Hilkka (o.s.Kitti) ja Akseli Stoorin talo Ketomellassa.

Äiti-Hilkka, Akseli-isä, Maritta ja Kosti Stoor. 1957. Kiertävä valoku-vaaja ottama kuva. Kuva: Maritta Stoor- Lehtosen albumista.

Ketojärvellä 1954 - vas. Kauko, Ak-so ja Arvi Autto.

Akso Autto ja Arvi Autto Enontekiön Ketomellasta nuotanvedossa Keto-järvellä v. 1954.

Ketomellan lappalaissyntyinen emäntä Elli Autto, tyttärensä Annan? ja tyttä-renpoikansa Niilon? kanssa. Kuva: Uusi-Suomi 1934.

Ketomellan emäntä se on nähnyt Saksat ja kaikki. Nyt näki kuitenkin vasta ensimmäisen kerran kanoo-tit "kotinsa kynnyksellä". Tyttäret ne varsin ihastelivat sujakoita aluksiamme. Kuva: Suomen Ku-valehti 1937.

Juho ja Elli Autton pihapiiri v. 1931 Ketomellassa. Kaikki rakennukset tuhoutui Lapinsodan aikana 1944-45. Ounasjoen takana Nutti-Nikun tupa kuvan vasemmassa laidassa. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Ketomellassa v. 1934: Helmi Autton ja Jussa Kalttopään eli Piennin Jus-san hääkuva. Kuva: Stenbäck C. W. / Museovirasto.

Saajon kylä v.1932. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Akso Autto (vas.) ja veljensä Arvi Ketojärvellä 1954.

Ottu ja nauravasilmäinen emäntä Helli poikansa kanssa kotirappusilla Saajossa 1950-luvulla.

Heikki Autto Kyrön ranassa 1920. Kuva: Samuli Paulaharju. Museo-virasto.

Helli Autto (vas.), Anni Autto, Niilo Kemi ja Akseli Autto Enontekiön Ketomellassa v. 1934. Kuva: Sten-bäck W. / Museovirasto.

Helmi Logje os. Autto.

Kari Auton Kuolemanaitamuseo on kotimuseo Ketomellassa.

Ketomella tänään. Kuva: Kari Autto.

Autton Arviiti.

Nutti Niku lypsämässä poroa joskus 1930-luvun alussa. Hänet murhat-tiin Ounastunturilla v.1934.

Saajon Helli kotonaan Saajossa 1950-luvulla.

Reino Kyrö eli Emman Reino Yli-kyröstä. Kuva 1950 luvulta.

Eeli Saatio, kotonaan Saajon kyläs-sä. Kuva 1950-luvulta.

Elli Autto Ketomellassa 1950-luvulla lapsenlasten kanssa, vas. Pekan ja sylissä Matin

Elli Autto, os. Kemi kotonaan Keto-mellassa 1950-luvulla.

Tiina eli Kristiina Kemi, Elli Autton (o.s. Kemi) tytär Ketomellasta. - Kemin Niilon äiti.

Keto-Antti kotonaan Ketomellassa 1950-luvulla.

Enontekiön saamelaisia Saksan matkalla v. 1925. Henkilöt vasem-malta: Hilma Kitti, Ellen Elvira Kitti sylissään komsiossa tyttärensä El-len Kitti, Elli Autto sylissään tyttä-rensä Anni Autto. Kuva: Dubbick, Franz. / Museovirasto.

Ketojärvellä v.1954. Kauko (edes-sä), Akso ja Arvi Autto tarkastavat mikä on apaja tänään.

Ketojärvellä 1954: Akso Autto (oik.) ja veljensä Arvi.

Akso Autto Ketojärvellä v. 1954.

Akseli (Akso) Autto sotilaslakissaan Ketojärvellä 1954. .

Akso Autto Ketojärvellä 1954.

Autton Akso ja Eila kotonaan Ke-tomellassa 1950-luvulla.

Elli Autto kotonaan Ketomellassa 1950-luvulla.

Ketomellassa 1950-luvulla: Vas. Juho Autto ja oikealla Eeli Nenä-maa, hevonen on myös hänen jolle hän vettä vinttaa kaivosta.

Akso Autto. Kuva: Suomen Kuva-lehti 1974.

Ketomella. 2.vas Oskari Kyrö ja Kalle Harju Tuulirovasta taustalla Pekka Autto tulee hyysikästä. Vaa-lea rakennus vas. Antti Ketolan uusi talo joka paloi v.1966. Seuraava oik. nykyisin kuolemanmuseo, toimi Antti Ketolan ensi-asuntona Lapin-Sodan jälkeen.

Erkki Ketola eli Ketomella ja Inkeri Valkeapää 1910. Ingrid Lássenieida Valkeapää s. 1865.01.18 , k. 1920. 01.18. (Hänen veljensä Valkko-Lassi kuoli pahoinpitelyssä saamiinsa vammoihin Ounikssella v.1914.)

Juho Autto taustalla Akseli "Akso" Autto Ketomellassa 1950-luvulla.

Valkko-Ella eli Ella Valkeapää, os. Ketola (käytethin myös nimeä Ke-tomella.

Juho Autto kotipihallaan Ketomel-lassa 1950-luvulla.

Juho Autto työntouhussa 1950-luvun Ketomellassa.

Aukusti Keinovaara kotonaan Yli-kyrössä 1950-luvulla.

Matin-Oskarin pihapiiri Ylikyrössä 1950-luvulla.

Nutti-Niku.

Ylikyröläisiä 1950-luvulla, vasem-malta lukien Selma ja Valte sekä heidän äiti Lilja Kelottijärvi ja van-himpana Emma Kyrö.

Eero (vas.), Jussi ja Aukusti Keino-vaara kotonaan Ylikyrössä 1950-luvulla.

Oskari Kyrö, puhuttelunimeltään "Matin Poika" Ylikyrössä 1950-lu-vulla.

Ylikyröstä Oskari Kyrö alias "Matin-Poika" varmaan kotinsa nurkalla, josta Kekkonen kirjoitti 55 retkellään että ei se kyllä enää mikään poika-nen ollut Teksti Kari Autto.

Ylikyrö 1950-l.: Emma Kyrö pihalla Lilja ja Jussi Kelottijärven lasten Valden ja Selman kanssa, ovella Vieno Laakso.

Aada Kyrö ja Vieno Laakso.

Hiinu Kyrö, Oskari Kyrön äiti Koto-naan Ylikyrössä 1950-luvulla.

Enontekiön viimeinen mylly Suas-joella 1950-luvulla. Myllyn sisällä Aukusti (oik.) ja Jussi Keinovaara.

Saksassa v.1925. Aidan takana Jooseppi Magga, Edessä Piera Magga ja Nutti Niku.

Ylikyrö 1950-luvulla, Oskari Kyrön elikkä "Matin- Pojan" navettaja jonne Keinovaaran Mari on menossa lyp-sylle.

Ylikyrön aittoja 1950-luvulla.

Saajon Gabrielin pihapiiri Ylikyrön ja Ketemella välissä v. 1920. Kuva: Sa-muli Paulaharju. / Museovirasto.

Tässä olhan Ylikyrössä, vas: Em-man-Aata (Ada Kyrö), pikkutyttö on Selma Kelottijärvi (Jussi ja Lilja Ke-lottijärven tytär), Mari Keinovaara, os. Kyrö (Aukun-Mari), Lilja Kelot-tijärvi, Oskari Kyrö ("Matin-Poika" puhuttelunimeltään) Kuvateksti: Kari Autto.

Ylikyrön kylä Ounasjoen rannalla 1950-luvulla.

Elli Autto lapsensa kanssa Saksas-sa v. 1925. Ellen Elviira Kitti, o.s. Kemi (”Hansin Helli”) Turmajärves-tä. Alk. Viikosjärvestä, Lannanvaa-rasa, Ruotsista. Elli Autton (o.s. Kemi) serkku, joka oli myös samas-ta paikasta. Hilkka Stoorin (o.s. Kitti) äiti.

Arvi, Akso ja Kauko Autto nuotalla Ketojärvellä v.1954.

Mari ja Valte Keinovaara Ylikyröstä. ( Valtesta tuli myöhemmin alueen pitkäaikainen posteljooni)

Helsingin Kaisaniemessä, matkalla Saksaan v.1925. Edessä Elli Autto kutomassa paulaa, taustalla oik. Jooseppi Magga (1915-1994). Iisko Magga (1913-1925.) Heidän isänsä Heikki Magga (1859-1934.) ja Piera Magga.

Emman pirtti Ylikyrössä 1950-lu-vulla.

Emman pirtti Ylikyrössä 1950-luvulla. Nainen vasemmalla Aada Kyrö eli Emman-Aada ja oikealla Hiinu Kyrö.

Mari Keinovaara 1950-luvulla koto-naan Ylikyrössä.

Enontekiön viimeinen mylly 1950- luvulla Suasjoen rannalla.

Tulo Ketomellaan 1950-luvulla.

Aata Kyrö eli Emman Aata ja Jussi ja Lilja Kelottijärven tytär Selma Kelottijärvi Ylikyrössä 1950-luvulta.

Aata Kyrö eli Emman Aata Ylikyrös-tä 1950-luvulla.

Matin-Pojan navetta Ylikyrössä 1950-luvulla.

Kelottijärven eli Kelotti Jussin talo Ylikyrössä 1950-luvulla.

Ylikyröstä Oskari Kyrö alias Matin-Poika.

Ketomellan savusauna 1950-luvulla.

Valkko-Lassi piettää poroa Ounis-tunturilla 1896. Kuva: J. Alb. Sand-man. / Museovirasto.

Keinovaaran Aukusti matkalla Suasjoen myllylle 1950-luvulla.

Saajon Gabriel v. 1922. Kuva: Sa-muli Paulaharju. / Museovirasto.

Enontekiön Suukisjoella 29.6. 1906, keulamiehenä Matti Muotkajärvi, pe-rämiehenä Simoni Laakso. Kuva: Pentti Eskola. / GTK.

Nuotiolla Enontekiön Suasjoella 11.8.1906, oik. Pentti Eskola ja Matti Muotkajärvi. Kuva: Pentti Eskola. / GTK.

Raattamasta ja taustalla Pallakset, veneen kohdalla Pyhäkuru, sen vasemmalla puolella Palkaskuru. Kerot vasemmalta: Palkaskero-, Pyhäkero, Taivaskero, Lehmäkero. Oikealla taustlla Kyrön Toivon ja Elman navetta.

Ellen Kitti, Hannu, sylissä Maila ja Hilkka Autto oikealla. Evakossa Arvidsjaurissa. Kuva: Sari Auton albumista.

Raattama. Kylä sijaitsee jo Kittilän puolella. Yli-Kyrön ja Raattaman ensimmaiset asukkaat, Olli ja Pek-ka, saapuivat isonvihan aikoihin Ou-nasväylää myöten Pallaksen juurel-le. Olli asettui taloksi nykyisen Yli-Kyrön paikalle, ja Pekasta tuli neli-sen kilometriä alempana olevan Raattaman perustaja. Kyröläiset olivat yritteliäitä ja pontevia, samoin heidän jälkeläisensä monen suku-polven ajan. Heidän tarmonsa muis-tomerkkeinä ovat useat vanhat talot. Ne ovat ylväännäköisiä monihuonei-sia hirsirakennuksia, joiden päässä on iso pirtti ja pirtissä komea kivi-uuni. Valitettavasti talovanhukset ovat päässeet pahasti rappeutu-maan. Raattamaan valmistui maan-tie Muoniosta päin 50-luvun lopulla. Kylästä on vaikuttava näköala Pal-laksen suuntaan." Teksti ja kuva: Y. Kortelainen.

Elli-Ämmi, Elli Autto, os. Kemi (13.9. 1887 Jukkasjärvi/Viikusjärvi – 26.9. 1968 Ketomella). Vihitty 25.6.1911 Juho Heikinpoika Autton kanssa.

Saajon Kepreelin härkinmylly Suas-joessa vähä Saajoa ylempänä Ou-nisväylän länsipuolella Ketomellan polusta vähän tunturiin päin. Oli vie-lä 1955 vähää vaille käyttökunnos-sa. Kuvasta näkyy, että pato on ha-jalla ja ränni rikki. Omistaja Kapree-lin Kalle-poika hävitti myllyn heti saatuaan kuulla myllyn säilyttämis-hankkeesta. Oli Enontekiön kunnan vihonviimeinen vesimylly. (Kapreeli ja Kapraali ovat puhuttelunimiä, Gabriel Kyrö, myöhemmin Saadio-Saatio, synt. 1.4.1853)

Antti Logje. Tekijä: M.J. Kotakorva v.1972.

Ylikyröä v. 1932. Kuva: Mikkola Erk-ki. / Museovirasto.

Kerässiepissä 1950-luvulla, taus-talla Palokero. Rakennelma jossa poro on kiinni, on "luova" eli lava jonka päällä säilytetään esim. jä-kälälimppuja.

Ylikyrö: Edessä Frans Oskari Kyrön eli "Matinpojan" talo Ylikyrössä. Taustalla Emma Kyrön talo jossa asuu hänen lisäkseen Emman tyvär Lilja ja kylän "postiherra" Kelotti Jus-sa sekä heidän kaksi lastaan Selma ja Valte.

Kemin Niilo.

Kemin Niilo.

Elvi Mäkinen Kerässiepistä 1950-luvulla.

Angelin Penni erotusaidalla 1950-luvulla.

Kuva: Suomen Kuvalehti 5/1959.

Jängällä sukelsi kiitäjän suksi suon-silmään juuttuen sinne pystyasen-toon, mutta jo viiden tunnin aherruk-sen jälkeen päästiin jatkamaan mat-kaa! Kenntingeillä ja raudoilla las-toitettua jalasta oli mutkissa vään-nettävä kangella oikeaan suuntaan. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 5/1959.

Antti Ketola (edessä) ja Arvi Autto suvantoa soutamassa. "Illalla oli Vuontisjärven majatalon pihalla uk-koa ja akkaa. Siellä punnittiin ja la-jiteltiin emännän hillavarastoja. Vii-sitoistatuhatta kiloa kuului jo lähte-neen autoilla etelään ja uusia py-tyllisiä ja saavillisia ostettiin yhä. Sii-nähän ne olivat varastojaan kaup-paamassa ketomellalaisetkin, Keto-lan Antti ja Autton Helmi ja Arvi. Kun kävi selville, että he lähtisivät aamul-la laskemaan Ounasjokea Ketomel-laan ja ettei veneeseen tulisi paljoa lastia ja että etelästä tullut laiska mies halusi mukaan, niin päätettiin minut ottaa painolastiksi" Kuva ja teksti: Kansan Kuvalehti 1934

Ketomellan rantatörmällä. Parin tunnin laskun jälkeen tultiin Ketosu-vantoon, ja pian sitten oltiin jo Keto-mellan rannassa. Annikki Setälän kuvaama Elli-emäntä otti vieraat ys-tävällisesti vastaan; ei niitä kuulu kovin usein vielä tällä reitillä kulke-van. Elli Autto oli kuuluisalla lappa-laisten Saksan kiertueella muutama vuosi sitten naisista ensimmäinen, paras joikaamaan ja Lapin temppuja tekemään. Kuva ja teksti: Kansan Kuvalehti 1934.

Aukusti Keinovaara.

Kerässiepissä 1950-luvulla: Edessä vas. Tauno, Eila, Erkki, Enni ja Heik-ki Takana Saara, Veijo sekä isä Ii-sakki Sieppi.

Kelottijärvien aitta Ylikyrössä v. 1954.

Emman Reinon kotitalo Ylikyrössä 1950-luvulla.

Kelottijärven ulkorakennuksia Yli-kyrössä 1950-luvulla.

Enontekiön viimeinen mylly Suas-joen rannalla. 1950-luvulla.

Kelottijärven eli Kelotti Jussin talo Ylikyrössä 1950-luvulla.

Valte Kelottijärvi Ylikyröstä 1950-luvulla - huom. sääskihuivi.

Kerässieppiä 1950-luvulla.

Pallastunturi nähtynä Saajon talolta. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovi-rasto. (Kuvan valmistusaika: 23.08. 1918.)