununvouti Axel Hugo Sandström on kotonaan Klttilässä yöllä vii-me sunnuntaita vasten kuollut raa'an, julman välkivallan uhrina. Tämäkin surullinen tapahtuma on suoranainen seuraus siitä järjestelmällisestä hirmuvallasta, jonka pääkaupungin sosialistit alkuun panivat "suurlak-konsa" yhteydessä ja jortka mainingit vasta viiime viilkon lopulla ehtivät Kittilään saakka.

Lähempiä yksityisseikkoihin meneviä tietoja tästä mustasta murhatyöstä ei ole vielä ehtinyt saapua, kun Kittilän ja Rovaniemen välinen telefooni-johtokin oli eiliseen saakka sosialistien "neuvoston" hailussa. Sen mu-kaan kuin Rovaniemellä tiedetään, oli yöllä sunnuntaita vasten noin 100 henkeen nouseva sosialistijoukko saapunut vainajan virkatalon eteisen edustalle vaatien oven auki. Kun kruununvouti Sandström tuli eteiseen ja avasi oven, vaadittiin että hänen pitäisi jättää virkunsa ja luovuttaa kruununvoudin arkisto huostastaan, vastasi kruununvouti Sandström, et-tä hän on vannonut uskollisuutta Suomen laeille ja ettei hän siis voi suostua laittomiin vaatimiuksiin.Vielä varoitti hän joukkoa ryhtymästä väkivallantekoon sekä antaakseen pontta sanoilleen ampui hän eteises-sään seisoen browningillaan kolme laukausta ilmaan haavoittamalta ke-tään.

Tällöin joku joukosta ampui häntä ikohti. Luoti sattui syänalaan mennen ruumiin läpi. Kruununvouti jaksoi vielä omin voimin vetäytyä eteisestä virkahuoneeseensa sekä lukita oven. Villiytynyt murhaajajoukko tahi jo-ku joukosta ampui vielä eteisestä virkahuoneeseen oven läpi, jotapaitsi kartanon puoleltakin ammuttiin S:n virkahuoneeseen ikkunan läpi muu-tamia laukauksia. Muuan luoti oli surmata Sandströmin nuorimman tyt-tären, joka oli kiirehtinyt isänsä virkahuoneeseen. Luoti näet melkein hi-paisi tyttären päätä. Sydänalaan sattunut luoti tuotti kruununvouti Sand-strömille kuoleman."

Ylläoleva sanomalehtiuutinen on vajavainen siinä, ettei se mainitse kuo-lettavan luodin ampuneen nimeä, joka oli aikaisemmin mainittu Verner Vettanen. Muita ampujia olivat Hannes Takala, Ville Hämäläinen ja K. V. Lehto. Viimeksi mainitun käskystä ampuminen juuri aloitettiinkin.

Oululainen sanomalehti Kaleva kertoo edelleen n:ossaan 225 marras-kuun 26 p:nä seuraavasti:

"Oulun 1. lääninsihteeri sai eilen seuraavan surullista villiytymistä Lapis-sakin nyt vielä, kun muualla meteli on virallisesti lopetettu - todistavan sähkösanoman:

"Koska kihlakunnan kruununvouti nostamassaan kapinassa kansanjouk-koa vastaan 2 p:nä marraskuuta sai surmansa, joten avoin virkapaikka ilmoitetaan lääninhallituksen täytettäväksi kansan luottamusta nauttivalla miehellä.
Kittilän kansalliskokous."

Tämä Kittilän punakaartin lähettämä sähkösanoma kertoo selvästi siitä röyhkeydestä, joka punaisissa valitsi näilhin aikoihin.

Oulusta lähetettiin 2 lääninetsivää tutkimaan syntynyttä selkkausta. Kui-tenkin kului lähes 2 viikkoa, ennenkuin he saapuivat Kittilään. Tällä ai-kaa punakaarti isännöi rohkeammin ja toimitti useita kotitarkastuksia et-sien nyt etupäässä aseita.

Kruununvouti S:n murhan jälkeen pidettiin kotitarkastus m.m. pappilassa kirkkoherra Tuomas Itkosen kodissa. Kruununvouti S:n jälkeen pidetyssä huutokauppatilaisuudessa rehentelivät miliisit Osk. Ahola, Ville Hämäläi-nen ja Verner Vettanen (murhaaja) punaisissa koristuksissaan. Kun lää-nin etsivät saapuivat paikalle, niin he pitivät poliisikuulusteluja ja vangit-sivat murhaajat Verner Veltasen ja K. V. Lehtosen sekä läksivät kuljetta-maan heitä Ouluun. Kaukosen kylässä joka on 2 pnk. Kittilän kirkolta etelään, ryostivät paikkakunnan punaiset vangit pois etsiviltä.

Uusi kruununvouti E. G. Lillslröm ja nimismies Aulis pidättivät vangit myöhemmin. Heitä säilytettiin jonkun aikaa Kittilän vankilassa. Paikalli-set punaisetkaan eivät heti ryhtyneet heitä vapauttamaan, mutta kun Oulusta ja Rovaniemeltä saapui punaisten johtoniiehiä, niin näiden joh-dolla meni 30-miehinen punakaartilaisjoukko vankilaan ja vapautti taas murhamiehet. Se päivän oli vankila punakaartin miehittämä ja ainoas-taan vankilan vahtimestari sai luvalla liikkua ulkopuolella porttien.

Vapauteen päästyään läksivät murhaajat karkutielle. Heitä perään kuu-lutettiin seuraavan vuoden alku kuukausina, mutta pääsivät karkulaiset pakenemaan Ivalon kautta Venäjälle, jonne ovat häipyneet.