Perä-Pohjolainen no 82. 23.07.1912.

Kittilän Tepaston kylästä.


Kun luo katseen noin neljättäkymmentä vuotta takaperin meidän kyläm-me oloihin, niin huomaa suuren eroituksen muutamissa suhteissa tai asutuksen taajuuteen nähden silloin ja nykyisin. Kylämme oli yli 30 vuot-ta sitten aivan pieni, sillä verotaloja oli ainoastaan 10, mutta nyt jo on ky-lässämme 18 eri manttaalitaloa ja niiden lisäksi 5 uutisasukasta sekä si-täpaitsi 1 kruununtorppa asukkaineen.


Kun katselee miten kylämme nyt on edistymässä, niin täytyy ihmetellä, että sellainen on näinkin hankaloissa oloissa ollut mahdollinen, Vaan se kaikki on tullut ylhäältä, josta kaikki siunaus vuotaa. Me täällä Ounas-joen latvavesillä olemme yleisten kulkuteitten suhteen jääneet aivan oman onnemme nojaan. Ei ole mitään muuta kulkutietä kuin koskia täynnä oleva joki kesällä, ja talvella saamme rämpiä vuomia myoten sieltä täältä ja puroissa ei ole minkäänlaisia siltaa, joten kukin saa pitää huolta ylipääsemisestään.

Syksyin ja keväin kelirikon aikana on kulku kerrassaan mahdoton, joten kyläämme ei voida silloin saada lääkäriäkään, vaikka kuolemaa hätä oli-si käsissä. Monta raukkaa onkin sortunut ennenaikaiseen hautaansa sen takia, että lääkärin apua ja lääkkeitä ei ole saatu ajallaan tien puut-teen takia. Kuntannne kyllä aikoinaan ryhtyi anomaan maantietä Kön-kään kylästä Tepaston kautta Raattaman kylään ja Tepastosta Lompolan kylään, mutta kuvernöörin selityksen mukaan muutti kunta anomuksen-sa kokonaisuudessaan kylätieksi. Sen vuoksi tämä tienhanke pitkistyi ja mutkistui. Sillä tieasiamme joutui kihlakunnanoikeudessakin käsiteltä-väksi.

Panoraama Kittilästä 1932:Tepaston Vaaran talo,taustalla Tuomivaara, Kehtosvaara, Hanhivaara ja Lohivaara. Kuva: Mikkola Erkki. Museovirasto.

Niinkuin tunnettu johtaa maantie jo Kittilän kirkolta Könkään kylään. Tä-mä maantie olisi jatkettava Tepaston kautta Raattaman kylään, siis 50 kilometriä, sillä tällä välillä ei ole minkäänlaista kulkutietä. Pyydän sen vuoksi nöyrimmästi kaikkien täällä muusta maailmasta eristettyjen lukui-sain asukkaiden puolesta, että hallitus muistaisi meidänkin kohtaloam-me ja avustaisi meitä muiden ihmisten yhteyteen poistamalla kipeän tien puutteen.


Nöyrin ja hartain pyyntömme siis on, että valtio rakennuttaisi yleisen maantien sanotulle välille eli Könkäästä Tepaston kautta Raattaman ky-lään ja Tepastosta Lompoloon kylätien kuntamme ylläpidettäväksi. Ai-noastaan sillä tavoin mekin soiden ja jänkäin keskellä asuvat pääsisim-me vähän elämisen alkuun ja voisimme hankkia uudenaikaisia maanvil-jelys- y. m. työkaluja.

Huomauttaisin vielä postihallitustakin siitä, miten tarpeellisia oikeat tiet ovat säännölliselle postinkulullekin. Nykyisin kulkee posti ainoastaan kerran 2 viikon kuluessa, mutta näin harva postinkulku ei enää vastaa nykyajan vaatimuksia, jonka vuoksi postin tulisi kulkea vähintäin kerran viikossa.

Kun vilkkaampi postinkulku on mahdollinen, ainoastaan säännöllisillä teillä ja kulkuneuvoilla varustetuilla seuduilla, niin toivomme, että posti-hallituskin kannattaa tiepyyntöämme sekä huomauttaa hallitusta teiden tarpeellisuudesta. Suotavaa olisi, ettei tämä tieanomuksemme jäisi yli-muistoiseksi, kuten tällaisissä asioissa valitettavasti usein käypi. Postin-kulun ja kulkuneuvojen paremmalle kannalle saattaminen on meille vält-tämätön edistyksen ehto.

Tämän heinäkuun 9 p. piti nimismies E. Möller Tepaston kylässä ko-kouksen kuvernöörin määräyksen mukaan kylätien anomisesta ja sen tien kunnossapidosta. Tal. Rikard Möykkynen tahtoi kylätietä kyläläisten kunnossa pidettäväksi, vaan tal. Pekka Koski pani vastalauseen sellais-ta pyyntöä vastaan ja pyysi, että tie Könkään kylästä Raattaman kylään rakennettaisiin yleiseksi tieksi ja kunnan ylläpidettäväksi. Hän siis uudisti saman pyynnön, jonka kunta alkujaan eli ensi kerralla oli kuvernöörille tehnyt. Enemmistö kokouksessa saapuvilla olevia yhtyi Pekka Koskeen.

Viime toukok. 23 päivänä hukkunee Frans Peltovuoman ruumiista on ni-mismies Möllerin määräyksestä Pekka Kosken johdolla mies joka talosta Tepaston kinkerikunnassa ollut etsimässä, vaan turhaan. Peltovuoma hukkui uittotöiden alussa, joten hänen ruumiinsa on voinut pölkkyjen ja jäiden muassa kulkeutua pitemmällekkin.