Kuvia Enontekiöltä - Käsivarsi.




 
 

Saksalaisten ylläpitämä sotavan-kien majoitusparakki Kilpisjärvellä. Taustalla Pikku-Malla.

Kilpisjärvelle matkalla oleva Eske-lisen linja-auto on pysähtynyt Ka-resuvannossa 14.6.1956. Poron-sarvia on tarjolla runsaasti. Kuva: Eero Sauri. / Museovirasto

Nils-Aslak Valkeapää, ikä 12 vuotta, kotoisin Pättikästä 4.8.1955. Kuva: Eero Sauri. / Museovirasto.

Saarijärvellä v. 1934. Vasemmalta Inga Valkeapää, Susanna Valkea-pää, Piera Tornensis vanhempi, Benjamin Uusitalo ja kaksi turistia. Edessä Karen Anna Tornensis ku-tomassa paulaa, istumassa Elli Tornensis ja Pikku Piera Tornen-sis.

Hiihtokurssilaisia kotimatkalla, py-sähdys Karesuvannossa 1950-luvulla. Kuva: Metsälä, Yrjö. / Lapin maakuntamuseo.

Suomen kansalaisiksi. Kolme Nor-an Ruijan porolappalaista, Piera, Johan ja Aslak Rist, tekemässä uskollisuudenvalaa Oulun läänin-hallituksessa v. 1935. Kesät he ovat Haltiotunturin asukkaina, tal-vet Enontekiössä.

Ville Sakkara ja poro Käsivarressa Guonjarvaggilla v. 1934.

Aslak Juuso tutkimassa karttaa v. 1932.

Oik. Inker-Marja Juuso, Anni Lab-ba, ja Per-Tuomas Juuso, Inger-Elle Bål, Britta Marja Utsi o.s. Palopää ja Tekla Vasara. Kuva: Rajamme vartija 1945.

Leevi Pappilan nuottue Lätäsenon suulla. Kuva: Suomen kalastus-lehti 1938.

Nuottasaallsta Kelotti-järvellä: haukea, siikaa ja ahventa. Kuva: Suo-men kalastuslehti 1938.

Nils Aslak Valkeapää ja Jouni Valkeapää Kaivo-kadulla Helsingissä 1967-69. Kuva: JOKA Journalis-tinen kuva-arkisto Kari Pulkkisen kokoelma.

Edvart Mannela perkaa Munnikur-kion hyvää siikaa. Kuva: Suomen kalastuslehti 1938.

Vasemmalla on Niila Vasara (Pikku Niila) ja oikealla Nils Labba. Kuva: Suomen matkailu 1937. Kuvateksti: Anni-Marja Valkeapää.

Benjaami Uusitalon pihapiiri Ropin-salmella. Taustalla Naimakkajärvi ja Ruotsin tuntureita.

Aslak Juuso perheineen pyhä-asussa Rommajärven / Pihtsus-järven rannalla. Seur. istuu emäntä Ingrid o.s Hetta (45 v), sylissään poikansa Jounu, ahku Elli-Marja (78v., Juuson anoppi.) Edessä istuu Marja, Inkeri sekä Berit-Anne. Kuva: Emäntälehti 1935.

Dierbmesjávrilla (Termisjärvi? v. 1928. Oikealla Inga Labba, Edvard Mannela, ? Kuva: Ekbom P. G. / Museovirasto.

Kalttopään Helmi os. Autto ja hänen lapsensa kompsiossa. Kuva: Nuori voima 1.12.1935.

Piennin Jussan turvesauna, joka tarjosi kohtalaiset löylyt. Kuva: Nuori voima 1.12.1935.

Piennin Jussan perhe valmistautuu valokuvan ottoon. Esessä Jussa itse, Helmi Kalttopää. Kuva: Nuori voima 1.12.1935.

Johannes Kalttopää tarkastelee »pitkällä silmällään peninkulman päässä olevaa tuhatpäistä laumaansa. Kuva: Nuori voima 1.12.1935.

Ropinsalmella Anni Vasara os. Kalttopää, Pietin ja Nils Jussan äiti.

"Bienne Juhána Biera ja Ántt́ Ásllaga Márjjá heajat eli Piennin Juhanin Pieran ja Antin Aslakan Marjan häät." Oik. Anni Labba, Inka Juuso (morsiamen äiti) Marja ja Piera Kalttopää (hääpari) Aslak Juuso (Kaijukka,morsiamen isä).

Vas. Piera Tornensis, Tuomas Kortelainen ja Nilsu eli Nils-Henrik Valkeapää.

Siilastupa v.1959.

Saanatunturi. Gal dat lea Sáná, govva váldon Jiehkkážis. Dieppe gurut ravddas oidno Sánájávri eli kyllä se on Saana, kuva otettu Jiehkkista päin. Tuolla reunalla vasemmalla näkyy Saanajärvi.

Hirvasvuopiossa, Koukku-Lassi eli Lassi Hirvasvuopio lapsineen mökkinsä pihalla. (Lauri Henrikinp. Hirvasvuopio, s.1842, ent.Palojärvi. Laurin vaimo on Elin Nilsdr. Qvenangen s. 14.10. 1849, muuttanut Enontekiölle 19.3.1877, vihitty 25.3.1877. Lapset: Ella Maria, Juho Henrik (1882-1884), Lars Leevi (1885-1888), Juho August (1888-1896), Anna Selina, Hilda Karoliina.. Vanhemmat: Henrik Baas, t. myöh. Palojärvi, s.1799, Pso Ella Palojoensuu, s.1808.) Kuva Väinö Tanner, 1906. GTK.

Oik. Piennin Jussa ja Piennin Antti. Kuva: 17.01.1900 Kaiku no 13.

Siilastuvan edessä v 1939 Stuora Heaika (Henrik Bals), Nils Bruno Labba ja Ristena Niillas (Niila Vasara eli Pikku Niilá). Kuva: SMY.

Salomon Pilto Könkämästä.

Viikin ranta Kilpisjärvellä. Kuva: Orvo Öhmanin albumista.

Tiemestari Salmijärvi virkamatkalla Kilpisjärvellä sodan jälkeen, oik. nimismies Öhman. Kuva: Orvo Öhmanin albumista.

Maija Vuontisjärvi 1930-luvulla Karessuannossa.Maijan kanssa Kalle Asblun eli Emman Kalle. Kuva: Maija Vuontisjärven albumista.

Piera Juuso.

Ropinsalmella Vilhelm Tornensisin äidin äiti eli ahku Inker Marja Vuopionperä os. Kalttopää (istumassa).

Inka Valkeapää.

Jouni Kitti.

Jussan Antti eli Antti Kalttopää.

Iisko Syväjärvi Ropinperältä.

Oikealla on Iisak Matias Palojärvi,takana oleva Oula-Antti Palojärvi (Hirvas-Oulan pojat)Vasemmalla oleva nainen Marja Kristiina Palojärvi os. Leppäjärvi,takana hänen tyttärensä Tarja Kyllikki.

Inka Labba.

Ropinsalmessa todennnäköisesti v.1952. Vasemmalla Pukki-Piera Tornensis ( hänellä oli parta laun-alla), 2. vas.Inkeri Tornensis os. Vuopionperä, kolmas vasemmalta Inka Kalttopää os.Juuso, 4. vas.Inker Marja Vuopionperä os. Kalttopää, Siiri Karisaari os. Vuopionperä,oik takana Inkeri Valkeapää os. Labba, lapset edessä vas.Jouni Valkeapää, Per Nils Saari, Elli Ruokojärvi os. Tornensis, ed. oik. Nilsu eli Nils-Henrik Valkeapää ja kolmas oik. Inker Elli Mäkitalo os. Valkeapää.

Antti Juuso.

Elle Marja Hetta Rommavuomassa. Kuvassa oleva Elle Márjá on tämän Aslak Jouninpoika Hættan toinen vaimo, joka eli 1857-1945, oli Gárenin ja Marjan máttaráhkkun äitipuoli. Kaijukan vaimon äiti. Proksin Piera, s. 1867, oli naimisissa Ella Maria Aslakintytär Hættan, s. 1869, kanssa, joka oli Aslakin ensimmäisen vaimon synnyttämä.

Eila ja Kati Syväjärvi.

Sunnamaaret Sara Tornensis.

Kilpisjärvellä v.1947. Vas. Inkeri Tornensis os. Vuopionperä, Elli Marja Jussantytär Valkeapäää ja Kaarina Stoor os. Vuopionperä. Kuva: Lauri Siivonen.

Norjan puolen Käsivarressa v.1947. Kuva: Lauri Siivosen valokuvat.

Piennin Jussan Antti Kalttopää v.1947. Kuva: Lauri Siivonen.

Geat leat govas? Keitä Kuvassa? Norjan puolen Käsivarressa v.1947. Kuva: Lauri Siivosen valokuvat.

Kilpisjärvellä v.1947. Kuva: Lauri Siivone.

Karessuannon poliisiasemalla 1943 vas Sulo Rova, Aarne Niemelä, ? Hämäläinen, vallesmanni Bertil Öhmanin, J. E. Baas. Kuva: Orvo Öhmanin albumista.

Siilastupa 1930-luvulla. Kuva: Orvo Öhmanin albumista.

Metsänvartija Walde Viikin uuden rakennuksen, Siilastuvan luovutustilaisuus v.1945 Kilpisjärvellä. Kuva: Orvo Öhmanin albumista.

Oula Palojärvi perheineen eli Hirvas Oula vaimonsa Kaarinan os.Hirvasvuopio ja pojat Lassi, Oula-Antti sekä Aapo Jatko oikealla, Hirvasvuopiossa Lätäsenon varrella, Munnikurkkiosta alaspäin kuva 1930-40-luvulta. Kuva: Tarja Ylitalon albumista.

Siiri-Inga (os.Rist) Vasara.

Margi ja tyttärensä Eila Syväjärvi.

Per Tuomas Juuso, Bolloš (Pollus) v.1959.

Joonas Ketola kolmen valtakunnan rajapyykin tienoilla. Joonas syntyi Enontekin Ketomellassa 1902. Hän kantoi amulettia, jossa oli Pältsalta haettu Ikuisuutenkukka eli Tromssan unikon alalaji Papaver Laestadium, joka Joonaksen mukaan toi ikuista onnea ja nuoruutta. Olen Karin kanssa käynyt Pältsan vyörykivirinteillä kuvaamassa näitä kauniita keltaisia unikkoja. Hänen isä Juho Erkki Ketola syntyi Joonas Ketola kolmen valtakunnan rajapyykin tienoilla. Joonas syntyi Enontekin Ketomellassa 1902. Hän kantoi amulettia, jossa oli Pältsalta haettu Ikuisuutenkukka eli Tromssan unikon alalaji Papaver Laestadium, joka Joonaksen mukaan toi ikuista onnea ja nuoruutta. Hänen isä Juho Erkki Ketola syntyi 1857 Ketomellassa ja äiti Anni Johnsdatter Somby 1861 Koutokeinossa.

Iitto: Isäntänä Iitossa oli vanh. konstaapeli Juho Alfred Välitalo (s.1.3.1873.) Vaimo Hilda Vilhelmiina Lidström (s. 25.2.1871 Ala-Kainuussa.) Kuva Väinö Tanner, 1906, GTK.

Kuva otettu Kilpisjärvelä v.1930. Kuvassa vasemalta lukien: Juho Rasmus Vasara s.1907, Nils Nilsen Tornensis eli Piritan Nilppa s.1881 ja Lars Johan Valkeapää eli Ellin Lassi joka Kovan Lassina kans tunnethiin. s.1910. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Maria Valkeapää (sininen lapin takki ) ja Ellen Maarit Labba (valkosessa).

Vilhelm Tornensis Siinailla v.1976. Kuva: Vilhelm Tornensin albumista.

Piera Tornensis v. 1963. Kuva: Jouko Purovesi. / Vilhelm Tornensin albumista.

Vilhelm Tornensis. Kuva: Saman.

Suomen ja Norjan rajalla 1945. Kuva: Orvo Öhmanin albumista.

Kilpisjärven Kolttalahti.

Kuva otettu kesällä 1937 Keinovuopiossa Ruotsin puolella. Vasemmalta Julie Marja Labba ja hänen lapsensa Nils-Biera, Gáren ja Elle-Susanna. Lasten takan lasten setä Niila Labba, sitten Niilan äiti (??), edelleen äitini Inker Anni Labba, hänen edessään Anni Labba, sitten Inka Labba ja Inker Marja Juuso o.s. Labba.- Vähän ennen kuvanottoaikaa oli äitini sisko kuollut tuberkuloosiin, jonka taudin hän oli saanut piikoessaan Ruotsin puolella serkkunsa perheessä. Labban kylä asui tuolloin Suppivuomassa. Teksti: Nils-Henrik Valkeapää. Kuva: Aulis Hämäläinen/Hartti Hämäläinen/ Seppo J. Partasen arkisto.

Tobbe Nutti: "Golddáluokta (Kolttalahti) Kilpisjärvellä. v.1938. Oik. Anna Maria Jdr Kitti ja Anna Maria Gdr Valkeapää." Kuva: Aulis Hämäläinen/Hartti Hämäläinen/ Seppo J. Partasen arkisto.

Siilastuvan pihalla, oikealla kuvan ulkopuolella talo, jossa Valde Viik perheineen asui. Vuonna 1938 ryhmä saksalaisia "turisteja", taustalla Siilastuvan ulkorakennus. Kuva: Aulis Hämäläinen/Hartti Hämäläinen/ Seppo J. Partasen arkisto.

Retkeilymaja, joka oli Siilastuvan yläpuolella rinteessä. v.1938. Kuva: Aulis Hämäläinen/Hartti Hämäläinen/ Seppo J. Partasen arkisto.

Kilpisjärven matkailumaja v.1938. Kuva: Aulis Hämäläinen/Hartti Hämäläinen/ Seppo J. Partasen arkisto.

Mainos Karesuannosssa.

Pikku Niila, Niila Vasara.

Anni Vasara.

Keto-Joonaksen ja Kaijukan Pieran turistirysä Savukoskella 1970-luvun puolivälissä.

Suolojávregáttis 1939. Biehtára Márja, gietkamis Bávlos, cuipegahpir oaivvis Biehtár Labba(?), šávká oaivvis Gárena Biera Piera Tornensis, nubbi olgešbealde eadni. Mun jáhkán ahte gova lea váldán Kustaa Vilkuna/Eino Mäkinen. Orru oidnome maid čeahci Piera Tornensis Márjjá olgešbealde. Jáhkán ahte gietkka máná geahččá HeikkElle Elli Tornensis ig Hotti ovd Valkeapää, olgešbeale olmmoš ferte leahkit GárenÁnná, siessa. Kuvan on ottanut Eino Mäkinen tai Kustaa Vilkuna 1939. Kuva otettu Ropivuomassa Suolojärven rannalla. Vasemmalta lähtien: Pietari Labba, vaimo Marja, Paulus Labba (1938 - 1976), Piera Tornensis (1927-2015), Elli Tornensis o.s Hotti ent. Valkeapää (1884-1941), Piera Tornensis (1880-1965), Inkeri Valkeapää o.s. Labba ja laitimmainen oikealla Kaarin Anna Tornensis (1921 - 2000). Kuvateksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Tuomas Labba Pousujärvellä.

Rovaniemellä. Biehtára Márjá ja Kirst´Ingá eli Pietari Labban vaimo Marja, ja tytöt Karin Marja ja mahdollisesti Rauna, sekä sisar Inka.

Piennin Anni os. Kalttopää.

Piennin Anni os. Kalttopää.

Hetassa v. 1952. Vas: Inker Marja Juuso, Anni ja Nils Thomas Päiviö, lapset Anni Maria Päiviö ja Juhán Oula Juuso. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto.

Hirvasvuopion madonna. Kuva ja teksti: Yrjö Kokko. / Suomen Kuvalehti 1948.

Stuora Heaika eli Henrik Bals, Ántt Ásllat eli Aslak Juuso, Nilsá eli Nils Bruno Labba (?) Kuva: Suomen Kuvalehti 46/1965.

Karesuvannossa 1930-luvulla. Vas. takana Hilkka Pallari (hän muutti myöhemmin Ouluun ja toimi siellä kalakauppiaana. ) ja Irene ? (avioitui Ruotsin Karesuvantoon paikallisen tullipäällikön kanssa.), edessä Kallen Maija eli Maija Vuontisjärvi ja Impi Pappila, myöhemmin Keskitalo. Taustalla Kotavuopion Eemelin eli "Tonnan Eemelin" talo (Hänen äitinsä oli pojan ollessa pienenä hellitelly häntä sanomalla "äitin pieni tonnukkainen".), jossa SOK:n osuuskauppa Karesuvannossa sijaitsi. Kuva: Maija Vuontisjärven albumista.

Kuva on Biennin Jussan talosta Vuontisjärvien pohjoispäässä. Kuva on B. Öhmanin ottama 1930-luvun alkupuolelta, mahdollisesti vuodelta 1934. Kuva: Orvo Öhmanin albumista.

Aamiainen ennen matkalle lähtöä. Päiviön Pierra edessä oikealla, takana J E Rosberg. Kuva: Väinö Tanner, 1912. GTK.

Niila Valkeapää v.1932. Kuva: Suomen Kuvalehti v.1932.

Suomen ja Ruotsin saamelaispoikia Skibotenissa. Huom. lakkien ero. Vasemmalla Smavot Ber Duomma, Lallin Niilan Niila eli Nils Hotti eli Marjja Niillas ja Ruotsin Karesuannosta Gun Ante eli Ante Hetta ja Ravnna Ante eli Ante Siri . Paikka Yykeänperä eli Skibotenin ja Kalkun välissä olevassa Lullin talon pihalla. Kuva: Franz Dubbick. Teksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Nils-Jonas Ketola.

Keskellä J.A Syväjärvi, oikealla Aarre Ylivirta.

"Siilastuvan toimelias isäntä (Valter, (Valde)) ja emäntä (Hilja Viik os.Mäkikokko, ent. Örnebakk) (oik.) perheineen. Kuva: Suomen kuvalehti 1932.

Iitossa vuonna 1932. Elli Tornensis, o.s.Hotti, ent.Valkeapää, kaivaa poronmaitoa salmaksen sisältä, takana Piera Tornensis pienenä poikana, n. 5-vuotiaana. Kuva: Suomen Kuvalehti v.1932.

Iitossa vuonna 1932. Kuva: Suomen Kuvalehti v.1932.

Siilastupa Kilpisjärvellä. Kuva: Suomen Kuvalehti v.1932.

Mäntyraja 20 km. pohjoiseen Karesuannolta.

Kelirikko siirtyy yhä pohjoisemmaksi. Kuvassamme näemme Kilpisjärven postiauton painelevan kohti Rovanientä "lahoavan" jään yli. Useimmilla pääteillä on parhaillaan liikennöimiskielto. Kuva: Fennia-Kuva/Suomen Kuvalehti 17/1950.

Miina ja Kati Syväjärvi, airoissa Miina Ropinsalmella.

Suomen saamellainen jauhojen ja muiden kamppeiden hakureissulla Skibotenissa 1920-30-luvulla, täältä matka jatkui takaisin Kilpisjärvelle ja mahdollisesti muualle maakuntaan. Kuva: Franz Dubbick.

Poroisäntä Jussa Valkeapää on istuttanut pienen poikansa Nils-Aslakin ahkioon, joka oli näytillä Messuhallissa. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 7/1951.

Niin muuttuu maailma. Kuten tunnettua oli pari viikkoa sitten täällä Käsivarren tuntureilla susijahti. Jahtiin otti osaa myös porokuningas Aslak Juuso joka talvella vieraili Helsingissä. Oheisessa kuvassa hän poroja vaaroista hakiessaan on koko ajan yhteydessä ns. henny tuutin avulla partioon, jossa lennättimellä kuunnellaan Aslakkaa ja päinvastoin. Siis hyvin nykyaikaista ja Aslakalle kovasti ihmeellistä. Aslak kertoili poroistaan ja kodassa olijat saivat tarkoin aina tietää Aslakan puuhat. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 15/1949.

Niila Tornensis. Kuva: Suomen Kuvalehti 40/1951.

Aslak Juuso eli Gáijot-áddjá Kuva: Suomen Kuvalehti 46/1965.

Pennin Jussa eli Jussa Kalttopää Kuva: Suomen Kuvalehti v.1935.

Vanhat perinteet elävät vielä saamelaishäissä, joihin tässä valmistaudutaan. Vasemmalta opettaja Manne Muotka, morsian Elli-Marja Valkeapää, Anna-Liisa Labba ( todellisuudessa Anni Labba) eli "Neljän tuulen tien" ahku sekä morsiammen äiti Susanna Valkeapää. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 32/1953.

Presidentti Urho Kekkonen, Antti Aslakinpoika Juuso ja Martti Miettunen. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 18/1961.

Saamelaiskonferenssin tunnuksen alla kohtaavat kolmen maan nuoret. Vasemmalla ruotsalainen Sixten Pehrson, norjalainen Karin Logje ja suomalainen Pieti Vasara. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 34/1959.

Stuora Heaika eli Henrik Bals, Ántt Ásllat eli Aslak Juuso, Nilsá eli Nils Bruno Labba (?) Kuva: Suomen Kuvalehti 46/1965.

Kuva: Kuva: Suomen Kuvalehti 1943.

Aslak Juuso eli Gáijot-áddjá. Kuva Suomen Kuvalehti 45/ 1965.

Vanha Anni ei kuule enää, mutta näkee kaiken. (Todellisuudessa Inga Valkeapää) Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 45/1965.

Suolainen viima puhaltaa, mutta Isä-Jussa ja Siiri tuskin sitä huomaavat. Siiristä on kamerapelottava, ihan meinaa itkettää. (Todellisuudessa kuvassa on Lassi Valkeapää ja pikku poika on Nils-Henrik Valkeapää) Kuva ja teksti Paul Sjöblom/Suomen Kuvalehti 19/1946.

Inkeri-emäntä on kiiivennyt aittaan hakemaan puhdasta umpitakkia porontaljojen ja raanujen seasta. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 19/1946.

Karessuannon poliisi Hämäläinen Talvisodan aikaan 1940. Kuva: Maija Vuontisjärven albumista.

Rajakauppias Eino Puranen Suomen puolella Kaaresuvannossa toteaa liikevaihtonsa kasvaneen melkoisesti Suomen devalvaation jälkeen, jolloin ostajien virta rajalla kääntyi ympäri. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 1969.

Birit Anne Rist o.s Siri ja tyttärensä Siiri-Elli.

Marjan Jussa eli Márjjá Juhán, koira ja takkaporo Saanan rinteillä v.1937.

Poromiehiä kuva on otettu noin vuonna 1946-47 Jiehkaksessa. Vas. Ville Vuopionperä ( Vilhelm Tornensisin äidin isä ja Johan Vasara.

Näkymä Suppijärven kotakylästä v.1923. Vasemmalta lukien Elli Labba, Jooni Pieti Tuommanpoika Labba, Inga Labba o.s. Baal, Karen Labba ja Inker Anni Labba. Jooni Pieti kuoli vielä samana vuonna. Kuva: T.I. Haataja. /Museovirasto. Kuvateksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Päiviön Pierra panee kuntoon kantoporojen satulataakkoja. Kuva: Väinö Tanner, 1912. GTK.

Kuva otettu Palojoen varrella Palojoensuun ja Suonttajärven välillä talvella 1950: Vasemmalla Lassi Labba ja oikealla Elli Labba, tyttö keskellä Inker-Elli Mäkitalo os. Valkeapää. Kuva: Pekka Kyytinen. / Museovirasto. Kuvateksti; Nils-Henrik Valkeapää.

Oikealla Marit Hetta, vasemmalla hänen äitinsä Elli Marja, pojat ovat todennäköisesti Aslak Juuson pojat Piera ja Antti. Piera on Elli-Marja ahkun sylissä. Naimakan lähellä. Puiden koon perusteella voi olettaa että kuva on otettu ordassa (puurajalla). v.1919. Teksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Hirvasvuopiossa v. 1906: Koukku-Lassi eli Lassi Hirvasvuopio lapsineen mökkinsä pihalla. Kuva Väinö Tanner. / GTK.

Aamiainen ennen matkalle lähtöä. Päiviön Pierra edessä oikealla, takana J E Rosberg. Kuva: Väinö Tanner, 1912. GTK. Väinö Tanner toimi Renbeteskomissionin puheenjohtajana Norjassa noihin aikoihin. Toinen suomalainen jäsen komissionissa oli J E Rosberg. Komissioni keräsi tietoja porolaitumista ja poronhoidosta sekä haastatteli porosaamelaisia, jotka laidunsivat kesäisin porojaan Norjan puolella. Vaarat näyttävät vaaroilta Bihčosjávrin länsipuolella, jossa eräät komissionin jäsenistä pistäytyivät. Kuva Väinö Tanner. / GTK.

Päiviön Pierra panee kuntoon kantoporojen satulataakkoja. Kuva: Väinö Tanner, 1912. GTK.

Väinö Tanner ja Päiviön Pierra Pihtsusjärven leirillä. Kuva: Väinö Tanner, 1912. GTK.

Poromiehiä kuva on otettu noin vuonna 1946-47 Jiehkaksessa. Vas. Ville Vuopionperä ( Vilhelm Tornensisin äidin isä ja Johan Vasara.

Nils-Ailu Valkeapää ja Ande Somby. Kuva: Pekka Sammallahti.

Nils-Ailu Valkeapää. Kuva: Pekka Sammallahti.

Vas. Joonas Ketola. Kuva vuodelta 1935.

Niila Vasara eli Pikku Niila.

Miina ja Kati Syväjärvi, airoissa Miina Ropinsalmella.

LP-levyn kansi.

Vasemmalta: Inka Juuso (Vilkunan Inka) Kaijukan Piera (Piera Juuso) (Juntin Siiri) Siiri Jauhiainen.

Pättikkäkosken alla, Karesuvannon ja Kilpisjärven välillä v.1938. “Kuva: Aulis Hämäläinen/Hartti Hämäläinen/ Seppo J. Partasen arkisto.

Ylä-Kilpisjärvi, takana Siilastupa, oikealle jää Saana, takana oikealla Goallárrášša. Edessä vasemmalla Piritan Nilppa eli Nils Tornensis,- toinen peränpitäjistä, oikealla, mahdollisesti Silis-Ville, Ville Mäkikokko sittemmin Ørnebakkina Skibottenissa. Kuva: Aulis Hämäläinen/Hartti Hämäläinen/ Seppo J. Partasen arkisto Kuvateksi: Nils-Henrik Valkeapää.

Gárena Biera eli Piera Tornensis senior kevättalvella Kuttasen lähellä(?) ennen pohjoiseen jutamista v. 1949. Kuva: Aarne Pietinen Oy / Museovirasto.

Kaijukka, Ántt´Ásllat lea rivttes namma! Ruotsin kaarteessa, ( ruotsinmerkit).

Kuva on vuodelta 1939, paikka Ropivuoma, Inkeri Valkeapää o.s. Labba oikealla ja Kaarin Anna Saari o.s. Tornensis. Kuvateksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Lassi Hirvasvuopio (Lauri Henrikinp. Hirvasvuopio, s.1842, ent.Palojärvi. Laurin vaimo on Elin Nilsdr. Qvenangen s. 14.10.1949, muuttanut Enontekiölle 19.3.1877, vihitty 25.3.1877.. Lapset: Ella Maria, Juho Henrik (1882-1884), Lars Leevi (1885-1888), Juho August (1888-1896), Anna Selina, Hilda Karoliina.. Vanhemmat: Henrik Baas, t. myöh. Palojärvi, s.1799, Pso Ella Palojoensuu, s.1808. Kuva Väinö Tanner, 1906. GTK.

Merkillisiä puita esittelee ”Svensk Trävaru-Tidning"lukijoilleen. Muitten muassa lehti mainitsee maansa pohjoisimmat puut ja asettaa niiden rinnalle meidän maamme vastaavat. Ruotsin pohjoisimmat petäjät kasvavat Kellirovassa, 10,5 peninkulmaa Karesuannon kirkolta pohjoiseen. Niitä on useita vierettäin, mutta ne eivät ole jaksaneet kasvaa 1 ja puolta metriä korkeammiksi: juuresta ne ovat varsin paksut. Suomen pohjoisin petäjä kasvaa Lammasoivissa, 1 peninkulma pohjoiseen Iton tunturimajasta, noin 2,5 penikulmaa etelämpänä kuin edellämainitut Ruotsin petäjät. Ruotsin pohjoisin kuusi kasvaa Rasuninvaaran etelärinteellä kolme neljäsosa penikulmaa pohjoiseen Siikavoipiosta s.o. 5,5 penikulmaa pohjoiseen Karesuannosta. Kuusi on noin 6 metrinpituinen ja kaksi haarainen. Suomen pohjoisin kuusi kasvoi Kuusivaaralla, mutta 70 vuotta sitten meni eräs Niilo niminen lappalainen ja kaatoi kuusen, josta teki itselleen ahkion pohjan. Mutta kun Niilo sen jälkeen pian kuoli, sanoivat lappalaiset, että se oli rangaistus kuusen kaatamisesta. Samaan aikaan alkoi Ruotsin puolella, vastapäätä Kuusivaaraa, Aatlavaaralla kasvaa uusi kuusi, johon lappalaiset eivät rohkene koskea. Karesuanto, jota lehti käyttää paikkamääräystensä perusteena, on Ruotsin puoleisen rajapitäjä Enontekiön kohdalla. Karesuannon kirkko on vähän pohjoisempana Enontekiön kirkkoa, noin 68,27 pohj. leveysasteella. Kuva ja teksti: Pohjois-Suomi no 71. 25.06.1906.

Kolmessa kohdassa suomalaisilla on tilaisuus käydä rajan takana Ruotsin puolella uimahallissa. Merja Kotavuopio ja Eeva-Kaisa Puranen (edessä), takana keskellä Timo Tyrvänen, ovat muiden mukana tulleet rajan yli uimaan Ruotsin Kaaresuvantoon koulun voimistelutunnilla. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 1969.

Siilastuvan sotatavaravarastoja. Vasemmalla oleva rakennus on parakki jossa tavarain vedättäjät talvella yönsä viettivät. Oikealla vartion autiotupa. Kuva: : Suomen Kuvalehti 32/1920.

Kilpisjärven postinhoitajalle tuotiin lehmä postiautolla Muoniosta 1940-luvulla.

Sota-aikainen kuva tietyömaasta Palojoesta Kilpisjärvelle Vikkurin kohalta.

Niila Vasara eli Pikku Niila. Niila on Turran Pietin eli Biera Vasaran poika. Turra päätyi Gován kylään kun otti Gován äijän tyttæren vaimoksi. Vaimo kuoli ja hänen poikansa kuoli lapsettomana. Turra otti uuden vaimon, Pæiviøn Rasmuksen Kristiina-tyttären. Tästä avioliitosta syntyi kolme poikaa, Juhán, Niila ja Lassi. Juhanin ja Lassin jälkeläisiä asuu Enontekiöllä edelleenkin.

Tullin vartioteltta Karesuvannossa 1947. Tullivartija Lauri Spets asui teltassa myös talvella. Perheeseen syntyi teltta-asunnossa kaksi lastakin. - Kuva: Tullimuseon kuva-arkisto.

Piera Rist Karessuvannosta (Antti Ristan isä) eli saamelaisittain Siirin Piera v. 1930. (Siirin Piera kuoli Käsivarressa saksalaisten pommin räjähdettyä 1940 luvulla) Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Kelottijärvi, Luspan kylmä kaltio v. 1930. Kuva: Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Kirkkossakävijöitä ehtoollisella Ruotsin Kaaresuvannon kirkossa 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Ruotsin Kaaresuvannon kirkko Muonionjoelta nähtynä 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Inker-Marja/Maria Juuuso os. Labba 1950-luvulla. Kuva: Museovirasto.

Siilastupa Saanan juurella v.1923. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Norjan Kalkkujärven (Galggojavri) saamelainen Per-Tuomas Boul ja emäntä Elli Kilpisjärvellä v. 1967-68.. Kuva: Sarvisto Soile. / Museovirasto.

Lumikelkka, reki ja koira Saarijärven tunturikämpällä v. 1968. Kuva: Sarvisto Soile. / Museovirasto.

Labban kodassa Palojoen varrella Palojoensuun ja Suonttajärven välillä talvella 1949: Vas. Jouni Valkeapää, Inga Labba, Lassi Labba ja Elli Labba. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto.

Mies kiipeämässä katolle, "Lapin emännän jääkaapille" v. 1950. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto.

Palojoensuun ja Suonttajärven välillä Palojoen rantamilla v. 1949 Labbojen siidassa.Vas. Siiri Anna Labba ja oik. Elli Labba. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto.

Saamelaislapsia leikeissään talvella v. 1950: Vas. Nils-Anders Juuso, Jouni Valkeapää, Siiri Anna Labba, Nils-Henrik Valkeapää ja Inker-Elli Valkeapää (Mäkitalo). Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto. Kuvateksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Inga Labba tekee suodnaa v.1930. Kuva: Museovirasto.

Kaarin Anna Saari (vas.), Elli Saara Tornensin ja Per Nils Saari kodassa Enontekiön Käsivarressa v.1949. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto.

Ropinsalmella v. 1952. Tämä kota on Piera Tornensiksen kota, tuo isompi tyttö on ilmeisesti Siiri Vuopionperä (Karisaari) ja pienempi vois olla Elli-Saara Tornensis (Ruokojärvi). Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto. Kuvateksti: Anni-Marja Valkeapää.

Pohjolan Liikenteen linja-auto ajossa Kilpisjärvellä v.1955. Kuva:. / Museovirasto.

Elli-Susanna Labba vasemmalla ja Inker-Marja Labba oikealla Kilpisjärvellä v.1952. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto.

Kilpisjärveltä Siilastuvan ja hotellin välillä.; vas. Elli-Susanna Labba (myöh.Mannela) ja Inker-Marja Labba (Tyrväinen) v. 1952. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto. Kuvateksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Kuva otetu Rommavuomassa, Labban kylän tyttöjä. Vasemmalta Anni Labba (nyk. Päiviö), Karen Anna Tornensis (Saari), Elli Siiri Labba. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto. Kuvateksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Lars Juhán Valkeapää (vas.) ja Juho Rasmus Vasara siilastuvalla v. 1930. Kuva: Samuli Paulaharju.

Näkymä Suomen puolelta Ruotsin Kaaresuvantoon, kuva on otettu ennen vuotta 1904. Kuva: Kuvaaja saattaa olla Emil Sarlin. / Museovirasto.

Inka Juuso eli Jovnen Iŋgá koirineen v 1923. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto.

"Skadja" Kuva: Stenbäck C. W. / Museovirasto.

Seita Somaslompolon rannalla v.1937. Kuva: Itkonen Ilmari. / Museovirasto.

Elli Vasara vuohien eli keitureiden kanssa Kaaresuvannon yläpuolella Käsivarressa v. 1936. Kuva: Museovirasto.

Susanna Valkeapää o.s. Bals v. 1969. Kuva: Sarvisto Soile. / Museovirasto.

"Suonjir" Aslak Juuson kesätalon kentässä Raittijärvellä Kaijukan lapinkylässä v.1964. Kuva: Linkola Martti. / Museovirasto.

Elli Saara Tornensis (vas.) ja Per Nils Saari kodassa Enontekiön Käsivarressa v. 1949 Kuva: Fred Runeberg. / Museovirasto.

Pieti Vasara, takana Nils Juhani Vasara v. 1949. Kuva Museovirasto.

Talvella 1949 Palojoen varrella; Vasemmalta: Nils Anders Juuso 1941-2007, Siiri Anna Labba 1942-1971, Inger Elli Valkeapää 1940-2007, Elli Labba s. 1939. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto.

Kota lähellä Kaaresuvantoa v. 1951 Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto.

Juhán Oula Juuso v. 1952. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto.

Kuva otettu Palojoen päällä 1949. Inker Marja Juuso poikiensa Duommán ja Juhán Ovlan (s. 1948 maaliskuussa) kanssa. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto. Kuvateksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Nils-Piera Labba tunturissa v. 1968. Kuva: Sarvisto Soile. / Museovirasto.

Meekonjärvi v.1937.

Juhani Valkeapään tyttären Elli Marja Labban "kenkäheinäsormaiset" kuivumassa TVH:n lumiaidalla v. 1964. Kuva: Marttila Tauno. / Museovirasto.

Aslak Juuso raudoittaa miniänsä kanssa reen jalaksia talvitalon pihassa Kaijukan lapinkylässä v. 1964. Kuva: Marttila Tauno. / Museovirasto.

Kaijukka ja tyttärentytär Inka Siiri lastaavat rekeä kevätjutoa varten Kaijukan lapinkylässä v. 1964. Kuva: Marttila Tauno. / Museovirasto.

Kevätjutaminen alkaa Kaijukan lapinkylässä; Kaijukan perheen jutamaraito alkaa olla valmis; kohta haetaan härät rekien eteen v.1964. Kuva: Marttila Tauno. / Museovirasto.

Kovan lapinkylään kuuluva poromies Juhani Valkeapää paimenessa tunturissa Ropin maastossa v. 1964. Kuva: Linkola Martti. / Museovirasto.

Juhani Valkeapää tähystää kaukoputkella porotokan liikehtimistä tunturissa Kovan lapinkylän alueella v. 1964. Kuva: Linkola Martti. / Museovirasto.

Jouni Lassinp. Valkeapää leikkaa vasalle korvamerkkiä Tshahkajärven kaarteella Kovan lapinkylässä v. 1964. Kuva: Valkeapää Nils-Aslak. / Museovirasto.

Juhani (Marjan Jussa eli Márjjá Juhán) ja Susanna Valkeapää eli Gová Juhán ja Henddo Sunna v. 1937. Kuva: Malmelin M. / Museovirasto.

Lassi Valkeapää (vas.), Piera Tornensis, Elli Labba ja Elli Tornensis; taustalla Áksebákti. Kuva: Museovirasto.

Lentokuva väliltä Hetta-Kilpisjärvi v. 1952. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Kilpisjärvi v. 1952. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Tie Kilpisjärvelle v. 1952. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Poromiehen reki valmiina pitkälle tunturimatkalle v. 1969. Kuva: Sarvisto Soile. / Museovirasto.

Kotakehikko v. 1969. Kuva: Sarvisto Soile. / Museovirasto

Jussa Valkeapään peski v. 1969. Kuva: Sarvisto Soile. / Museovirasto.

Siilastupa ja kukkakenttä ja Saana v. 1930. Kuva:Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Seita, Terbmisvaarri v. 1930. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Markkinan hautausmaan puisto v. 1921. Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Aamuhetki Lätäsenolla v. 1923. Kuva: Haataja T. I./ Museovirasto.

Hirvasvuopion aittoja v. 1928. Kuva: Ekblom P. G. / Museovirasto.

Talon ulkonurkka Kilpisjärvellä v. 1952.. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto. .

Kokkojärvi Lätäsenolla v. 1923. Kuva: Haataja T. I./ Museovirasto.

Vanha hautausmaa Lätäsenon suulla 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Vanha pappila Lätäsenon suulla 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Lassi Labba (1907-1998) ja pikku poika Jouni Valkeapää v. 1948-49. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Vas: Tuomma Juuso, Elli Labba (nykyään Lea Magga), Inker-Elli Valkeapää (Mäkitalo), Nils-Anders Juuso, Siiri Anna Labba ja Nils-Henrik Valkeapää. Kuvat on otettu 1949 Palojoensuun ja Suonttajärven välillä Palojoen varrella. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Professori vas. Collinder ja hänen kielimestarinsa Nils Labba v. 1933. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Aslak Juuson perhe Rommajärvellä: vas. Biret-Anne, Inkeri Ketola (os. Juuso, s. 29.11.1919),Maria Kristiina Kalttopää om. Juuso, Lars-Johan, Ingrid eli Inka-äiti sylissään Jouni. Oikealla isoäiti Elli-Maria Hetta. Tiedot antoi Saara Ketola. Kuva: Museovirasto.

Margreta(Marku) Syväjärvi os. Kalttopää ja lapsi komsiossa on Juhan Antti Syväjärvi v. 1949. Kuva:Aarne Pietinen Oy. / Museovirasto.

Niila, Siiri ja Inka Labba 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Moottorikelkkailua (Lynx) Saanalla. Kuva: Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma. / Museovirasto.

Vas. Kaarin-Anna Saari, Per-Nils Saari ja Elli Saara Ruokojärvi, o.s. Tornensis v. 1949. Kuva: Aarne Pietinen Oy. / Museovirasto.

Retkeilijät Siilastuvalla v. 1935, taustalla Kilpisjärvi ja Malla Kuva: Sorma Toivo. / Museovirasto.

Ropinvuomassa 1938: Vas. Lassi Valkeapää, Nils Labba, Lassi Labba, Piera Tornensis ja oikealla vanha Piera Tornensis. Kuva: Museovirasto.

Kaijukan myyntikota Kilpisjärvellä v.1961. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Fiia Kalttopää perheineen turvekodassa. Nukkuva lapsi "komssissa", jota Fiia tuudittaa. Kuva: Suomen kuvalehti 01.02.1912

Piera Kalttopää Torisvuomassa. Kuva: Suomen kuvalehti 01.02. 1912.

Kalttopään kota sisältä: Fiia lapsineen, anoppineen. Kuva: Suomen kuvalehti 01.02.1912.

Fiia Kalttopää kotansa edustalla. Kuva: Suomen kuvalehti 01.02. 1912.

Karesuvannon kansakoululaisia v. 1951-52:. 1. Áilu Valkeapää 2. ?? 3. Mirja Kotavuopio 4. Elli-Saara Tornensis 5. Reino Viik 6. Ruuskasen poika 7. ?? 8. Torsti Vuopionperä 9. Juhani Labba 10. Nils-Heaika Valkeapää 11. Akseli Jatko (??) 12. Ilmari Kotavuopio 13. Nils-Anders Juuso 14. Milda Mannela 15. Leena Syväjärvi 16. Siiri Labba 17. ?? 18. ? Kiviaho 19. ?? 20. Pentti Tyrväinen 21. ?? 22. Irmeli Syväjärvi 23. ?? Kylmälä 24. Elli Labba 27.Anja Viik 28. Kristiina Vasara 29. Raimo Kotavuopio 30. Aila Ranta (?) 31. Anna Kotavuopio (??) 32. Jouni Tyrväinen 33. Syväjärvi 34. ?? 35. Leena Tummunki 36. Saara Kylmälä 37. Helvi Vuopionperä 38. Väinö Viik 39. Kerttu Syväjärvi 40. Pentti Vuopionperä 41. Lauri Kotavuopioja hänen edessään veli Kalle [?), 42. Juhani Valkeapää 43. ?? 44. Veikko Kotavuopio 45. Saara Pormala 46. Pekka Mannela Kuva: Nils-Henrik Valkeapän albumista.

Inariissa 1959 saamelaiskonfrenssin aikaan, kansakoulun sisäpihalla. Etualalla Gová Juhán eli Johannes Valkeapää, taustalla Pieti Vasara ja toinen oikealta näyttää Per Tuomas Labbalta, 2. vas. Inki Pietikäinen. Kuva: Museovirasto

Kilpisjärvi v. 1961. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Käsivarren tuntureita v. 1952. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Kilpisjärvellä v. 1961. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Kilpisjärvellä v. 1961. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Saanatunturi. Kuva: Bonin Volker von. / Museovirasto.

Siilastupa, taustalla Mallatunturi v. 1919. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto.

Malla ja sen tunturijoki v. 1919. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto.

Siilastupa. Kuva: Museovirasto.

Kota Kolttalahdessa. Kuva: Museovirasto.

Kota Kolttalahdessa, kodan edessä koira ja koiranpentu. Kuva: Museovirasto.

Luova ja suongeri kodan lähettyvillä Kolttalahdessa Kuva: Museovirasto.

"186 km ja 14 tuntia" - pappi Juhani Ahola ajoporon kanssa 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Jouni, Fiia ja Johannes Kalttopää lähdössä koskia soutamaan. Kuva: Suomen kuvalehti 01.02.1912.

Pilkkikisat Kilpisjärvellä: Oikealla hopeahaalarissa Heikki Kumpulainen, nainen mustassa puvussa lakki päässä Kristene Haetta, Sunnen Mahtte Risten, mustassa kelkkapuvussa Saara Ketola, nainen istumassa edessä Marit BK Haetta Ketola, hänen takana Berit Rauna Ketola.

Nils-Aslak Valkeapää Kiirunassa 25.11.1988. Kuva: Jaakko Julkunen. / Museovirasto.

Oik. Anni Magga (Heikki Heijan vaimo) ja Birita Syväjärvi. Kuva: Postikortti. Tornionlaakson Matkailijayhdistys ry Värikuva nr 5.

Inkeri Ketola.

Aura-auto Man, takana Rovaniemi-Kilpisjärvi -linjan Sisu postiauto 1940-luvulla. Miehet puhdistavat lapiolla tietä lumesta. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Luspan pihalla v. 1923. Kuva: Haataja, T. I. / Museovirasto.

Kodat järven rannalla, taustalla Saana-tunturi. Kuva: Museovirasto.

Lassi Labba ja Karin Anna Tornensis (Jovnnas Lásse ja Gárena Biera Gáren Ánná) vuohiensa kanssa v. 1937. Kuva: Roivainen A. / Museovirasto.

Juhani Juhaninp. Valkeapää leikkaa vasalle korvamerkkiä Tshahkajärven kaarteella Kovan lapinkylässä v. 1964. Kuva: Valkeapää, Nils-Aslak. / Museovirasto.

Kaijukka ja tyttärentytär Inka Siiri lastaavat rekeä kevätjutoa varten Kaijukan lapinkylässä 1.5.1964. Kuva: Marttila Tauno. / Museovirasto.

Laavu Ailu Valkeapään Simcan autotallina Juhani Valkeapään kentässä Pättikässä Kovan lapinkylässä 07.09.1966. Kuva: Martti Linkola. / Museovirasto.

Aslak Juuson (eli Kaijukan) talvitalo Kaaresuvannon kylässä 13.5.1964. Talo on jätetty kesäksi tyhjilleen, väki on jutannut kesäkylään - talon toisessa päässä asuu Aslakan Piera-poika perheineen. Varakkaan nomadipatriarkan talo on vaatimaton: entinen saksalainen parakki. Kuva: Linkola Martti. / Museovirasto.

"Mastanneiden" (seonneiden) tokkien ratkonta risukaarteessa Äijäjoella (Kovan lapinkylä) ruotsalaiset porot erotetaan pois, kuvassa ruotsalainen poliisi kuulustelee Antti Juhaninp. Kalttopäätä todistajana. Kuva: Marttila, Tauno. / Museovirasto.

Aslak Juuso (Kaijukka) ja tyttärentytär Inka Siiri 1.5.1964. Kuva: Marttila, Tauno. / Museovirasto.

Anni Vasara "näskää" Ropinsalmella Kovan lapinkylässä 29.08.1963. Kuva: Linkola, Martti. / Museovirasto.

Presidentti Urho Kekkonen hiihtoseurueineen lounaustauolla Somasjärvellä. Kuvassa eversti Einar Närhisalo, kenraaliluutnantti Olavi Kaakinen, kommodori Bo Klenberg, poliisitarkastaja Kauko Liisanantti, suurlähettiläs Vladimir Stepanov, presidentti Urho Kekkonen sekä Veikko. Kuva otettu presidentin perinteisellä hiihtoretkellä Porojärvelle 25.04.-29.04.1976. Kuva: Eversti Einar Närhisalon valokuva-albumi presidentti Urho Kaleva Kekkosen Lapin matkoista 1958-1978. / Museovirasto

Kuvassa vasemmalta alkaen ylivääpeli Y. Huuhtanen, vuorineuvos Kauko Rastas, maaherra Asko Oinas, talousneuvos Yrjö Alaruikka, presidentti Urho Kekkonen, lääkintäneuvos Rikhard Sotamaa sekä suurlähettiläs Vladimir Stepanov. Miehet ovat lounastauolla lumen keskelle katetulla pöydällä. Kuva otettu presidentin perinteisellä hiihtoretkellä Porojärvelle 25.04.-29.04.1976. Kuva: Eversti Einar Närhisalon valokuva-albumi presidentti Urho Kaleva Kekkosen Lapin matkoista 1958-1978. / Museovirasto

Kuvassa moottorikelkkojen kyydissä kenraaliluutnantti Yrjö Kärkkäinen, toimitusjohtaja Teuvo Hiltunen ja poliisitarkastaja Kauko Liisanantti. Poroisäntä Juhani Valkeapää seisomassa etummaisimman moottorikelkan vierellä. Kuva otettu presidentin perinteisellä hiihtoretkellä Porojärvelle 25.04.-30.04.1977. Kuva: Eversti Einar Närhisalon valokuva-albumi presidentti Urho Kaleva Kekkosen Lapin matkoista 1958-1978. / Museovirasto

Kuvassa saamelaismiehiä ja Urho Kekkonen seurueineen saamelaiskodan ulkopuolella. Aslak Rist istuu, Juhan Aslak Ketola takana keskellä. Kuva otettu presidentin perinteisellä hiihtoretkellä Porojärvelle 25.04.-30.04.1977. Kuva: Eversti Einar Närhisalon valokuva-albumi presidentti Urho Kaleva Kekkosen Lapin matkoista 1958-1978. / Museovirasto.

Kuvassa presidentti Urho Kekkonen ja Keto Nils Duomma eli Nils Tuomma Ketola ja Piera Juuso (Gaijjot) istumassa kodassa. Kuva otettu presidentin perinteisellä hiihtoretkellä Porojärvelle 25.04.-30.04.1977. Kuva: Eversti Einar Närhisalon valokuva-albumi presidentti Urho Kaleva Kekkosen Lapin matkoista 1958-1978. / Museovirasto.

Paliskuntain yhdistyksen edustaja Nils-Henrik Valkeapää taluttaa ajoporoa nimeltä Husu Helsingin päärautatieaseman laiturilla 9.12.1965 . Paliskuntien liitto lahjoitti Husun pakolaisille hyväntahdoneleenä. Takana Dr12-dieselveturi (Hr12) eli "huru" ja vaunuja. Veturinkuljettaja ikkunassa. Kuva: O. Lehtonen. / Suomen Rautatiemuseo.

Poroja Saanatunturin ja Kilpisjärven seudulla v. 1960. Kuva: Suomen Matkailijayhdistyksen tilauksesta. / István Ráczi. / Museovirasto.

Piehtar Labban kota Enontekiön Tserbmisjaurilta. Koirat kaikki hyvää enontekiöläistä tyyppiä, valitettavasti paras niistä on kääntänyt takapuolensa valokuvaajalle. Kuva ja teksti: Suomen kennelliitto 1.3.1936.