Vilkunan tupa Pöyrisjärvellä 1960-luvulla. Tuvan oikea pää on Syvä-järven perheen.

Mikko Niemelä ja Pöyrisjärven illankajo 1960-luvun alkupuolella.

Pöyrisjärvelllä 1950-luvulla. vas. Maiju, Kristiina Näkkäläjärvi, Anni ja Marjatta Magga ja Antti Näkkä-läjärvi.

Birihanna Näkkäläjärvi lypsää po-roa ja Hirvas-Oula eli Oula Palo-järvi pitelee poroa paikallaan. Kuva: Tarja Ylitalon albumista.

Pöyrisjärvellä 1950-luvulla. Edessä Iisko Syväjärvi ja isänsä Einari eli Siva Einari. Taaimmaisena Iiskon Anttilaisten tupa, Aaslakan tupa, sitten Vilkunan aitta Edessä Vilkunan turvekota.

Palon Einari Pöyrisjoella 1960-luvulla.

Yrjö Kortelainen Pöyrisjoella 1960-luvulla.

Reino, Lauri ja Martti Keskitalo Puhaluksen niskassa Pöyrisjoella 1960-luvulla.

Matkalla Pöyrisjärvelle 1960-luvulla, oik. Einari Palo ja Yrjö Kortelainen.

Yrjö Kortelainen iltanuotiolla mat-kalla Pöyrisjärvelle 1960-luvulla.

Proksinkenttä Pöyrisjoen latvalla.

Matti Laakso kalanperkuussa pöyrisjärven rannassa 1960-luvulla.

Turvekota Pöyrisjärvellä.

Turvekota Pöyrisjärvellä.

Koski Pöyrisjoella.

Einari Palo Pöyrisjoella 1960-luvulla.

Pappilanhamina Pöyrisjärvellä.

Einari Palo.

Einari Palo ja Yrjö Kortelainen Pöy-risjoella.

Matkalla Pöyrisjärvelle.

Einari Palo.

Pöyrisjoen kalasaalis.

Erätulilla.

Einari Palo Pöyrisjärvellä.

Pöyrisjärveen laskeva Maaderjoki.

Matti Laakso eli "Kari-Matti" Pöy-risjoella 1950-luvulla.

Pöyrisjoella ruuhkaa.

Vas. Matias Viktor Laakso, Paavo Allan Laakso ja Hilkka Maria Joki os. Laakso Vuontisjärvestä Pöy-risjoella 1950-luvulla.

Pöyrisjoella.

Palon Einari päiväunilla.

Vuomajärven rannalla.

Vilkunan Jussa Pöyrisjärvellä 1950-luvulla.

Jooseppi Magga Pöyrisjärvellä 1950-luvulla.

Vuomajärven kunnantupa 1950-luvulla.

Armas Niemelä ja hänen perä-prutkunsa Pöyrisjärvellä 1960-luvulla.

Armas Niemelä.

Pöyrisjärven Tupalompolo. Edessä Iiskon-Anttilaisten tupa, Aslak Näk-käläjärven tupa.

Pöyrisjärvellä: Vilkunan tupa, Sy-väjärven Iiskon asunto tässä pääs-sä. Taustalla Aslakan ja Iiskon Näk-käläjärven tupa.

Vilkunan Tuohmaan vaimo, Inga Näkkäläjävi ja heidän lapsensa Maarit-Anni, Juhan-Matti ja Oula Pöyrisjärvellä.

Pöyrisjärvellä 1950-luvulla - keu-lassa istuu Vilkunan Jussa ja pöt-köllään veneen pohjalla makaa Einari Palo.

Palon Einari Pöyrisjärvellä 1950-luvulla.

Pöyrisjärven Iso-Saaressa 1950-luvulla, Oik. Tero Angeli ja Olavi Keskitalo kädessään "Kekkosen puntari.". "Kekkonen oli Tenolla kalastamassa ja saamelaisper-heesheen syntyi lapsi. Ko ei ollu muuta puntaria, niin pyyethiin Kekkoselta lainaksi kalapuntari vauavan vaakittamista varten. Kapalo ripustethiin kalakoukhuun ja mittari näytti 12,5 kiloa. Vauvan onnellinen isä totesi nähtyvhään lukemat :-Sehän painaa saman verran ko lammas." Teksti: Pentti Stoor.

Vilkunan ( Näkkäläjärvi) Jussa poikansa Antin kanssa Pöyris-järven Tupa- eli Kenttälompo-lossa.

Tuomas Näkkäläjärvi kalanper-kuussa Pöyrisjärvellä v. 1954.

Pöyrisjärven Isosaaren veneval-kama, vas. vuontisjärveläisten tupa ja oik. Alf Angelin.

Inga Näkkäläjärvi eli Vilkunan Jussan Inka ja Antti.

Pöyrisjärvellä 1950-luvulla, vas Einari Palo ja Yrjö Kortelainen.

Tuomas Näkkäläjärvi kalan suolauksessa Pöyrisjärvellä v.1954.

Matti Näkkäläjärvi, eli Iiskon Antin Matti Pöyrisjärvellä v. 1954.

Laulunivan niska Pöyrisjoella.

Yrjö Kortelainen Pöyrisjärvellä 1960-luvulla.

Maikku ja Esa Pöyrisjärvellä 1960- luvun alussa.

Pöyrisjärvellä v.1934, Oik Kristiina Näkkäläjärvi sylissään poikansa Matti, Oskalon Inga, ?, Vilkunan tytär Pirita ( Myöhemmin Syväjär-vi.), Kristiinan tyttäret Anni (myö-hemmin Magga) ja Inger Saara Näkkäläjärvi, Maarita Näkkäläjärvi (myöh. Niemelä) Vilkunan vaimo Inka, ?, Vilkuna, Enontekiön pappi Toivo Walter Israel Tapionlinna ja Ruustiina Anni Selina Tapionlinna os. Itkonen. Kuvaaja Bertil Öh-man. / Tarja Ylitalon albumista.

Vilkunan Jussa aitta Pöyrisjärven Tupalompolossa. Taustalla Aslak Näkkäläjärven tupa.

Kristiinan Tuomas Pöyrisjoella v. 1954.

 

Vas. Veikko Saari ja Valde Kelot-tijärvi tulleet Vuontisjokea ja Pöy-risjokea pitkin Pöyrisjärvelle Ka-lastamaan. -"Ensin kumminkin pantiin kilju käymään".

Aslakki Näkkäläjärvi Pöyrisjärvellä 1950-luvulla.

Pöyrisjärvellä v.1923. Vas. Proksin Pieran vmo os. Hetta, Kristiina Näk-käläjärvi ja hänen sisar Elli. Kuva: Museovirasto.

Pöyrisjärvellä 1980-luvulla; vas. Veikko Saari, Heimo Palojärvi ja Valde Kelottijärvi. Kuva: Veikko Saari.

Matkalla Pöyrisjärvelle 1980-lu-vulla: Oik. Airi ja Edvin Leppä-järvi sekä Eeva-Liisa ja Veikko Saari, suojalasit otsalla Tuomas Näkkäläjärvi. Kuva: Veikko Saari.

Pöyrisjärven automaattisateelliitti puhelin. Puhumassa Airi Leppäjär-vi ja hänen miehensä Edvin Lep-päjärvi. Kuva: Veikko Saari.

Maaderjärveltä. Suomen ja Norjan välinen rajaaita eli poroaita.

Matti Näkkäläjärvi, Vilho Vanhapiha, Anni Marja Vanhapiha ja Oula Piera Vanhapiha.

"Kolmaskin kylä löytyy Iso-Saa-resta. Lantalaiset kalamiehet ovat asustaneet siellä kunnan tuvan hajottua käyttökelvottomaksi jo ennen sotia. Siellä on kaksi hirsitu-paa, Angelin ja vuontisjärveläisten. Lisäksi on pienen matkan päässä tuvilta saaren etelärannalla leppä-järveläisten turvekotakylä. Tämä viimemainittu on asuttuna vielä joka talvi. Tupien asuminen alkaa olla lopussa, kun vuontisjärveläiset ovat todenneet kalastuksen kan-nattamattomaksi aikaa sitten ja Angelikin on sen vähitellen usko-nut." Teksti ja kuva: Y. Kortelainen.

Raaskaltio-Pöyrisjärvi -seudulla v. 1924: Vasemman Elli Vanhapiha, keskellä on Ovlin Anni ja oik. hänen sisarensa Inga. Kuva: Museovirasto.

Pöyrisjärven Tupa- eli Kenttälompo-lossa v.1923. Vasemmalla Kristiina Näkkäläjärvi Inga tyttärensä sylis-sään, Elli vierssä, Aslak tp Näkkälä ja Kristiina Näkkäläjärven äiti Elli Aslakin tytär Sjudda, Elli ahkun sylissä Kristiinan poika Tuomas. Kuva: Museovirasto

Juhan Erkki Proksi vaimonsa Elli Maria Proksin ja lastensa ja suku-laistensa kanssa Raaskaltiossa v.1923 Kuva: Museovirasto.

Pöyrisjärvellä v.1918; Vas: Iiskon-Jussan Antti eli Antti Ip. Näkkäläjär-vi, Piera Proksin tyttäret Inka ja Elli, Maarita Näkkäläjärvi (os. Sara, s. 1882 Koutokeinossa, Näkkälän-Jussan vaimo), hänen oikealla puolella hänen tyttärensä Anni Iisa-kintytär Eira avioliitosta Isak Olsen Eiran kanssa ja Inga Näkkäläjärvi. Kuva: Museovirasto.

Pöyrisjärven Tupalompolossa. Vas. Anni Magga vanhempiensa Kristiina ja Antti Näkkäläjärven seurassa 1950-luvulla.

Matti Muotkajärvi vas. ja Simeoni Laakso Pöyrisjoen Ylisellä Kurkki-olla 12.7.1906. Kuva: Pentti Esko-la. / GTK.

Kristiina Näkkäläjärvi Pöyrisjärvellä 1950-luvulla, kädessään naappu mihin lypsetään poroilta maitoa.

Pöyrisjärvellä v.1934. Takana 2. vas Inga Oskalo, Vilkunan vaimo, Vilkuna ja Enontekiön pappi Toivo Walter Israel Tapionlinna , edessä oik. Vilkunan sisar Kristiina Matti sylissä (s.21.11.1928), Ruustiina Anni Selina Tapionlinna os. Itko-nen, Vilkunan tyttäret Maarita Näk-käläjärvi tuleva Niemelän Armaan vaimo, Pirita myöh. Syväjärvi, se-kä Kristiinan tyttäret Inger Saara Näkkäläjärvi myöh. Magga ja Anni Näkkäläjärvi myöh. Magga. Kuvaa-ja Bertil Öhman. / Tarja Ylitalon albumista.

Proksinkenttä Pöyrisjoen latvalla 1950-luvulla.

Proksinkenttä Pöyrisjoen latvalla 1950-luvulla.

Einari Palo Pöyrisjärvellä 1950-luvulla.

Keskiyön aurinko Pöyrisjärvellä 1960-luvulla

Aslakki Näkkäläjärven tupa Pöyris-järvellä 1950-luvulla.

Pöyrisjärvellä 1950-luvulla: Vilku-nan tupa, Syväjärven Iiskon asunto tässä päässä. Taustalla Aslakan ja Iiskon Näkkäläjärven tupa.

Einari Palo Pöyrisjärvellä 1950-luvulla.

Vilkunan Jussa selvittelemässä verkkoja Pöyrisjärven Tupalom-polon rannassa 1950-luvulla.

Pöyrisjärven kalasaalis.

Vilkunan ( Näkkäläjärvi) Tuomaan tupa Pöyrisjärven Ylilompolossa 1950-luvulla.

Pöyrisjärven Tupalompolo. Iisko-Antin eli Antti Näkkäläjärven tupa vasemmalla ja Aslak Näkkäläjär-ven tupa oik., rannassa vas. ka-lakota.

Pöyrisjärven rantaa 1950-luvulla.

Matti Laakso veneessä ja Paavo Laakso rannalla nousemassa koskea ylös Pöyrisjoella v. 1957.

Einari Palo Pöyrisjärven Isosaa-ressa 1950-luvulla. Taustalla Alf Angelin turvekammi sekä tupa.

Pöyrisjärven Isosaaren vene-valkama, vas. vuontisjärve-läisten tupa ja oik. Alf Angelin.

Taisto Vuontele Pöyrisjärven Tupa-lompolossa sytyttämässä tulta kris-tiinalaisten tuvan takkaan (piisiin) 1960-luvulla

Pöyrisjärven Naapansuu ja taka-na Naapanmella.

Einari Palo Pöyrisjärvellä 1950-luvulla.

Maaderjärven välitupa.

Palon Einari Pöyrisjärvellä 1950-luvulla.

Maaderjoki.

Vilkunan Jussa Pöyrisjärvellä 1950-luvulla.

Vilkunan Jussa Pöyrisjärvellä 1950-luvulla.

Pöyrisjärven siikaa.

Einari Palo Pöyrisjärvellä 1950-luvulla.

Pöyrisjärven Isosaaressa 1950-luvulla. Vas. Angelin tupa ja oik. vuontisjärviläisten tupa, edessä vuontisjärviläisten vene kumossa.

Pöyrisjärven rantaa 1950-luvulla.

Isosaaressa 1950-luvulla.

Pöyrisjärven eroosiomaisemaa jonka poronhoito alueella on syn-nyttänyt.

Pöyrisjärven eroosiomaisemaa jon-ka poronhoito alueella on synnyttä-nyt.

Pöyrisjärven eroosiomaisemaa jon-ka poronhoito alueella on synnyt-tänyt.

Vilkunan tupa, Syväjärven Iiskon asunto tässä päässä. Taustalla Aslakan ja Iiskon Näkkäläjärven tupa.

Pöyrisjärven Isosaari.

Pöyrisjärven Isosaari 1950-luvulla.

Avolaavu Vuomajärven rannalla 1950-luvulla.

Pöyrisjärvellä 1950-luvulla.

Pöyrisjärven rantaa.

Tupa- eli Kenttalompolo 1950-luvulla.

Palon Einari Maaderjoensuulla 1950-luvulla.

Maaderjoki.

Palon Einari levolla Pöyrisjoen rannalla 1950-luvulla.

Pöyrisjärvellä v. 1948 Kuva: Hämä-läinen Antti. / Museovirasto.

Aslak Näkkäläjärven tupa Keski-lompolossa Pöyrisjärvellä Aslakin isä osti tuvan Hetasta 1920 ja pys-tytti sen Keskilompolon rantaan. ”Iso-Heikki eli Heikki Näkkäläjärvi kertoi tarinan Aslakasta: "Pöyrisjärvellä, Aslakan tupaan tup-sahti pari ”tyristiä.” Tulijat tervehti-vät Aslakaa ja asettuivat taloksi. Luulivat ilmeisesti välituvaksi, koska eivät kysyneet isännältä lupaa, vaan alkoivat valmistamaan iltapalaa ja petaamaan yösijaa. Aslak närkästyi tästä, mutta ei puhunut mitään, istui vain vuoteensa reunalla, kaivoi puukkonsa esiin ja alkoi teroitta-maan sitä, välillä kokeillen sormel-laan terän terävyyttä ja totesi: ”Kyllä jätkän kaula katkeaa.” Tätä esitystä jatkui aamuun saakka, ja heti aa-mun sarastaessa, nukkumatta sil-mäystäkään, tyristit nostivat kytkintä ja pakenivat Näkkälään. Siellä he kertoivat, että joku hullu valvotti heitä koko yön. Näkkäläläisiä nau-ratti, kun heille selvisi kenestä ja mistä oli kyse” Teksti: Juha Kivekäs.

Pöyrisjärven Tupalompolo. Iiskon Antin ranta-aittan eli kalakodan eli kalakellarin katto on tehty tuohien päälle

Pöyrisjärven Tupalompolossa 1950-luvulla. Edessä Kristiina Näkkäläjärven sauna ja takana aitta.

Vilkunan Jussa aitta Pöyrisjärven Tupalompolossa. Taustalla Asla-kak Näkkäläjärven tupa.

Pöyrisjärven Tupalompolo 1950-luvulla. Iiskon Antin ranta-aittan eli kalakodan eli kalakellarin katto on tehty tuohien päälle.

Vilkuna Tuomaan sauna Pöyris-järven Ylilompolon rannalla 1950-luvulla.

Vilkunan Tuomaan aitta Ylilompolon rannassa 1950-luvulla.

Koskivene Pöyrisjoella 1950-luvulla.

Matti Laakso Pöyrisjoella 1950-luvulla.

Matti Laakso Pöyrisjoella v. 1954.

Leppäjärveläisten kalakota, verkot ja mökki Isosaaressa 1950-luvulla.

Alf Angelin tupa Isosaaressa 1950-luvulla.

Pöyrisjoki.

Einari Palo pötköllään avolaavussa Pöyrisjoen rannalla1950-luvulla.

Einari on jo herännyt ja ryhtynyt kalanpyyntiin Pöyrisjoesta.

Salkon Jussa eli Iso-Jussan eli Jussa Näkkäläjärven kesän leirin Raaskaltiossa Lähellä Norja rajaa. . Penjaamin Anni oikealla ja Iiskon vaimo Maarita.. Pekka Sammallahti: "Iisko muisteli, että Penjaami oli sillon renkinä. Ku Sara Oula kuoli niin Penjaami piti huolen Annista." Nils-Henrik Valkeapää: "Penjaami ja Ovlin Ánne avioituivat 1954-1955 ja Iiskon Anni kuoli 40-luvun lopulla. (Iiskon kertoman mukaan)"

Pappilanhamina Pöyrisjärvessä. Vuollikan hautaa näytetään vieläkin pienessä tievassa lähellä Kenttä-lompolon suuta, Rossin ja Lompo-loiden välisellä kannaksella -saaret Pappilanhaminan kohdalla.

 

Einari Palo Pöyrisjoella 1950-luvulla.

Vuomajärvan kunnantupa 1950-luvulla.

Vuomajärvan kunnantupa 1950-luvulla.

Vuomajärvan kunnantupa 1950-luvulla.

Karhunpesä Keijaraisen laitamilla. Kuva: Seppo Tolvanen.

Kalasaalis Pöyrisjoesta.

Laavu Pöyrisjoen rannalla v. 1954.

Suomen ja Norjan rajapyyki Jau-ristunturissa Salttirovan päällä (lähellä Maaderjärveä).

Näkkälä - Pöyrisjärvi polku 1950 - 1960-luvulla vuottui hyvin.

Iisko Näkkälän kota Enontekiön Pöyrisjärvellä. Vanha mies on Tuomas Näkkälä, nuoret ovat Iiskon tytär Saara ja vävy. Kuva Pentti Eskola, 1906. GTK.

Anni Kristiina Magga ja tyttärensä Marjatta Kaarina Pöyrisjärven Tu-palompolossa 1950-luvulla.

Vilkunan Jussan, Inka ja heidän poikansa Antti Pöyrisjärvellä 1960 luvulla.

Vilkunan Jussa eli Jussa Näkkä-läjärvi Pöyrisjärvellä 1960-luvulla.

Vilkunan Jussa laskemassa verk-koja Pöyrisjärveen 1950-luvulla.

Olkojärvi 1950-luvulla.

Lapset leikkivät kodassa Pöyris-järven rannalla v.1921. Oik Vilku-nan Tuomas eli Tuomas Näkkä-läjärvi ja tyvär oik. Iiskon-Antin Elli. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto..

Aslakki T. Näkkäläjärvi laskee verk-koja Pöyrisjärven Keskilompoloon v. 1964. Kuva: Martti Linkola. / Museo-virasto,

Pöyrisjärvellä v.1934. Oik. Vilkunan Pirihanna ja Iiskon Antin Elli eli Elli Näkkäläjärvi. Kuva: Museovirasto.

 

Antti Niemelä heinähommissa Pöyrisjärven Ylilompolon rannassa 1950-luvulla.

Tuomas Näkkäläjärvi kaarestaa venettä Pöyrisjoella v. 1954.

Salkon Jussa eli Iso-Jussan eli Jussa Näkkäläjärven kesän leirin Raaskaltiossa Lähellä Norja rajaa. Teltan ulkopuolella, vas. Iso-Jussan ja Maaritin tyttäret: Oulin Anni (Anni Eira), Maarita ja Maija. Kuva: Franz Dubbick.

Kenttäniemi, kaunisheinäinen, vain muutama katajapensaita kasvava niemi jää isojärven ja Kenttälompo-losta laskevan Vielman väliin. Etu-alan valkama sijaitsee niemen itä-rannassa, muutaman kymmenen metrin päässä Vielman suusta au-keavasta Pöyrisjärven Isostaselästä. Pitkin rantaa seisoo nuottaulut. Ja oikealla näkyy Joel Välitalon eli ”Jo-veeli-Äijän” kalakota. Sen takana toinen hirsiseinäinen kala-kota, jon-ka omisti Iisko Näkkäläjärvi eli ”Näk-kälän Äijä” eli Iso-Iisko. Kotien taka-na vilkkuu Isoselkä. Piirros ja teksti: Yrjö Kortelainen.

Aslakki Näkkäläjärven tupa Pöyris-järvellä. Piirros: Yrjö Kortelainen.

Pöyrisjärven Tupalompolossa Iisko Antti ja Kristiina Näkkäläjärvi tauron-keitossa tupansa pihalla. Takana vasemmalla näkyy Vilkunan aitta ja taempana saman omistajan tupa. Turvekattoinen rakennelma on näi-den keittomestareiden kellarikatos kalojen säilytystä varten. Piirros ja teksti: Yrjö Kortelainen.

Maaderjoki laskee Pöyrisjärveen. Piirros: Yrjö Kortelainen.

Kesäaamun kirkkaus Pöyrisjärven Mustalompolon yllä. Norjan raja-seudun loivat tunturit yrittävät nos-taa lakensa lompolon takaista laakeata jänkämaastoa kattavan sumupeitteen ylitse. Lompolon korkeahkon rantatievan laella kasvavat muutamat kärsineen näköiset koivupensaat kuvastuvat lompolon rasvatyyneen pintaan. Piirros ja teksti: Yrjö Kortelainen.

Antti Niemelä heinähommissa Pöyrisjärven Ylilompolon rannassa.

Vikunan Antin tupa Pöyrisjärvellä Ylilompolon rannassa 1950-luvulla.

Vikunan Antin tupa Pöyrisjärvellä Ylilompolon rannassa 1950-luvulla.

Olkojärvi 1950-luvulla.

Matkalaisten vene Pöyrisjoella 1950-luvulla.

Tuomas Näkkäläjärvi nuotanvedos-sa Pöyrisjärvellä v. 1954.

Pöyrisjärven Iso-Saaressa leppäjär-veläisten nuotta ululla roikkumassa 1950-luvulla.

Airi Leppäjärvi ja Veikko Saari Pöyrisjärvellä 1980-luvulla. Kuva: Veikko Saari.

Edvin Leppäjärvi oik. Kuva: Veikko Saari.

Pöyrisjärvellä 1980-luvulla; vas. Veikko Saari, Heimo Palojärvi ja Valde Kelottijärvi. Kuva: Veikko Saari.

Vilkunan Tuomaan tupa Pöyris-järvellä 1970-luvulla. Veikko Saari: "Oltiin yötä ja kylmä oli. Lattian alla oli iso kellari ja se puolillaan tyhjiä kaikenmaailman viinapulloja. " Kuva: Veikko Saaren albumista.

Vilkunan Jussa ja Pöyrisjärven taimen 1950-luvulla.

Antti Näkkäläjärvi eli Vilkunan Antti pitelee vaamia, jota hänen vaimon-sa Berit-Anne eli Pirihanni Näkkä-läjärvi lypsää v. 1948. Kuva: Antti Hämäläinen. / Museovirasto.

Pöyrisjärvellä Iso-Jussa eli Jussa Näkkäläjärvi perheineen v. 1916. lapset vas. lukien Antti, Inga, Anni ja Komsiossa Salomo? (hukkui lapse-na). vaimo Maarita os. Sara Kuva: Matkailulehti 1917.

Pöyrisjärven Tupalompolossa As-lakki Näkkäläjärven tupa v. 1934, jonka rakensi 1900-luvun alussa Rovan Niku itselleen sepänpajaksi, mies joka aikaoinaan kuivasi Vuon-tisjärven. Niilo Olofinpoika Vuon-tisjärvi (myöhemmin Keskitalo) syntyi 1816 kuivasi järven noin 1865 - kuoli 20.2.1909. Mökin hirsiosan Niku teki Vuontisjärvessä. Aslakkin isä Tuomas osti mökin Nikun pojalta Rovan Pekalta, purki hirret ja siirsi ne Pöyrisjärvheen ja kokosi mökin hirret tuvaksi. 15.03.1909 Kaiku no 30 Kuollut. Viime helmikuun 20 p:nä kuoli Enontekiön Vuontisjärvellä talonvanhus Niilo Keskitalo (Rovan Niku) korkeassa ijässä, 94:llä ikä-vuodellaan. Kuulo oli vanhuksella käynyt huonoksi, mutta näkö oli niin tarkka, että voi laseitta lukea pieni-painoistakin kirjaa. Kuva: Ravila Paavo. / Museovirasto. Kuvateksti: Vilho Keskitalo.

Ilmeisesti isäntä Tuomas itse tah-koamassa kaverinsa kanssa kuvas-sa vas. Tuomas Salomonpoika Näkkälän tupa Kenttä- eli Tupalom-polossa v. 1934. Tuomas osti tuvan Vuontisjärvestä Rovan Nikulta jolla tupa toimi sepänpajana. Myöhem-min tupa oli Tuomaan pojan Aslakka Näkkäläjärven käytössä. käytössä Kuva: Ravila Paavo. / Museovirasto.

Kristiina Näkkäläjärvi (vas.) sylis-sään Inga Näkkäläjärvi, vieressä Kristiina Näkkäläjärven äiti Elli Mat-tar sylissään Tuomas Näkkäläjärvi ja vieressä Aslak Näkkäläjärvi Pöyris-järvellä v. 1923. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto.

Härät Antti Näkkäläjärven turve-kodassa (härkäladossa), Ylilom-polon kenttä Pöyrisjärvellä v.1964 Kuva: Martti Linkola. / Museoviras-to.

Raaskaltiossa v. 1923: Elli Proksi (2. vas.), Elli Aslakin tytär Sjudda (keskellä) ja Kristiina Näkkäläjärvi (2. oik.) Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto.

Kristiina Proksi ja kompsiossa poi-kansa Erkki Juhani Pöyrisjärvellä v. 1948. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto.

Näkkälän lapset rakentamassa leikkikotaa Pöyrisjärven rannalla. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

Turvekatteinen keittokota Pöyris-järvellä v. 1934. Kuva: Ravila Paa-vo. / Museovirasto.

Suongeri-teline, jossa kuivataan elintarvikkeita mm. poron vatsa-laukkuja, joissa kuivatetaan poron verta Pöyrisjärvellä v. 1934. Kuva: Ravila Paavo. / finna.fi

Verkonkuivausteline l. -ulku Pöyris-järvellä v. 1934. Kuva: Ravila Paavo. / finna.fi

Jokivene Pöyrisjärvellä v. 1934. Kuva: Ravila Paavo. / finna.fi

Juhan Erkki Proksi vaimonsa Elli-Marjan ja poikansa Antti-Juhanin kanssa Pöyrisjärvellä 1923. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto

Anni Eira lypsää poroa Raaskal-tion rannassa v. 1923. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto.

Proksin (Brocks) perhe Pöyrisjärvel-lä v. 1918. henkilöt vasemmalta: Antti Proksi, Elli Maria Proksi, Juho Erkki Proksi, Piera Proksi ja Kristiina Näkkäläjärvi. Kuva: Lagercrantz Eliel. / finna.fi

Elli-Maria Proksi, tytär Anni Maria ja poika Antti Pöyrisjärvellä v. 1918. Kuva: Lagercrantz Eliel. / finna.fi

Vilkunan turvekota eli kalakota ka-lan säilyttämistä varten Pöyrisjär-ven Tupa- eli Kenttälompolossa v. 1948. Kuva: Hämäläinen Antti. / finna.fi

Ison-Jussan Antti eli Antti Näkk-äläjärvi kodan edustalla Raas-kaltiossa v. 1923. Kuva: Auer Väinö: / finna.fi

Kaloja perataan Pöyrisjärvellä v. 1923, 2 vas. Juho Erkko Proksi, Tuomas Salomonssen Näkkälä ja pikkupoika Aslakka Näkkälä eli "Pikku-Näkkälä". Kuva: Auer Väinö: / finna.fi

Ison-Jussan vaimo Maarita Näkkä-läjärvi järjestyksenpitäjänä koirien aterialla Raaskaltiossa v. 1923. Kuva: Auer Väinö: / Museovirasto.

Turvemajoja Pöyrisjärvellä v. 1948 Kuva: Hämäläinen Antti. / Museo-virasto.

Antti Näkkäläjärvi eli Vilkuna Pöy-risjärven Tupalompolossa v. 1948. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museo-virasto.

Kota ja luovia Raaskaltiossa 1920 -30-luvulla. Kuva: Paulaharju Sa-muli. / Museovirasto.

Elli Aslakin tytär Sjudda (2. oik.), hänen tyttärensä Kristiina Näkkä-läjärvi (4. oik.), vasemmassa lai-dassa Juhan Erkki Proksi poikansa Antti-Juhanin ja vaimonsa Elli-Marja Proksin eli Erkin Ellin kanssa Raas-kaltiossa v. 1923. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto.

Jauristunturissa v. 1918: vas. Pie-ra Proksi, oik. Juho Erkki Proksi perheineen, vaimo Elli Maria os. Palojärvi ja poika Antti Proksi. Ku-va: Lagercrantz Eliel. / Museovi-rasto.

Jaurustunturissa v. 1918: vas. Antti Ip. Näkkäläjärvi, Inka Proksi, Elli Proksi, Maarita Näkkäläjärvi (Näk-kälän-Jussan vaimo), Anni Näkkä-läjärvi ja Inga Näkkäläjärvi. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto.

Kristiina Näkkäläjärven kesätalon ranta-aitta Keskilompolon rannalla Pöyrisjärven kesäkylässä v. 1964; kuva otettu länsilounaasta Kuva: Linkola Martti. / Museovirasto.

Jussa Näkkäläjärven saunan kattoa ja räystästä, Keskilompolon kenttä, Pöyrisjärven kesäkylä v. 1964; kesätalon sauna on rakennettu 1920-luvun alkupuolella. Kuva: Linkola Martti. / Museovirasto.

Tuomas Näkkäläjärven eli Vilkunan-Tuomaan aitta Ylilompolon kentässä Näkkälän lapinkylässä v. 1964; aitan katolla lihankuivatusrenkut, kuva otettu kaakosta Kuva: Linkola Martti. / Museovirasto.

Oskari Vanhapihan omistama tur-vekota-asunto Pöyrisjärven lounais-rannalla v. 1964;; turvekotaa, "kala-kämppää", käyttävät kalastuksen yhteydessä Oskari V:n pojat Iikka, Arvo ja Oula Kuva: Linkola Martti. / Museovirasto.

Elli Maria Magga os. Näkkäläjärvi (Iiskon-Antin Elli) lypsää vaamia Pöyrisjärvellä v. 1948. Kuva: Hä-mäläinen Antti. / Museovirasto.

Armas Niemelä Näkkälän käyttää Pöyrisjärven kalastuksessa perä-moottoria v.1964, taustalla Keski-lompolon talot. Kuva: Linkola Martti. / Museovirasto.

Antti Näkkäläjärvi eli Vilkunan Antti eli Antuna Pöyrisjärvellä v. 1948. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto.

Raaskaltion rannassa Ison Jussa eli Jussa Näkkäläjärven kodalla Ovlin Ánne v.1924. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto

Tammukkajoen vanhaa kesäratkon-takaarretta 24.8.1964. Taustalla Tihkitshohka. Tammukkajoen kaarre Pöyrisjärven pohjoispuolella Näkkä-län lapinkylässä, Tämä paliskunnan toimesta pystytetty kaarre on tehty uluista nauloja käyttäen. Kaarteessa on kesällä ratkottu Näkkälän ja Maggan lapinkylien sekaantuneet poroelot eriin; vasoja siinä ei ole merkitty. Kaarre rakennettiin v. 1935 ja se rappeutui 1950-luvun lopulla. (Samoilla tienoilla on ollut 1912 tehty risukaarre kesäratkontaa var-ten.) Kuva ja teksti: Martti Linkola. Museovirasto.

Jaurustunturissa v. 1947. Antti Näk-käläjärvi eli Vilkunan Antti pitelee vaamia, jota hänen vaimonsa Berit-Anne eli Pirihanni Näkkäläjärvi lyp-sää. (Pirihannin ensimmäinen kesä Suomessa, heidät vihittiin 47 vap-puna.) Kuva: Antti Hämäläinen. / Museovirasto.

Kristiina Näkkäläjärvi 1920-luvulla.

Maiju tauronkeitossa ja isänsä Antti Näkkäläjärvi Pöyrisjärven Kenttä-lompolossa eli Tupalompolossa 1950-luvulla.

Tuomas Näkkäläjärvi Pöyrisjoella eli Iiskon Antin Tuomas Hetasta.

Pöyrisjärven kalasaalis v. 1954.

Pöyrisjärvi, Palkasniemen ja Iso-saaren välissä Riehtisaari taustalla Suomavaara.

Vilkunan Jussan Inka pyykinpesus-sa Pöyrisjärven rannassa 1950-luvulla.

Pöyrisjärven Tupalompolon rannas-sa Vilkunan turvekota ja tupa 1950-luvulla.