Kuvia Enontekiöltä - Ylikyrö - Ketomella - Saajo - Kerässieppi.



Ketomellan lappalaissyntyinen emäntä, tyttärensä Annan? ja tyttärenpoikansa Niilon? kanssa. Kuva: Uusi-Suomi 1934.

Ketomellan emäntä se on nähnyt Saksat ja kaikki. Nyt näki kuitenkin vasta ensimmäisen kerran kanoo-tit "kotinsa kynnyksellä". Tyttäret ne varsin ihastelivat sujakoita aluksiamme. Kuva: Suomen Ku-valehti 1937.

Juho ja Elli Autton pihapiiri v. 1931 Ketomellassa. Kaikki rakennukset tuhoutui Lapinsodan aikana 1944-45. Ounasjoen takana Nutti-Nikun tupa joen takana kuvan vasemmassa laidassa. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Ketomellassa v. 1934: Helmi Autton ja Jussa Kalttopään eli Piennin Jussan hääkuva. Kuva: Stenbäck C. W. / Museovirasto.

Saajon kylä v.1932. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Akso Autto ja veljensä Arvi Autto Ketojärvellä 1954.

Ottu ja nauravasilmäinen emäntä Helli poikansa kanssa kotirappusilla Saajossa 1950-luvulla.

Heikki Autto Kyrön ranassa 1920. Kuva: Samuli Paulaharju. Museovirasto. Finna.fi

Helli Autto (vas.), Anni Autto, Niilo Kemi ja Akseli Autto Enontekiön Ketomellassa v. 1934. Kuva: Stenbäck W. / Museovirasto.

Helmi Logje v.1935.

Kari Auton Kuolemanaitamuseo on kotimuseo Ketomellassa.

Ketomella tänään. Kuva: Kari Autto.

Autton Arviiti.

Nutti Niku lypsämässä poroa joskus 1930-luvun alussa. Hänet murhattiin Ounastunturilla v.1934. Murhaaja tiedettiin mutta asiaa ei koskaan tutkittu.

Saajon Helli Saajosta.

Reino Kyrö eli Emman Reino Ylikyröstä. Kuva 1950 luvulta.

Eeli Saatio, Saajossa kotonaan. Kuva 1950-luvulta.

Elli Autto Ketomellassa lapsenlasten kanssa, vas. Pekan ja sylissä Matin.

Elli Autto, os. Kemi.

Tiina eli Kristiina Kemi, Elli Autton (o.s. Kemi) tytär Ketomellasta. - Kemin Niilon äiti.

Keto-Antti Ketomellasta.

Akso Autto ja veljensä Arvi Ketojärvellä 1954.

Ketojärvellä v.1954. Kauko, Akso ja Arvi Autto tarkastavat mikä on apaja tänään.

Oik. Akso Autto ja veljensä Arvi Ketojärvellä 1954

Akso Autto Ketojärvellä v. 1954.

Akso Autto Ketojärvellä v. 1954 .

Akso Autto Ketojärvellä 1954.

Autton Akso ja Eila kotonaan Ketomellassa 1950-luvulla.

Elli Autto kotonaan Ketomellassa 1950-luvulla.

Ketomellassa 1950-luvulla: Vasemmalla Juho Autto ja oikealla Eeli Nenämaa, hevonen on myös hänen jolle hän vettä vinttaa kaivosta.

Akso Autto. Kuva: Suomen Kuvalehti 1974.

Ketomella. 2.vas Oskari Kyrö ja Kalle Harju Tuulirovasta taustalla Pekka Autto tulee hyysikästä. Vaalea rakennus vas. Antti Ketolan uusi talo joka paloi v.1966. Seuraava oik. nykyisin kuolemanmuseo, toimi Antti Ketolan ensi-asuntona Lapin-Sodan jälkeen.

Erkki Ketola eli Ketomella ja Inkeri Valkeapää v.1910.

Juho Autto taustalla Akseli "Akso" Autto Ketomellassa 1950-luvulla.

Valkko-Ella eli Ella Valkeapää, os. Ketola (käytethin myös nimeä Ketomella.

Juho Autto kotipihallaan Ketomellassa 1950-luvulla.

Juho Autto työntouhussa 1950-luvun Ketomellassa.

Aukusti Keinovaara Ylikyröstä.

Matin-Oskarin pihapiiri Ylikyrössä 1950-luvulla.

Nuutti-Niku.

Ylikyröläisiä vas.. lukien Selma ja Valte sekä heidän äiti Lilja Kelottijärvi ja vanhimpana Emma Kyrö.

Vas. Eero, Jussi ja Aukusti Keinovaara Ylikyröstä.

Ylikyröstä Oskari Kyrö, puhuttelunimeltään "Matin Poika"

Ylikyröstä Oskari Kyrö alias "Matin-Poika" varmaan kotinsa nurkalla, josta Kekkonen kirjoitti 55 retkellään että ei se kyllä enää mikään poikanen ollut Teksti Kari Autto.

Ylikyrö 1950-l.: Emma Kyrö pihalla Lilja ja Jussi Kelottijärven lasten Valden ja Selman kanssa, ovella Vieno Laakso.

Aada Kyrö ja Vieno Laakso.

Hiinu Kyrö 1950-luvalla Ylikyrössä.

Enontekiön viimeinen mylly 1950-luvulla Suasjoella. Myllyn sisällä Keinovaaran Aukusti ja Jussi.

Aidan takana Jooseppi Magga, Piera Magga ja Nutti Niku Saksassa v.1925.

Ylikyrö 1950-luvulla, Oskari Kyrön elikkä "Matin- Pojan" navettaja jonne Keinovaaran Mari on menossa lypsylle.

Ylikyrön aittoja 1950-luvulla.

Saajo 1950-luvulla.

Tässä olhan Ylikyrössä, vasemmalta: Emman-Aata (Ada Kyrö), pikkutyttö on Selma Kelottijärvi (Jussi ja Lilja Kelottijärven tytär), Mari Keinovaara, os. Kyrö (Aukun-Mari), Lilja Kelottijärvi, Oskari Kyrö ("Matin-Poika" puhuttelunimeltään) Kuvateksti: Kari Autto.

Ylikyrön kylä Ounasjoen rannalla 1950-luvulla.

Elli Autto lapsensa kanssa Saksassa v. 1925. Ellen Elviira Kitti, o.s. Kemi (”Hansin Helli”) Turmajärvestä. Alk. Viikosjärvestä, Lannanvaarasta, Ruotsista. Elli Autton (o.s. Kemi) serkku, joka oli myös samasta paikasta. Hilkka Stoorin (o.s. Kitti) äiti.

Nuotanvetoa Ketojärvellä v.1954.

Mari Keinovaara ja Valte Ylikyröstä. ( Valtesta tuli alueen pitkäaikainen posteljooni)

Helsingin Kaisaniemessä, matkalla Saksaan v.1925. Edessä Elli Autto kutomassa paulaa, taustalla oik. Jooseppi Magga (1915-1994). Iisko Magga (1913-1925.) Heidän isänsä Heikki Magga (1859-1934.) ja Piera Magga.

Emman pirtti Ylikyrössä 1950-luvulla.

Emman pirtti Ylikyrössä 1950-luvulla. Nainen vasemmalla Aada Kyrö eli Emman-Aada ja oikealla Hiinu Kyrö.

Mari Keinovaara 1950-luvulla kotonaan Ylikyrössä.

Enontekiön viimeinen mylly 1950-luvulla Suasjoen rannalla.

Tulo Ketomellaan 1950-luvulla.

Aata Kyrö eli Emman Aata ja Jussi ja Lilja Kelottijärven tytär Selma Kelottijärvi Ylikyrössä 1950-luvulta.

Aata Kyrö eli Emman Aata Ylikyröstä 1950-luvulla.

Matin-Pojan navetta Ylikyrössä 1950-luvulla.

Kelottijärven eli Kelotti Jussin talo Ylikyrössä 1950-luvulla.

Ylikyröstä Oskari Kyrö alias Matin-Poika.

Ketomellan savusauna.

Valkko-Lassi piettää poroa Ounistunturilla 1896. Kuva: J. Alb. Sandman. / Museovirasto.

Keinovaaran Aukusti matkalla Suasjoen myllylle 1950-luvulla.

Saajon Gabriel v. 1922. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Enontekiön Suukisjoella 29.6. 1906, keulamiehenä Matti Muotkajärvi, perämiehenä Simeoni Laakso. Kuva: Pentti Eskola. / GTK.

Nuotiolla Enontekiön Suasjoella 11.8.1906, oik. Pentti Eskola ja Matti Muotkajärvi. Kuva: Pentti Eskola. / GTK.