K. H. / Liitto no 54B. 15.05.1915.

Kuusamon varhaisemmasta asutuksesta


Kotiseutututkijan ensimäisiä ja mielenkiintoisimpia kysymyksiä ovat mil-loinka ja mistäpäin tänne tulivat ensimäiset asukkaat, mitä sukuheimoa ne olivat, minkälaiset olivat elämänehdot ja elinkeinot, tavat y. m. Poh-janperän kaukaisempain ylänkömaiden muinaisuuteen on suhteellisesti vaikea tunkeutua syystä, että muistomerkit ovat harvalukuisia ja esim. siitä syystä vähemmän todistavia, että n.k. kivikausi on täällä kestänyt verrattain myöhään, samoin kuin muutenkin ollut myöhempään historian piirin ulkopuolella.


Tämä seikka ei kuitenkaan tee kotiseutututkimustyötä vähemmän mie-lenkiintoiseksi eikä myöskään vähempiarvoiseksi, vaan päinvastoin. Tä-män kirjoituksen tarkoitus ei ole esittää Kuusamon muinaisuudesta mi-tään kotiseutututkijan työn tuloksia, vaan ainoastaan mainita muutamia seikkoja, jotka alallaan voisivat olla huomioon otettavia vastaisissa koti-seutututkimuksissa.

Ensimäisiksi näidenkin seutujen asukkaiksi on otaksuttava nuo hämärä-peräiset jotunit eli jättiläiset. Että asutus on tänne levinnyt verrattain var-hain, siihen otaksumaan antaa tukea se seikka että luonnon suhteet ovat olleet erittäin houkuttelevat; vedet ja metsät erittäin riistarikkaat. Näiden y. m. seikkojen nojalla voisi otaksua näillä seuduin olleen asu-tusta aikaisintaan ajanlaskumme 7—8:nnen sataluvun vaiheissa.

8:nnen sataluvun lopulla tiedetään permalaisilla(1. olleen jo tämän kaut-ta vilkas kauppatie ja samoilta ajoilta alkaen tiedetään tänne Karjalasta päin tehdyistä ryöstöretkistä. Siis suunnilleen näihin aikoihin olisi täällä jo ollut kainulaisheimoa varsinaisina asukkaina. Myöskin lapinlöytöjen eli täällä tavattujen lapinraunioiden ja -hautojen nojalla on arveltu täällä asuneen lappalaisia jo 8—9 satal. vaiheilla.

Kiviaselöytöjä on näilläkin seuduin tehty, mutta ne lienevät epäluotetta-vimpia todistuksia varhaisimmasta asutuksesta täällä kuin eteläisemmis-sä seuduissa, kun otetaan huomioon, että lappalaiset ovat käyttäneet ki-viaseita vielä 18 sataluvulla. On myöskin arveltu etteivät täällä ainakaan myöhemmin käytetyt kiviaseet olisi omatekoisia, vaan kauppatavarana tuotuja.

Luonnolliset kulkureitit y. m. seikat tukevat otaksumaa että asutus on tänne aikaisemmin levinnyt Oulankajokea myöten Paanajärvelle ja Kit-kan rannoille, Pistojokea myöten Kuusamojärven vesistön rannoille sekä myöskin, mutta myöhemmin, Oulujärveltä päin Kainuun selän yli. Eräi-den perimätietojen mukaan olisivat ensimäiset asukkaat Kuusamoon tul-leet rannikolta päin. Nämä tiedot voivat kumminkin olla todennäköisiä vain sikäli että ne tarkoittavat niitä ensimmäisiä suomalaisia asukkaita jotka ovat muuttaneet tänne kaskea viljelemään, joka olisi tapahtunut ai-kaisintaan 1100-luvun seuduilla.

Sikäli kuin asiakirjat 1200- luvun seuduilta alkaen antavat jo niukkoja tie-toja Pohjanmaan rannikkoseutujen asutuksesta, tiedetään m. m. että lin ja Kemin suun asukkaat ovat jo hyvin varhaisina aikoina harjoittaneet kalastusta aina Kuusamon vesillä asti ja lukeutuivat nämä seudut vain yleensä Kemin takalistoiksi Kemin Lapin nimellä. Lähempiä tietoja kum-minkin puuttuu siitä mihin asti esim. nykyisen Kuusamon vesiä nämä ka-lastusretket ovat ulottuneet.

1200-luvulta alkaa Kuusamon eli Kemin Lapin historiallinen aika, sillä näihin aikoihin rupesi hallitus kiinnittämään huomiotaan näihinkin peru-koihin. Niiden toimenpiteiden johdosta joiden tarkoituksena oli maamme pohjoisten seutujen asuttaminen, arvellaan sanotulla sataluvulla jo tul-leen Kuusamoonkin asti hämäläis-kainulaisia, jotka saivat hallituksen lu-valla verottaa lappalaisia.

Leikkiviä lapsia Ylikitkalla 1917. Kuva: Paulaharju Samuli. Museovirasto.

Muistotarinat kertovat ensimäisten suomalaisten asukkaiden tulleen Kuusamoon Oulujoelta. Näiden nimet olivat Haataja ja Määttä, ja aset-tuivat he asumaan Haatajanniemelle. Toisen tiedon mukaan olisivat Kuusamon ensimaiset suomalaiset asukkaat Muhokselta, nimeltään Kurvisia, ja asettuneet Kurvisenvaaralle,

Muosalmelle ja Törmäsenvaaralle. Haatajat, Määtät ja Kurviset olisivat siis niin ollen Kuusamon vanhimpia sukuja. Lämsän talon ensimäiset asukkaat ovat muistotarinan mukaan olleet lappalaisia, jotka ovat jättä-neet kotalappalaiselämän ja ruvenneet kaskea viljelemään.


Toinen muistitieto kumminkin väittää Lämsän ensimäisten asukkaiden olleen suomalaisia uutisasukkaita. Lappalaiset ja suomalaiset elivät vi-holliskannalla toisiaan vastaan, joka kai johtui pääasiallisesti siitä että suomalaiset verottivat lappalaisia. Mutta tietysti oli lappalaisilla toinenkin tärkeä syy vihamielisyyteen, sillä olivathan suomalaiset, paitsi heidän verottajiaan, tulleet valtaamaan heidän alueitaan.

Vene ja rysä pihalla Kuusamossa? Sirelius U. T., kuvaaja 1908 Museo-virasto. / finna.fi

Lapsia Säkkilästä 1917. Kuva: Paulaharju Samuli. Museovirasto.

Kuitenkin yhteinen vihollinen vihavenäläinen, lähensi lappalaisia ja suo-malaisia toisiinsa ja osa lappalaisia sulautui suomalaisiin, osan väistyes-sä yhä pohjoisempaan Erään tiedon mukaan ei Kuusamossa ole 17 sa-taluvun puolivälissä enään ollut ollenkaan lappalaisia. Mutta toisen tie-don mukaan olisivat elinkeinot ja elintavat vielä näihin aikoihin olleet täällä yleensä lappalaiset. Pitäjän nimen sanotaan saadun lappalaisilta.


1300-luvulla, jolloin Kaakamojoki määrättiin Ruotsin ja Venäjän val-takuntain rajaksi, tuli nykyinen Suomen Lappikin, jolloin se ulottui Kuu-samoon ja lijoen latvoille asti etelään, jaetuksi kahtia, Kemin ja Tornion Lapiksi. Kun Torniossa on jo näihin aikoihin ollut seurakunta, saivat siis lappalaisetkin jo tällöin kuulua kristiuuskon osallisuuteen maksamalla veroa Tornion ja Kemin papeille, niiden verojen lisäksi joita heiltä oli m. m. uutisasukkaiden välityksellä kannettu jo edelliseltä sataluvulta al-kaen.

Näiden valtion ja kirkon veronkantajain lisäksi kävivät Venäjän puoleiset usein näillä seuduilla ryöstöretkillä. Erittäinkin 1400 - 1500-luvuilla joutui Lappi ja varsinkin Kuusamon seudut, joiden läpi oli vanhoja kultureit-tejä, venäläisten raadeltaviksi. V. 1461 tehtiin Lapissa venälaisten ja pohjolaisten välillä rauhansopimus seitsemäksi vuodeksi. Mutta venäläi-set eivät tapansa mukaan pitäneet sanaansa, vaan jo kolmen vuorokau-den kuluttua rauhansopimuksen jälkeen alkoivat ryöstellä Kemissä ja lis-sä.

Majatalo Kuusamon ja Oulun väliltä v. 1867. / Friis J. A. / Museovirasto. / finna.fi

Hentelän talo Kuusamon Heikkilän kylässä 1912. Kuva: Sirelius U. T. Museovirasto.

1500-luvulla oli Kemin Lappi eli Knusamon seudut niin tyyten hävitetty, ettei siellä ollut montakaan asukasta, ja kemiläiset ja simolaiset omistivat ja käyttivät näitä vesiä kalavesinään. Vasta siitä aikain kun Kustaa Vaa-san käskystä v. 1552 ruvettiin panemaan toimeen tännekin siirtolaisuutta Savosta ja Karjalasta, alkoi Kuusamon vakinainen asutus säännöllisem-min edistyä.

Ja kun 1673 annettiin Kalmarissa plakaatti Lapin asuttamisesta ja ruvet-tiin perustamaan seurakuntia Lappiin, alkoi Kuusamoon siirtyä runsaam-min asukkaita myöskin Pohjanlahden rannikoilta. Kullekin Lappiin muut-taneelle jaettiin maata sen verran kuin kykenivät viljelemään ja loput kruununmetsiksi ja lappalaisten metsästysmaiksi, joista heidän tuli mak-saa veroa.


Täten alkoivat Pohjanperän ylämaissakin olot järjestyä ja vakiintua.

V. 1675 eroitettiin Kemin pitäjästä Kitkan, Maanselän, Kuolajärven, So-dankylän, Kemijärven, Kittilän, Inarin ja Sompion kylät, joista muodostet-tiin Kemin Lapin seurakunta. Tämän seurakunnan pinta-ala oli noin 72, 000 neliökilom. eli vähän laajempi kuin Belgia ja Hollanti (63,641 neliö-kilom.) yhteensä. Mutta asukkaita ei silloisessa Kuusamassa riittänyt läheskään joka neljännekselle.


Inari, Kittilä ja Sodankylä eroitettiin Kuusamosta v, 1747 jolloin Lapin seurakunnat uudestaan muodostettiin. Kuolajärvi eroitettiin Kuusamosta v. 1776. Vieläkin on Kuusamon pinta ala niin laaja (9,058,2 neliökm.) et-tä se vastaa kokonaista kuningaskuntaa, nim. Montenegroa, mutta asukkaita ei Kuusamossa nykyäänkään ole kuin runsaasti 1 henkilö neliökilometriä kohti.

Nainen ja kaksi miestä istuvat puunrungolla 1867. Kuva: Friis J. A. Museovirasto.

Säkkilän taloja 1917. Kuva: Paulaharju Samuli. Museovirasto.

Kuusamon muodostuttua erityiseksi seurakunnaksi alkoivat täällä asu-vain lappalaisten ja suomalaisten keskinäiset kiistat kuulua hallituksen-kin korviin. Kitkan ja Maanselän lappalaiset valittivat että heidän lähel-lään asuvain suomalaisten kaskenpoltto tuotti haittaa heidän elinkeinoil-leen eivätkä he siis voineet maksaa vaadittuja veroja.

Näistä valituksista oli seurauksena että v. 1695 kiellettiin kaskenpoltto Kuusamossa. Kumminkin tiedetään kaskenpolttoa Kuusamossa harjoi-tetun paljonkin myöhemmin, joka on ollut luvallistakin sen jälkeen kuin lappalaiset olivat siirtyneet täältä pois tai sulautuneet suomalaisiin ja al-kaueet vaihtaa lappalais-elinkeinoja maanviljelykseen.


V. 1749 annettiin ohjesääntö niille jotka jo olivat tai vastedes tahtovat muuttaa Lappiin maata viljelemään. Nämä ohjesäännöt sisälsivät helpo-tuksia ja etuja muuttaneille ja muuttamille suomalaisille. Nämät tarjotut edut alkoivatkin lisätä muuttoa ja samalla jouduttaa kotalappalaiselämän lopullista häviötä.