Kuvia Enontekiöltä - Palojoensuu - Kultama - Kuttanen - Suonttajärvi.


Sota-aikainen kuva tietyömaasta Palojoesta Kilpisjärvelle Vikkurin kohalta.

Palojoensuun kylä Hukkakurun Tuhkamellasta kattottuna v. 1932. Kuva: Museovirasto.

Arviiti Tapani, Palojoen paras koskimies v. 1923. Kuva: Haataja T. I. / Museovirasto.

Uuttuja kylän reunalla Palojoen rannassa v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Sisäänlämpeävä turvekattoinen sauna Palojoensuussa v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Lapin-Elli eli Palojärvi (Baas) Elsa-Maria sytyttää päretikulla piippuaan v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Asutusmaisemaa Enontekiön Palojoensuussa v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto. finna.fi

Talassaura ja uuttuja Palojoensuussa v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Venemäen tölli v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Venemäen pirtin uuninpuoli v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Porolla vedettävä lantarisu v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Kentän Iisko (Laurila) Palojoensuussa v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Venemäen pirtti v. 1929. Heikki (Henrik) Vene(t)mäki Aatamin Heikki(Isä oli Adam Gädda)..alias "Silmu Heikki" Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Enontekiön maisemia lennolta Kilpisjärveltä Palojoensuuhun Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Labbat lähdössä jutamaan talvipaikoiltaan Palojoensuun kylästä, Labban lapinkylän alueelta v. 1956. Kuva: Lehmusvaara Ilta-Sirkka. / Museovirasto.

Labbat lähdössä jutamaan talvipaikoiltaan Palojoensuun kylästä Labban lapinkylän alueelta; lapinpukuiset henkilöt: Pietari Labba ja Inka Labba. v. 1956. Kuva: Lehmusvaara Ilta-Sirkka. / Museovirasto.

Palojoensuun kylän asuintaloja v. 1961. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Kuva: 11.3.1927 Kansan kuvalehti.

Palojoensuun kylän taloja. Kuva: 04.12.1927 Uusi Suomi no 281.

Palojoensuu 1952. Kuva: Matti Poutvaara. Museovirasto. / finna.fi

Palojoensuun kestikievarin "siansorkka-aita" v. 1929. Kuva Aalto-yliopisto. / Museovirasto.

Eemeli ja Inka Vanhapiha perheineen Suonttajärveltä v. 1924 Näkkälässä. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto.

Inka Vanhapiha v. 1924. Kuva on otettu Näkkälässä.

Eemeli ja Inka Vanhapiha Näkkälässä v. 1924. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto.

Suonttajärvellä Ransi Rantatalon synttärit. 2 Ranta Oskarin (Oskari Rantatalo) Selina..Selina Rantatalo os. Baas. 3. Hilja Vanhapiha,4. Aini Rantatalo os.Alamattila, 5. Selma Palojärvi,6. Maija Vuontisjärvi os.Stoor,7. Inka Rantatalo os.Palojärvi, 8. Inka Palojärvi os.Rantatalo, 9. Frans Rantatalo,10.Ylitalo Fanni, 11. Iida Mäkitalo os.Rantatalo, 12. Eemeli Ylitalo, 13, Linda Alamattila os.Vanhapiha, 14. Eemelin puoliso,15. Kelottijärvi Selma.

Valde ja Hilja, Helmi, Onni ja Alpo Kelottijärvi Suonttajärveltä 1950 luvulla.

Suonttajärvellä 1950-luvulla: Vas. Johanna Kelottijärvi sylissään poikansa Aapo ja oikealla tyttärensä Raili.

Inkeri ja Ransi Rantatalo Suonttajärvestä ja vasemmalla Pertti Palojärvi.

Joonas Kelottijärven talo Suonttajärvessä 1950-luvulla. "Suonttajärven maakirjakylä peri itäisen osan vanhasta Suonttavaaran lapinkylästä. Sen asutus oli kokenut kovia 1700-luvun alkuvuosina mutta täyttyi varsinnopeasti Tornion Lapin muista kylistä tulleilla asukkailla. Taustalla oli suoranainen kruununvouti Petter Pippingin värväystoiminta. Tulijoita olivat muun muassa Rounalan kylästä Blind, Omma, Peive, Suoro, Ryss, Nikodemus, Tauko ja Komas, Koutokeinosta Kauppi, Heina, Lentikka ja Tornensis seka Riimi Jukkasjärveltä. Myöhemmin tulivat myös Palokka ja Pokka. Kaikki olivat siten poro- eli tunturisaamelaisia. He eivät viihtyneet kuitenkaan kovin pitkään alueella, vaan jatkoivat matkaa naapurikyliin. Vain Nikodemus, Tauko, Tornensis ja Heina vakiintuivat Suonttavaaran 1700-luvun asuttajiksi, joista Tauko ja Nikodemus asettuivat myös uudistalollisiksi. Heillä oli hallinnassaan lapinveromaita, joten uudistalolliset maksoivat myös lapinveroa. Osa heistäkin palasi kuitenkin 1760-luvulla takaisin Norjan puolelle. Muutaman suvuista tapaa 1700-luvun lopulla Kemin Lapista. Suonttavaaran vanha talvikylän paikka oli sijainnut vaaran pohjoiskupeella olevan Suonatajärven rannalla. Siksi on mielenkiintoista, että järven rantamille oli vanhastaan talottunut Ylitorniolta lähtoöisin ollut Hopparen suku, jonka veromaalla tai sen vierellä talvikylän täytyi sijaita. Suvun asuttama kantatila oli vuoteen 1845 saakka Suonttajärven Hopparen numerolla 1 maakirjoissa. Sen sijaan vuoden 1845 maakirjassa tila oli Palojoensuun kylässä numerolla 7, kunnes vuodesta 1855 lahtien se muodosti Suonttajärven kylän numeron 1 Suonttajärven nimellä. Tuolloin kylän maakirjanumerolle 2 siirrettiin Rantatalon uudistila, jonka Henrik Ollinpoika Niva oli perustanut vuonna 1843. Perustamisvahvistuksen se sai vuonna 1848. Tilan osti perintöön Aabrami Leppajärvi vuonna 1902." Matti Enbuske, SKS, ISBN 978 951-746-975-3. ENONTEKION ASUTUS VANHOJEN SUKUJEN VOIMIN Vanhan Lapin valtamailta

Aukusti ja Selma Rantatalon talo Suonttajärvessä.

Suonttajärven rakennuksia 1950-luvulla.

Suonttajärven rakennuksia 1950-luvulla.

Heimo Palojärven ulkorakennus 1950-luvulla.

Suonttajärven rakennuksia 1950-luvulla.

Suonttajärven kylää 1950-luvulla. Rantatalo Aukustin ja Selman varasto.

Suonttajärveltä 1950-luvulla, Palojärven Heimon ja Ingan talo, ja Heimo pihalla.Talo jossa Ingan vanhemmat asuivat ennen. Inga, Heimo ja pojat muuttivat sitten Hettaan. Tämä talo edelleen pystyssä, mutta remontoitu. Heimo ja Inga myivät paikan. Ingan vanhemmat olivat Frans ja Inkeri Rantatalo.

Suonttajärvellä 1950-luvulla?

Suonttajärvellä 1950-luvulla?

Suonttajärvellä 1950-luvulla?

Heimo Palojärvi kotonaan Suonttajärvellä 1950-luvulla.

Inga Palojärvi kotikeittiössään Suonttajärvellä 1950-luvulla.

Valde Kelottijärvi kotitalon rappusilla Suonttajärvellä 1970-luvulla. Kuva: Veikko Saaren albumista.

Heimo Palojärvi aittansa edustalla Suonttajärvessä 1980-luvulla. Kuva: Vaikko Saari.

Syntymäpäivät Suonttajärvessä 1950-luvulla: Mäkitalon Ritva pyyheliina käsissä sekä vasemmalla Senni Laakso os. Kuru, Eero Ylitalo silmälasi päinen, Lapin tyttö on Anni Näkkäläjärvi os. Juuso ja 2. oikealla Veikko Niemelä (postiautonkuljettaja) Muoniosta ja Pentti Ylitalo.

Kultimassa v. 1950, norjalainen renki asentaa rekirautoja komeaan ajorekeen.Lapset Birit-Anni Mäkitalo, os Palojärvi ja Antti Siilasjoki ent. sukukunimi Palojärvi. Kuva: Pekka Kyytinen. / finna.fi

Kultaman Eelis eli Eelis Leppäjärvi oik. ja Jussi Syväjärvi.

Frans Välitalo ja vaimonsa Inga (os. Palojärvi) Kultimasta. Lapset Anni-Saara, Inki (Inkeri) ja Tuomas. Kuva: Tarja Ylitalon os. Riekkisen albumista.

Pekka Kyytinen haastattelee Luisa ja Kalle Kultimaa Enontekiön Kultamassa v.1950. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Kuvassa on Riitta Välitalo Kultamasta, edessä Inga, Iisko ja selin Tuomas Palojärvi.

Kultamassa v. 1950: Anni -Marja Leppäjärvi os.Palojärvi syöttää tytärtään Elli Palojärveä, taustalla ruokailee Inga Palojärvi Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Kultima Kalla ja Loviisa, asuivat Kultamassa. Kuva 1950-luvulta.

Äiti Elli Palojärvi nukuttamassa Inga Palojärveä Kultamassa, vieressä istuu tytär Anni Palojärvi v.1950. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Antti Siilasjoki Kultamassa v. 1950. Kyytinen Pekka, kuvaaja 1950 Museovirasto.

Kultamassa v.1950: Vas. Antti Siilasjoki (ent. Palojärvi) sekä siskonsa Inga Leppäjärvi os. Palojärvi ja Iisko Välitalo. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Luisa Kultima kirnuamassa Enontekiön Kultamassa v.1950. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Anni-Marja Leppäjärvi (Juntin Anni-Marja, o.s. Palojärvi) paloittelemassa lihaa käristystä varten Kultamassa v.1950. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Luisa Kultima v. 1950. Kuva: Pekka Kyytinen. / finna.fi

Erkin-Juntin (Palojärvi) Anni-Marja asettaa nutukkaat Pekka Kyytisen jalkoihin Enontekiön Kultamassa v.1950. Kuva: Kyytinen Pekka. / finna.fi

Luisa ja Kalle Kultima Enontekiön Kultamassa v.1950.

Äiti Elli Palojärvi nukuttamassa Inga Palojärveä Kuttasen Kultamassa v. 1950, vieressä istuu tytär Anni Palojärvi. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Nutukkaita tallastetaan eli heinitetään Tuomma Palojärven talvituvassa Enontekiön Kultimassa v. 1950. Oik.selin Anni - Marja Leppäjärvi os.Palojärvi ,hänen tytär Elli Siiri ,meidän serkku Inga Palojärvi nyk.Leppäjärvi ja Ingan täti Inga Triuf Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Soutuveneitä järven rannalla Enontekiön Kuttasessa v.1953. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Luisa Kultima ja lapset vedenhakureissulla Enontekiön Kultimassa v.1950. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Anni-Marja Leppäjärvi (Juntin Anni-Marja, o.s. Palojärvi) v.1950. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Kultimassa v. 1950. Mummo kumarassa on Luisa Kultima. Kuva: Pekka Kyytinen. / Museovirasto.

Hiekkamuodostumia Kuttasen pohjoispuolella. Kuva Pentti Eskola, 1906.

Fanne Kultima Alakultimasta kauppamatkalla v. 1952. Veneessä vanhanajan oksahankaimet pajuvittoilla sekä oksahankaimet. Kuva: Pekka Kyytinen. / finna.fi

Kuttanen v. 1950, vasemmalla entinen Metsähallituksen talo, edessä Oskarin talo varastoinee, nykyinen Hannun poropaikka. Kuva: Kyytinen Pekka. / finna.fi

Oik. Eino Kultima v. 1950. Kuva: Pekka Kyytinen. / finna.fi

Kultimassa 1950-luvulla: Mummo, siis Hilma Leppäjärvi, o.s. Kultima, sylissään Allan, takana seisomassa vasemmalta Lempi, Linda ja Kerttu, mummon vieressä vasemmalla Paavo.

Hilja Henriika Kelottijärvi, os. Leppäjärvi Erkki, Erkinpoika Erkin ja Kuston Josefiinan tytär. Hän oli syntynyt Leppäjärven kylässä v. 1903. 19-vuotiaana meni naimisiin Armas Lorentz Kelottijärven kanssa joka oli Hukka-Salkolla ollut renkinä, samoin kuin veljensä Joonas. Armas oli lähtöisin Käsivarresta - alkujaan Vasaran sukua.