Aslak Juuson perhe Rommajärvellä v. 1934. Kuva: Museovirasto.

Inker-Marja Juuso o.s.Labba v. 1969. Kuva: Sarvisto Soile. / Mu-seovirasto.

Saksalaisten ylläpitämä sotavan-kien majoitusparakki Kilpisjärvellä. Taustalla Pikku-Malla.

Henrik Bals, Susanna Valkeapään veli, asui viimeiset vuodet Pätti-kässä.

Kilpisjärvelle matkalla oleva Eske-lisen linja-auto on pysähtynyt Ka-resuvannossa 14.6.1956. Poron-sarvia on tarjolla runsaasti. Kuva: Eero Sauri. / Museovirasto

Nils-Aslak Valkeapää, ikä 12 vuotta, kotoisin Pättikästä 4.8.1955. Kuva: Eero Sauri. / Museovirasto.

Saarijärvellä v. 1934. Vasemmalta Inga Valkeapää, Susanna Valkea-pää, Piera Tornensis vanhempi, Benjamin Uusitalo ja kaksi turistia. Edessä Karen Anna Tornensis ku-tomassa paulaa, istumassa Elli Tornensis ja Pikku Piera Tornen-sis.

Hiihtokurssilaisia kotimatkalla, py-sähdys Karesuvannossa 1950-luvulla. Kuva: Metsälä, Yrjö. / Lapin maakuntamuseo.

Suomen kansalaisiksi. Kolme Nor-an Ruijan porolappalaista, Piera, Johan ja Aslak Rist, tekemässä uskollisuudenvalaa Oulun läänin-hallituksessa v. 1935. Kesät he ovat Haltiotunturin asukkaina, tal-vet Enontekiössä.

Ville Vuopionperä eli Sakkaran Ville Guonjarvaggilla v. 1934. Kuva: Suo-men Metsämuseo.

Aslak Juuso tutkimassa karttaa v. 1932.

Oik. Inker-Marja Juuso, Anni Lab-ba, ja Per-Tuomas Juuso, Inger-Elle Bål, Britta Marja Utsi o.s. Palopää ja Tekla Vasara. Kuva: Rajamme vartija 1945.

Leevi Pappilan nuottue Lätäsenon suulla. Kuva: Suomen kalastus-lehti 1938.

Nuottasaallsta Kelotti-järvellä: haukea, siikaa ja ahventa. Kuva: Suo-men kalastuslehti 1938.

Nils Aslak Valkeapää ja Jouni Val-keapää Kaivokadulla Helsingissä 1967-69. Kuva: JOKA Journalis-tinen kuva-arkisto Kari Pulkkisen kokoelma.

Edvart Mannela perkaa Munnikur-kion hyvää siikaa. Kuva: Suomen kalastuslehti 1938.

Vasemmalla on Niila Vasara (Pikku Niila) ja oikealla Nils Labba. Kuva: Suomen matkailu 1937. Kuvateksti: Anni-Marja Valkeapää.

Benjaami Uusitalon pihapiiri Ropin-salmella. Taustalla Naimakkajärvi ja Ruotsin tuntureita.

Aslak Juuso perheineen pyhä-asussa Rommajärven / Pihtsus-järven rannalla. Seur. istuu emäntä Ingrid o.s Hetta (45 v), sylissään poikansa Jounu, ahku Elli-Marja (78v., Juuson anoppi.) Edessä istuu Marja, Inkeri sekä Berit-Anne. Kuva: Emäntälehti 1935.

Dierbmesjávrilla (Termisjärvi? v. 1928. Oikealla Inga Labba, Edvard Mannela, ? Kuva: Ekbom P. G. / Museovirasto.

Kalttopään Helmi os. Autto ja hänen lapsensa kompsiossa. Kuva: Nuori voima 1.12.1935.

Piennin Jussan turvesauna, joka tarjosi kohtalaiset löylyt. Kuva: Nuori voima 1.12.1935.

Piennin Jussan perhe valmistautuu valokuvan ottoon. Esessä Jussa itse, Helmi Kalttopää. Kuva: Nuori voima 1.12.1935.

Johannes Kalttopää tarkastelee »pitkällä silmällään peninkulman päässä olevaa tuhatpäistä lau-maansa. Kuva: Nuori voima 1.12. 1935.

Ropinsalmella Anni Vasara os. Kalt-topää, Pietin ja Nils Jussan äiti.

"Bienne Juhána Biera ja Ántt́ Ásl-laga Márjjá heajat eli Piennin Ju-hanin Pieran ja Antin Aslakan Mar-jan häät." Oik. Anni Labba, Inka Juuso (morsiamen äiti) Marja ja Piera Kalttopää (hääpari) Aslak Juuso (Kaijukka,morsiamen isä).

Vas. Piera Tornensis, Tuomas Kor-telainen ja Nilsu eli Nils-Henrik Val-keapää.

Siilastupa v.1959.

Saanatunturi. Gal dat lea Sáná, govva váldon Jiehkkážis. Dieppe gurut ravddas oidno Sánájávri eli kyllä se on Saana, kuva otettu Jiehkkista päin. Tuolla reunalla vasemmalla näkyy Saanajärvi.

Hirvasvuopiossa, Koukku-Lassi eli Lassi Hirvasvuopio lapsineen mök-kinsä pihalla. (Lauri Henrikinp. Hir-vasvuopio, s.1842, ent. Palojärvi. Laurin vaimo on Elin Nilsdr. Qve-nangen s. 14.10. 1849, muuttanut Enontekiölle 19.3.1877, vihitty 25.3.1877. Lapset: Ella Maria, Juho Henrik (1882-1884), Lars Leevi (1885-1888), Juho August (1888-1896), Anna Selina, Hilda Karolii-na.. Vanhemmat: Henrik Baas, t. myöh. Palojärvi, s.1799, Pso Ella Palojoensuu, s.1808.) Kuva Väinö Tanner, 1906. GTK.

Oik. Piennin Jussa ja Piennin Ant-ti. Kuva: 17.01.1900 Kaiku no 13.

Siilastuvan edessä v 1939 Stuora Heaika (Henrik Bals), Nils Bruno Labba ja Ristena Niillas (Niila Vasara eli Pikku Niilá). Kuva: SMY.

Salomon Pilto Könkämästä.

Viikin ranta Kilpisjärvellä. Kuva: Orvo Öhmanin albumista.

Tiemestari Salmijärvi virkamatkalla Kilpisjärvellä sodan jälkeen, oik. nimismies Öhman. Kuva: Orvo Öhmanin albumista.

Maija Vuontisjärvi ja Kalle Asblun eli Emman Kalle 1930-luvulla Karesu-vannossa. Maijan kanssa Kuva: Maija Vuontisjärven albumista.

Piera Juuso.

Ropinsalmella Vilhelm Tornensisin äidin äiti eli ahku Inker Marja Vuo-pionperä os. Kalttopää (istumas-sa).

Inka Valkeapää.

Jouni Kitti.

Jussan Antti eli Antti Kalttopää.

Iisko Syväjärvi Ropinperältä.

Oikealla on Iisak Matias Palojär-vi,takana oleva Oula-Antti Palojärvi (Hirvas-Oulan pojat) Vasemmalla oleva nainen Marja Kristiina Palo-järvi os. Leppäjärvi,takana hänen tyttärensä Tarja Kyllikki.

Inka Labba.

Ropinsalmessa todennnäköisesti v.1952. Vasemmalla Pukki-Piera Tornensis ( hänellä oli parta laun-alla), 2. vas.Inkeri Tornensis os. Vuopionperä, kolmas vasemmalta Inka Kalttopää os.Juuso, 4. vas. In-ker Marja Vuopionperä os. Kaltto-pää, Siiri Karisaari os. Vuopionpe-rä,oik takana Inkeri Valkeapää os. Labba, lapset edessä vas.Jouni Valkeapää, Per Nils Saari, Elli Ruo-kojärvi os. Tornensis, ed. oik. Nilsu eli Nils-Henrik Valkeapää ja kolmas oik. Inker Elli Mäkitalo os. Valkea-pää.

Antti Juuso.

Elle Marja Hetta Rommavuomassa. Kuvassa oleva Elle Márjá on tämän Aslak Jouninpoika Hættan toinen vaimo, joka eli 1857-1945, oli Gá-renin ja Marjan máttaráhkkun äiti-puoli. Kaijukan vaimon äiti. Proksin Piera, s. 1867, oli naimisissa Ella Maria Aslakintytär Hættan, s. 1869, kanssa, joka oli Aslakin ensimmäi-sen vaimon synnyttämä.

Eila ja Kati Syväjärvi.

Sunnamaaret Sara Tornensis.

Kilpisjärvellä v.1947. Vas. Inkeri Tornensis os. Vuopionperä, Elli Marja Jussantytär Valkeapäää ja Kaarina Stoor os. Vuopionperä. Kuva: Lauri Siivonen.

Norjan puolen Käsivarressa v.1947. Kuva: Lauri Siivosen valokuvat.

Piennin Jussan Antti Kalttopää v.1947. Kuva: Lauri Siivonen.

Norjan puolen Käsivarressa v.1947. Kuva: Lauri Siivonen.

Kilpisjärvellä v.1947. Kuva: Lauri Siivone.

Karessuannon poliisiasemalla 1943 vas Sulo Rova, Aarne Niemelä, ? Hämäläinen, vallesmanni Bertil Öh-manin, J. E. Baas. Kuva: Orvo Öh-manin albumista.

Siilastupa 1930-luvulla. Kuva: Orvo Öhmanin albumista.

Metsänvartija Walde Viikin uuden rakennuksen, Siilastuvan luovutus-tilaisuus v.1945 Kilpisjärvellä. Kuva: Orvo Öhmanin albumista.

Oula Palojärvi perheineen eli Hirvas Oula vaimonsa Kaarinan os. Hirvas-vuopio ja pojat Lassi, Oula-Antti se-kä Aapo Jatko oikealla, Hirvasvuo-piossa Lätäsenon varrella, Munni-kurkkiosta alaspäin kuva 1930-40-luvulta. Kuva: Tarja Ylitalon albumis-ta.

Siiri-Inga (os.Rist) Vasara.

Margi ja tyttärensä Eila Syväjärvi.

Per Tuomas Juuso, Bolloš (Pollus) v.1959.

Joonas Ketola kolmen valtakunnan rajapyykin tienoilla. Joonas syntyi Enontekin Ketomellassa 1902. Hän kantoi amulettia, jossa oli Pältsalta haettu Ikuisuutenkukka eli Tromssan unikon alalaji Papaver Laestadium, joka Joonaksen mukaan toi ikuista onnea ja nuoruutta. Hänen isä Juho Erkki Ketola syntyi 1857 Ketomel-lassa ja äiti Anni Johnsdatter Somby 1861 Koutokeinossa.

Iitto: Isäntänä Iitossa oli vanh. kons-taapeli Juho Alfred Välitalo (s.1.3. 1873.) Vaimo Hilda Vilhelmiina Lidström (s. 25.2.1871 Ala-Kainuus-sa.) Kuva Väinö Tanner, 1906, GTK.

Kuva otettu Kilpisjärvelä v.1930. Ku-vassa vasemalta lukien: Juho Ras-mus Vasara s.1907, Nils Nilsen Tor-nensis eli Piritan Nilppa s.1881 ja Lars Johan Valkeapää eli Ellin Lassi joka Kovan Lassina myös tunnet-hiin. s.1910. Kuva: Samuli Paulahar-ju. / Museovirasto.

Maria Valkeapää (sininen lapin takki ) ja Ellen Maarit Labba (valkosessa).

Vilhelm Tornensis Siinailla v.1976. Kuva: Vilhelm Tornensin albumista.

Piera Tornensis v. 1963. Kuva: Jouko Purovesi. / Vilhelm Tor-nensin albumista.

Vilhelm Tornensis. Kuva: Vilhelm Tornensin albumista.

Suomen ja Norjan rajalla 1945. Kuva: Orvo Öhmanin albumista.

Kilpisjärven Kolttalahti.

Kuva otettu kesällä 1937 Keino-vuopiossa Ruotsin puolella. Vas. Ju-lie Marja Labba ja hänen lapsensa Nils-Biera, Gáren ja Elle-Susanna. Lasten takan lasten setä Niila Lab-ba, sitten Niilan äiti (??), edelleen äitini Inker Anni Labba, hänen edes-sään Anni Labba, sitten Inka Labba ja Inker Marja Juuso o.s. Labba.- Vähän ennen kuvanottoaikaa oli äi-tini sisko kuollut tuberkuloosiin, jon-ka taudin hän oli saanut piikoessaan Ruotsin puolella serkkunsa perhees-sä. Labban kylä asui tuolloin Suppi-vuomassa. Teksti: Nils-Henrik Val-keapää. Kuva: Aulis Hämäläinen/ Hartti Hämäläinen/ Seppo J. Parta-sen arkisto.

Tobbe Nutti: "Golddáluokta (Kolt-talahti) v.1938. Oik. Anna Maria Jdr Kitti ja Anna Maria Gdr Val-keapää." Kuva: Aulis Hämäläinen/ Hartti Hämäläinen/ Seppo J. Par-tasen arkisto.

Siilastuvan pihalla, oikealla kuvan ulkopuolella talo, jossa Valde Viik perheineen asui. Vuonna 1938 ryhmä saksalaisia "turisteja", taus-talla Siilastuvan ulkorakennus. Ku-va: Aulis Hämäläinen/Hartti Hämä-läinen/ Seppo J. Partasen arkisto.

Retkeilymaja, joka oli Siilastuvan yläpuolella rinteessä. v.1938. Kuva: Aulis Hämäläinen/Hartti Hämäläi-nen/ Seppo J. Partasen arkisto.

Kilpisjärven matkailumaja v.1938. Kuva: Aulis Hämäläinen/Hartti Hämäläinen/ Seppo J. Partasen arkisto.

Mainos Karesuannosssa.

Pikku Niila, Niila Vasara.

Anni Vasara.

Keto-Joonaksen ja Kaijukan Pieran turistirysä Savukoskella 1970-luvun puolivälissä.

Suolojávregáttis 1939. Biehtára Márja, gietkamis Bávlos, cuipe-gahpir oaivvis Biehtár Labba(?), šávká oaivvis Gárena Biera Piera Tornensis, nubbi olgešbealde eadni. Mun jáhkán ahte gova lea váldán Kustaa Vilkuna/Eino Mäkinen. Orru oidnome maid čeahci Piera Tornen-sis Márjjá olgešbealde. Jáhkán ahte gietkka máná geahččá HeikkElle Elli Tornensis ig Hotti ovd Valkeapää, olgešbeale olmmoš ferte leahkit Gá-renÁnná, siessa. Kuvan on ottanut Eino Mäkinen tai Kustaa Vilkuna 1939. Kuva otettu Ropivuomassa Suolojärven rannalla. Vasemmalta lähtien: Pietari Labba, vaimo Marja, Paulus Labba (1938 - 1976), Piera Tornensis (1927-2015), Elli Tornen-sis o.s Hotti ent. Valkeapää (1884-1941), Piera Tornensis (1880-1965), Inkeri Valkeapää o.s. Labba ja lai-timmainen oikealla Kaarin Anna Tornensis (1921 - 2000). Kuvateksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Tuomas Labba Pousujärvellä.

Rovaniemellä. Biehtára Márjá ja Kirst´Ingá eli Pietari Labban vaimo Marja, ja tytöt Karin Marja ja mah-dollisesti Rauna, sekä sisar Inka.

Piennin Anni os. Kalttopää.

Piennin Anni os. Kalttopää.

Hetassa v. 1952. Vas: Inker Marja Juuso, Anni ja Nils Thomas Päiviö, lapset Anni Maria Päiviö ja Juhán Oula Juuso. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto.

Hirvasvuopion madonna. Kuva ja teksti: Yrjö Kokko. / Suomen Ku-valehti 1948.

Stuora Heaika eli Henrik Bals, Ántt Ásllat eli Aslak Juuso, Nilsá eli Nils Bruno Labba (?) Kuva: Suomen Kuvalehti 46/1965.

Karesuvannossa 1930-luvulla. Vas. takana Hilkka Pallari (hän muutti myöhemmin Ouluun ja toimi siellä kalakauppiaana. ) ja Irene ? (avioitui Ruotsin Karesuvantoon paikallisen tullipäällikön kanssa.), edessä Kal-len Maija eli Maija Vuontisjärvi ja Impi Pappila, myöhemmin Keskitalo. Taustalla Kotavuopion Eemelin eli "Tonnan Eemelin" talo (Hänen äitin-sä oli pojan ollessa pienenä hellitelly häntä sanomalla "äitin pieni tonnuk-kainen".), jossa SOK:n osuuskaup-pa Karesuvannossa sijaitsi. Kuva: Maija Vuontisjärven albumista.

Kuva on Biennin Jussan talosta Vuontisjärvien pohjoispäässä. Ku-va on B. Öhmanin ottama 1930-luvun alkupuolelta, mahdollisesti vuodelta 1934. Kuva: Orvo Öh-manin albumista.

Aamiainen ennen matkalle lähtöä. Päiviön Pierra edessä oikealla, ta-kana J E Rosberg. Kuva: Väinö Tanner, 1912. GTK.

Ria Niillas / Nils A:son Valkeapää. Kuva: Suomen Kuvalehti v.1932.

Suomen ja Ruotsin saamelaispoikia Skibotenissa. Huom. lakkien ero. Vasemmalla Smavot Ber Duomma, Lallin Niilan Niila eli Nils Hotti eli Marjja Niillas ja Ruotsin Karesuan-nosta Gun Ante eli Ante Hetta ja Ravnna Ante eli Ante Siri . Paikka Yykeänperä eli Skibotenin ja Kalkun välissä olevassa Lullin talon pihalla. Kuva: Franz Dubbick. Teksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Nils-Jonas Ketola.

Keskellä J.A Syväjärvi, oikealla Aarre Ylivirta.

"Siilastuvan toimelias isäntä (Val-ter, (Valde)) ja emäntä (Hilja Viik os. Mäkikokko, ent. Örnebakk) (oik.) perheineen. Kuva: Suomen kuvalehti 1932.

Ropivuoman Suolojärven rannalla v. 1932: Elli Tornensis, o.s.Hotti, ent. Valkeapää, kaivaa poronmai-toa salmaksen sisältä, takana Piera Tornensis pienenä poikana, n. 5-vuotiaana. Kuva: Suomen Kuvalehti v.1932.

Iitossa vuonna 1932. Kuva: Suo-men Kuvalehti v.1932.

Siilastupa Kilpisjärvellä. Kuva: Suo-men Kuvalehti v.1932.

Mäntyraja 20 km. pohjoiseen Karesuannolta.

Kelirikko siirtyy yhä pohjoisem-maksi. Kuvassamme näemme Kilpisjärven postiauton painelevan kohti Rovanientä "lahoavan" jään yli. Useimmilla pääteillä on parhaillaan liikennöimiskielto. Kuva: Fennia-Kuva/Suomen Kuvalehti 17/1950.

Miina ja Kati Syväjärvi, airoissa Miina Ropinsalmella.

Suomen saamellainen jauhojen ja muiden kamppeiden hakureissulla Skibotenissa 1920-30-luvulla, täältä matka jatkui takaisin Kilpisjärvelle ja mahdollisesti muualle maakuntaan. Kuva: Franz Dubbick.

Poroisäntä Jussa Valkea-pää on istuttanut pienen poikansa Nils-Aslakin ahkioon, joka oli näytillä Messuhallissa. Kuva ja teksti: Suo-men Kuvalehti 7/1951.

Niin muuttuu maailma. Kuten tun-nettua oli pari viikkoa sitten täällä Käsivarren tuntureilla susijahti. Jahtiin otti osaa myös porokuningas Aslak Juuso joka talvella vieraili Helsingissä. Oheisessa kuvassa hän poroja vaaroista hakiessaan on koko ajan yhteydessä ns. henny tuutin avulla partioon, jossa lenät-timellä kuunnellaan Aslakkaa ja päinvastoin. Siis hyvin nykyaikaista ja Aslakalle kovasti ihmeellistä. As-lak kertoili poroistaan ja kodassa olijat saivat tarkoin aina tietää As-lakan puuhat. Kuva ja teksti: Suo-men Kuvalehti 15/1949.

Niila Tornensis. Kuva: Suomen Kuvalehti 40/1951.

Aslak Juuso eli Gáijot-áddjá Kuva: Suomen Kuvalehti 46/1965.

Pennin Jussa eli Jussa Kalttopää Kuva: Suomen Kuvalehti v.1935.

Vanhat perinteet elävät vielä saa-melaishäissä, joihin tässä valmis-taudutaan. Vas. opetta-ja Manne Muotka, morsian Elli-Marja Valkea-pää, Anna-Liisa Labba ( todellisuu-dessa Anni Labba) eli "Neljän tuulen tien" ahku sekä morsiammen äiti Susanna Valkeapää. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 32/1953.

Presidentti Urho Kekkonen, Antti Aslakinpoika Juuso ja Martti Miet-tunen. Kuva ja teksti: Suomen Ku-valehti 18/1961.

Saamelaiskonferenssin tunnuksen alla kohtaavat kolmen maan nuoret. Vas. ruotsalainen Sixten Pehrson, norjalainen Karin Logje ja suomal-ainen Pieti Vasara. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 34/1959.

Siilastuvan "kapteeni" ja Lappalais- Eeva jälkimäisen kesähuvilalla. Ko-dan sisässä näkyy Lapinkodan "ikui-nen tuli." Kuva: SK 1920.

Kuva: Kuva: Suomen Kuvalehti 1943.

Aslak Juuso eli Gáijot-áddjá. Kuva Suomen Kuvalehti 45/ 1965.

Vanha Anni ei kuule enää, mutta näkee kaiken. (Todellisuudessa Inga Valkeapää) Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 45/1965.

Suolainen viima puhaltaa, mutta Isä-Jussa ja Siiri tuskin sitä huomaavat. Siiristä on kamera pelottava, ihan meinaa itkettää. (Todellisuudessa kuvassa on Lassi Valkeapää ja pik-ku poika on Nils-Henrik Valkeapää) Kuva ja teksti Paul Sjöblom/ Suo-men Kuvalehti 19/1946.

Inkeri-emäntä on kiiivennyt aittaan hakemaan puhdasta umpitakkia porontaljojen ja raanujen seasta. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 19/1946.

Karessuannon poliisi Hämäläinen Talvisodan aikaan 1940. Kuva: Maija Vuontisjärven albumista.

Rajakauppias Eino Puranen Suo-men puolella Kaaresuvannossa toteaa liikevaihtonsa kasvaneen melkoisesti Suomen devalvaation jälkeen, jolloin ostajien virta rajalla kääntyi ympäri. Kuva ja teksti: Suo-men Kuvalehti 1969.

Birit Anne Rist o.s Siri ja tyttärensä Siiri-Elli.

Hirvas-Lassi perheineen: Valkopes-kinen Palojärvi ja 2. oik Hirvas-Ou-lan tuleva vaimo Kaarinan Hirvas-vuopio os. Hirvasvuopio. Hirvas-Lassi eli Lassi Hirvasvuopio vasem-malla.

Poromiehiä kuva on otettu noin vuonna 1946-47 Jiehkaksessa. Vas. Ville Vuopionperä ( Vilhelm Tornensisin äidin isä ja Johan Vasara.

Näkymä Suppijärven kotakylästä v.1923. Vasemmalta lukien Elli Labba, Jooni Pieti Tuommanpoika Labba, Inga Labba o.s. Baal, Karen Labba ja Inker Anni Labba. Jooni Pieti kuoli vielä samana vuonna. Kuva: T.I. Haataja. /Museovirasto. Kuvateksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Päiviön Pierra panee kuntoon kan-toporojen satulataakkoja. Kuva: Väinö Tanner, 1912. GTK.

Siilastuvalle ratsuhevosella kalan syöntiin tulleita norjalaisia naisia. Lyngenvuonosta saa nimittäin vain. - lohta. Kuva: SK 1920.

Kuva otettu Palojoen varrella Pa-lojoensuun ja Suonttajärven välillä talvella 1950: Vasemmalla Lassi Labba ja oikealla Elli Labba, tyttö keskellä Inker-Elli Mäkitalo os. Val-keapää. Kuva: Pekka Kyytinen. / Museovirasto. Kuvateksti; Nils-Hen-rik Valkeapää.

Oikealla Marit Hetta, vasemmalla hänen äitinsä Elli Marja, pojat ovat todennäköisesti Aslak Juuson pojat Piera ja Antti. Piera on Elli-Marja ahkun sylissä. Naimakan lähellä. Puiden koon perusteella voi olettaa että kuva on otettu ordassa (puura-jalla). v.1919. Teksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Päiviön Pierra panee kuntoon kan-toporojen satulataakkoja. Kuva: Väinö Tanner, 1912. GTK.

Väinö Tanner ja Päiviön Pierra Pihtsusjärven leirillä. Kuva: Väinö Tanner, 1912. GTK.

Kuonjarjohkan autiotupa v. 1999. Kuva: Joensuu, Olavi. / Suomen Metsämuseo.

Nils-Ailu Valkeapää ja Ande Somby. Kuva: Pekka Sammallahti.

Nils-Ailu Valkeapää. Kuva: Pekka Sammallahti.

Vas. Joonas Ketola. Kuva vuodelta 1935.

Niila Vasara eli Pikku Niila.

Miina ja Kati Syväjärvi, airoissa Miina Ropinsalmella.

LP-levyn kansi.

Vasemmalta: Inka Juuso (Vilku-nan Inka) Kaijukan Piera (Piera Juuso) (Juntin Siiri) Siiri Jauhia-inen.

Pättikkäkosken alla, Karesuvannon ja Kilpisjärven välillä v.1938. “Kuva: Aulis Hämäläinen/Hartti Hämäläi-nen/ Seppo J. Partasen arkisto.

Ylä-Kilpisjärvi, takana Siilastupa, oikealle jää Saana, takana oikealla Goallárrášša. Edessä vasemmalla Piritan Nilppa eli Nils Tornensis,- toinen peränpitäjistä, oikealla, mah-ollisesti Silis-Ville, Ville Mäkikokko sittemmin Ørnebakkina Skibotte-nissa. Kuva: Aulis Hämäläinen/Hartti Hämäläinen/ Seppo J. Partasen arkisto Kuvateksi: Nils-Henrik Valkeapää.

Gárena Biera eli Piera Tornensis senior kevättalvella Kuttasen lähel-lä (?) ennen pohjoiseen jutamista v. 1949. Kuva: Aarne Pietinen Oy / Museovirasto.

Kaijukka, Ántt´Ásllat lea rivttes namma! Ruotsin kaarteessa, ( ruotsinmerkit).

Kuva on vuodelta 1939, paikka Ropivuoma, Inkeri Valkeapää o.s. Labba oikealla ja Kaarin Anna Saari o.s. Tornensis. Kuvateksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Ruotsin puolella uimahallissa. Merja Kotavuopio ja Eeva-Kaisa Puranen (edessä), takana keskel-lä Timo Tyrvänen, ovat muiden mukana tulleet rajan yli uimaan Ruotsin Kaaresuvantoon koulun voimistelutunnilla. Kuva: Suomen Kuvalehti 1969.

Lassi Hirvasvuopio (Lauri Henrikinp. Hirvasvuopio, s.1842, ent.Palojärvi. Laurin vaimo on Elin Nilsdr. Qve-nangen s. 14.10.1949, muuttanut Enontekiölle 19.3.1877, vihitty 25. 3.1877.. Lapset: Ella Maria, Juho Henrik (1882-1884), Lars Leevi (1885-1888), Juho August (1888-1896), Anna Selina, Hilda Karoliina.. Vanhemmat: Henrik Baas, t. myöh. Palojärvi, s.1799, Pso Ella Palojoen-suu, s.1808. Kuva Väinö Tanner, 1906. GTK.

Siilastuvan sotatavaravarastoja. Vasemmalla oleva rakennus on parakki jossa tavarain vedättäjät talvella yönsä viettivät. Oikealla vartion autiotupa. Kuva: : Suomen Kuvalehti 32/1920.

Kilpisjärven postinhoitaja Hilda Wii-kille tuodaan lehmää Muoniosta 1940-luvulla. Mikko Hiltunen, Toini Martimon isä. kuvassa selin lippa-hattu päässä.

Sota-aikainen kuva tietyömaasta Palojoesta Kilpisjärvelle Vikkurin kohalta.

Niila Vasara eli Pikku Niila. Niila on Turran Pietin eli Biera Vasaran poika. Turra päätyi Gován kylään kun otti Gován äijän tyttären vai-moksi. Vaimo kuoli ja hänen poikan-sa kuoli lapsettomana. Turra otti uuden vaimon, Pæiviøn Rasmuksen Kristiina-tyttären. Tästä avioliitosta syntyi kolme poikaa, Juhán, Niila ja Lassi. Juhanin ja Lassin jälkeläisiä asuu Enontekiöllä edelleenkin.

Tullin vartioteltta Karesuvannossa 1947. Tullivartija Lauri Spets asui teltassa myös talvella. Perheeseen syntyi teltta-asunnossa kaksi lasta-kin. - Kuva: Tullimuseon kuvaarkis-to.

Piera Rist Karessuvannosta (Antti Ristan isä) eli saamelaisittain Siirin Piera v. 1930. (Siirin Piera kuoli Käsivarressa saksalaisten pommin räjähdettyä 1940 luvulla) Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Kelottijärvi, Luspan kylmä kaltio v. 1930. Kuva: Kuva: Samuli Paula-harju. / Museovirasto.

Kirkkossakävijöitä ehtoollisella Ruotsin Kaaresuvannon kirkossa 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Ruotsin Kaaresuvannon kirkko Muo-nionjoelta nähtynä 1920-luvulla. Ku-va: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Inker-Marja/Maria Juuuso os. Labba 1950-luvulla. Kuva: Museovirasto.

Siilastupa Saanan juurella v.1923. Kuva: Ahola Juhani. / Museoviras-to.

Norjan Kalkkujärven (Galggojavri) saamelainen Per-Tuomas Boul ja emäntä Elli Kilpisjärvellä v. 1967-68.. Kuva: Sarvisto Soile. / Mu-seovirasto.

Lumikelkka, reki ja koira Saarijär-ven tunturikämpällä v. 1968. Kuva: Sarvisto Soile. / Museovirasto.

Labban kodassa Palojoen varrella Palojoensuun ja Suonttajärven vä-lillä talvella 1949: Vas. Jouni Valkea-pää, Inga Labba, Lassi Labba ja Elli Labba. Kuva: Matti Poutvaara. / Mu-seovirasto.

Mies kiipeämässä katolle, "Lapin emännän jääkaapille" v. 1950. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto.

Palojoensuun ja Suonttajärven välillä Palojoen rantamilla v. 1949 Labbojen siidassa.Vas. Siiri Anna Labba ja oik. Elli Labba. Kuva: Pekka Kyytinen. / Museovirasto.

Saamelaislapsia leikeissään talvella v. 1950: Vas. Nils-Anders Juuso, Jouni Valkeapää, Siiri Anna Labba, Nils-Henrik Valkeapää ja Inker-Elli Valkeapää (Mäkitalo). Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto. Kuva-teksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Inga Labba tekee suodnaa v.1930. Kuva: S. Paulaharju. / Museovirasto.

Kaarin Anna Saari (vas.), Elli Saara Tornensin ja Per Nils Saari kodassa Enontekiön Käsivarressa v.1949. Kuva: Matti Poutvaara. / Museo-virasto.

Ropinsalmella v. 1952. Piera Tor-nensiksen kodan edustalla; isompi tyttö on ilmeisesti Siiri Vuopion-perä (Karisaari) ja pienempi vois olla Elli-Saara Tornensis (Ruoko-järvi). Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto. Kuvateksti: Anni-Marja Valkeapää.

Pohjolan Liikenteen linja-auto ajos-sa Kilpisjärvellä v.1955. Kuva:. / Mu-seovirasto.

Elli-Susanna Labba vasemmalla ja Inker-Marja Labba oikealla Kilpisjär-vellä v.1952. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto.

Kilpisjärveltä Siilastuvan ja hotellin välillä.; vas. Elli-Susanna Labba (myöh.Mannela) ja Inker-Marja Labba (Tyrväinen) v. 1952. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto. Kuvateksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Kuva otetu Rommavuomassa, Labban kylän tyttöjä. Vasemmalta Anni Labba (nyk. Päiviö), Karen Anna Tornensis (Saari), Elli Siiri Labba. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto. Kuvateksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Lars Juhán Valkeapää (vas.) ja Ju-ho Rasmus Vasara siilastuvalla v. 1930. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Näkymä Suomen puolelta Ruotsin Kaaresuvantoon, kuva on otettu ennen vuotta 1904. Kuva: Kuvaa-ja saattaa olla Emil Sarlin. / Mu-seovirasto.

Inka Juuso eli Jovnen Iŋgá koirineen v 1923. Kuva: Auer Väinö. / Museo-virasto.

"Skadja" Kuva: Stenbäck C. W. / Museovirasto.

Seita Somaslompolon rannalla v. 1937. Kuva: Itkonen Ilmari. / Museo-virasto.

Elli Vasara vuohien eli keitureiden kanssa Kaaresuvannon yläpuolel-la Käsivarressa v. 1936. Kuva: Museovirasto.

Susanna Valkeapää o.s. Bals v. 1969. Kuva: Sarvisto Soile. / Museovirasto.

"Suonjir" Aslak Juuson kesätalon kentässä Raittijärvellä Kaijukan lapinkylässä v.1964. Kuva: Linkola Martti. / Museovirasto.

Elli Saara Tornensis (vas.) ja Per Nils Saari kodassa Enontekiön Käsivarressa v. 1949 Kuva: Fred Runeberg. / Museovirasto.

Pieti Vasara, takana Nils Juhani Vasara v. 1949. Kuva Museovirasto.

Talvella 1949 Palojoen varrella; Vasemmalta: Nils Anders Juuso (1941-2007), Siiri Anna Labba (1942-1971), Inger Elli Valkea-pää (1940-2007), Elli Labba (s. 1939). Kuva: Matti Poutvaara. / Museo-virasto.

Kota lähellä Kaaresuvantoa v. 1951 Kuva: Matti Poutvaara. / Museo-virasto.

Juhán Oula Juuso v. 1952. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto.

Kuva otettu Palojoen päällä 1949. Inker Marja Juuso poikiensa Duom-mán ja Juhán Ovlan (s. 1948 maa-liskuussa) kanssa. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto. Kuva-teksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Nils-Piera Labba tunturissa v. 1968. Kuva: Sarvisto Soile. / Museoviras-to.

Meekonjärvi v.1937.

Juhani Valkeapään tyttären Elli Marja Labban "kenkäheinäsor-maiset" kuivumassa TVH:n lumiaidalla v. 1964. Kuva: Marttila Tauno. / Museovirasto.

Aslak Juuso raudoittaa miniänsä kanssa reen jalaksia talvitalon pihassa Kaijukan lapinkylässä v. 1964. Kuva: Marttila Tauno. / Mu-seovirasto.

Kaijukka ja tyttärentytär Inka Siiri lastaavat rekeä kevätjutoa varten Kaijukan lapinkylässä v. 1964. Kuva: Marttila Tauno. / Museovirasto.

Kevätjutaminen alkaa Kaijukan la-pinkylässä; Kaijukan perheen juta-maraito alkaa olla valmis; kohta haetaan härät rekien eteen v.1964. Kuva: Marttila Tauno. / Museoviras-to.

Kovan lapinkylään kuuluva poro-mies Juhani Valkeapää paimenessa tunturissa Ropin maastossa v. 1964. Kuva: Linkola Martti. / Museovirasto.

Juhani Valkeapää tähystää kauko-putkella porotokan liikehtimistä tunturissa Kovan lapinkylän alueel-la v. 1964. Kuva: Linkola Martti. / Museovirasto.

Jouni Lassinp. Valkeapää leikkaa vasalle korvamerkkiä Tshahka-järven kaarteella Kovan lapin-kylässä v. 1964. Kuva: Valkeapää Nils-Aslak. / Museovirasto.

Anna Maria Valkeapää ja hänen tyttärensä Britta Maria Kilpisjärvellä v.1948, taustalla Siilastupa. (Ráv-nná Niillasa Ánne Márjá.) Kuva: Lauri Siivosen valokuvat.

Lassi Valkeapää (vas.), Piera Tornensis, Elli Labba ja Elli Tornensis; taustalla Áksebákti. Kuva: Museovirasto.

Lentokuva väliltä Hetta-Kilpisjärvi v. 1952. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Kilpisjärvi v. 1952. Kuva: Poutvaa-ra Matti. / Museovirasto.

Tie Kilpisjärvelle v. 1952. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Poromiehen reki valmiina pitkälle tunturimatkalle v. 1969. Kuva: Sarvisto Soile. / Museovirasto.

Kotakehikko v. 1969. Kuva: Sar-visto Soile. / Museovirasto.

Jussa Valkeapään peski v. 1969. Kuva: Sarvisto Soile. / Museovi-rasto.

Siilastupa ja kukkakenttä ja Saana v. 1930. Kuva:Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Seita, Terbmisvaarri v. 1930. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Markkinan hautausmaan puisto v. 1921. Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

Aamuhetki Lätäsenolla v. 1923. Kuva: Haataja T. I./ Museovirasto.

Hirvasvuopion aittoja v. 1928. Kuva: Ekblom P. G. / Museovirasto.

Markkinan kirkko vuoden 1791 re-montin ja maalauksen jälkeen. Luul-tavasti kirkkomaan hirsiaita uusittiin samassa remontissa. Itkonen sanoo rakentamis-vuodeksi 1661 ja toisen Markkinan kirkon rakentamisajaksi vuotta 1728. Tämä kuvassa näkyvä kirkko törrötti Markkinan kummulla vuoteen 1827, jolloin se hajoitettiin ja isona lauttana uitettiin koko hökö-tys alas Rajaväylää Palojoensuuhun ja kasattiin taas kirkoksi. Maalaus ja teksti: Yrjö Kortelainen. (Maalaus Enontekiön seurakunnan hallussa.)

Kokkojärvi Lätäsenolla v. 1923. Kuva: Haataja T. I./ Museovirasto.

Vanha hautausmaa Lätäsenon suulla 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Vanha pappila Lätäsenon suulla 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Lassi Labba (1907-1998) ja pikku poika Jouni Valkeapää v. 1948-49. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovi-rasto.

Vas: Tuomma Juuso, Elli Labba (nykyään Lea Magga), Inker-Elli Valkeapää (Mäkitalo), Nils-Anders Juuso, Siiri Anna Labba ja Nils-Henrik Valkeapää. Kuvat on otettu 1949 Palojoensuun ja Suonttajärven välillä Palojoen varrella. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Professori vas. Collinder ja hänen kielimestarinsa Nils Labba v. 1933. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

Aslak Juuson perhe Rommajärvellä: vas. Biret-Anne, Inkeri Ketola (os. Juuso, s. 29.11.1919),Maria Kristiina Kalttopää om. Juuso, Lars-Johan, Ingrid eli Inka-äiti sylissään Jouni. Oikealla isoäiti Elli-Maria Hetta. Tiedot antoi Saara Ketola. Kuva: Museovirasto.

Margreta(Marku) Syväjärvi os. Kalttopää ja lapsi komsiossa on Juhan Antti Syväjärvi v. 1949. Kuva:Aarne Pietinen Oy. / Mu-seovirasto.

Niila, Siiri ja Inka Labba 1920-luvul-la. Kuva: Ahola Juhani. / Museovi-rasto.

Moottorikelkkailua (Lynx) Saanalla. Kuva: Matkailun edistämiskeskuk-sen kokoelma. / Museovirasto.

Vas. Kaarin-Anna Saari, Per-Nils Saari ja Elli Saara Ruokojärvi, o.s. Tornensis v. 1949. Kuva: Aarne Pie-tinen Oy. / Museovirasto.

Retkeilijät Siilastuvalla v. 1935, taustalla Kilpisjärvi ja Malla Kuva: Sorma Toivo. / Museovirasto.

Ropinvuomassa 1938: Vas. Lassi Valkeapää, Nils Labba, Lassi Labba, Piera Tornensis ja oikealla vanha Piera Tornensis. Kuva: Museoviras-to.

Kaijukan myyntikota Kilpisjärvellä v.1961. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Fiia Kalttopää perheineen turve-kodassa. Nukkuva lapsi "koms-sissa", jota Fiia tuudittaa. Kuva: Suomen kuvalehti 01.02.1912

Piera Kalttopää Torisvuomassa. Kuva: Suomen kuvalehti 1912.

Kalttopään kota sisältä: Fiia lap-sineen, anoppineen. Kuva: Suo-men kuvalehti 1912.

Fiia Kalttopää kotansa edustalla. Kuva: Suo-men kuvalehti 1912.

Karesuvannon kansakoululaisia v. 1951-52:. 1. Áilu Valkeapää 2. ?? 3. Mirja Kotavuopio 4. Elli-Saara Tor-nensis 5. Reino Viik 6. Ruuskasen poika 7. ?? 8. Torsti Vuopionperä 9. Juhani Labba 10. Nils-Heaika Val-keapää 11. Akseli Jatko (??) 12. Ilmari Kotavuopio 13. Nils-Anders Juuso 14. Milda Mannela 15. Leena Syväjärvi 16. Siiri Labba 17. ?? 18. ? Kiviaho 19. ?? 20. Pentti Tyrväi-nen 21. ?? 22. Irmeli Syväjärvi 23. ?? Kylmälä 24. Elli Labba 27.Anja Viik 28. Kristiina Vasara 29. Raimo Kotavuopio 30. Aila Ranta (?) 31. Anna Kotavuopio (??) 32. Jouni Tyr-väinen 33. Syväjärvi 34. ?? 35. Lee-na Tummunki 36. Saara Kylmälä 37. Helvi Vuopionperä 38. Väinö Viik 39. Kerttu Syväjärvi 40. Pentti Vuopion-perä 41. Lauri Kotavuopioja hänen edessään veli Kalle [?), 42. Juhani Valkeapää 43. ?? 44. Veikko Kota-vuopio 45. Saara Pormala 46. Pek-ka Mannela Kuva: Nils-Henrik Val-keapän albumista.

Inariissa 1959 saamelaiskonfrenssin aikaan, kansakoulun sisäpihalla. Etualalla Gová Juhán eli Johannes Valkeapää, taustalla Pieti Vasara ja toinen oikealta näyttää Per Tuomas Labbalta, 2. vas. Inki Pietikäinen. Kuva: Museovirasto

Kilpisjärvi v. 1961. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Käsivarren tuntureita v. 1952. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Kilpisjärvellä v. 1961. Kuva: Pout-vaara Matti. / Museovirasto.

Kilpisjärvellä v. 1961. Kuva: Pout-vaara Matti. / Museovirasto.

Saanatunturi. Kuva: Bonin Volker von. / Museovirasto.

Siilastupa, taustalla Mallatunturi v. 1919. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto.

Malla ja sen tunturijoki v. 1919. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museo-virasto.

Siilastupa. Kuva: Museovirasto.

Kota Kolttalahdessa. Kuva: Museo-virasto.

Kota Kolttalahdessa, kodan edessä koira ja koiranpentu. Kuva: Museo-virasto.

Luova ja suongeri kodan lähettyvillä Kolttalahdessa Kuva: Museovirasto.

"186 km ja 14 tuntia" - pappi Juhani Ahola ajoporon kanssa 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Jouni, Fiia ja Johannes Kalttopää lähdössä koskia soutamaan. Kuva: Suomen kuvalehti 01.02.1912.

Pilkkikisat Kilpisjärvellä: Oikealla hopeahaalarissa Heikki Kumpulai-nen, nainen mustassa puvussa lakki päässä Kristene Haetta, Sunnen Mahtte Risten, mustassa kelkkapu-vussa Saara Ketola, nainen istu-massa edessä Marit BK Haetta Ketola, hänen takana Berit Rauna Ketola.

Nils-Aslak Valkeapää Kiirunassa 25.11.1988. Kuva: Jaakko Julkunen. / Museovirasto.

Oik. Anni Magga (Heikki Heijan vaimo) ja Birita Syväjärvi. Kuva: Posti-kortti. Tornionlaakson Matkaili-jayhdistys ry Värikuva nr 5.

Inkeri Ketola.

Aura-auto Man, takana Rovaniemi-Kilpisjärvi -linjan Sisu postiauto 1940-luvulla. Miehet puhdistavat lapiolla tietä lumesta. Kuva: Posti-museo.

Luspan pihalla v. 1923. Kuva: Haataja, T. I. / Museovirasto.

Kodat järven rannalla, taustalla Saana-tunturi. Kuva: Museovirasto.

Lassi Labba ja Karin Anna Tornensis (Jovnnas Lásse ja Gárena Biera Gáren Ánná) vuohiensa kanssa v. 1937. Kuva: Roivainen A. / Museo-virasto.

Juhani Juhaninp. Valkeapää leikkaa vasalle korvamerkkiä Tshahkajär-ven kaarteella Kovan lapinkylässä v. 1964. Kuva: Valkeapää, Nils-Aslak. / Museovirasto.

Kaijukka ja tyttärentytär Inka Siiri lastaavat rekeä kevätjutoa varten Kaijukan lapinkylässä 1.5.1964. Kuva: Marttila Tauno. / Museoviras-to.

Laavu Ailu Valkeapään Simcan autotallina Juhani Valkeapään kentässä Pättikässä Kovan lapinkylässä 07.09.1966. Kuva: Martti Linkola. / Museovirasto.

Aslak Juuson (eli Kaijukan) talvitalo Kaaresuvannon kylässä 13.5.1964. Talo on jätetty kesäksi tyhjilleen, väki on jutannut kesäkylään - talon toisessa päässä asuu Aslakan Pie-ra-poika perheineen. Varakkaan nomadipatriarkan talo on vaatima-ton: entinen saksalainen parakki. Kuva: Linkola Martti. / Museovirasto.

"Mastanneiden" (seonneiden) tok-kien ratkonta risukaarteessa Äijä-joella (Kovan lapinkylä) ruotsalaiset porot erotetaan pois, kuvassa ruot-salainen poliisi kuulustelee Antti Juhaninp. Kalttopäätä todistajana. Kuva: Marttila, Tauno. / Museoviras-to.

Aslak Juuso (Kaijukka) ja tyttären-tytär Inka Siiri 1.5.1964. Kuva: Mart-tila, Tauno. / Museovirasto.

Anni Vasara "näskää" Ropinsalmella Kovan lapinkylässä 29.08.1963. Kuva: Linkola, Martti. / Museovi-rasto.

Presidentti Urho Kekkonen hiihto-seurueineen lounaustauolla So-masjärvellä. Kuvassa eversti Einar Närhisalo, kenraaliluutnantti Olavi Kaakinen, kommodori Bo Klenberg, poliisitarkastaja Kauko Liisanantti, suurlähettiläs Vladimir Stepanov, presidentti Urho Kekkonen sekä Veikko. Kuva otettu presidentin perinteisellä hiihtoretkellä Poro-järvelle 25.04.-29.04.1976. Kuva: Eversti Einar Närhisalon valokuva-albumi presidentti Urho Kaleva Kekkosen Lapin matkoista 1958-1978. / Museovirasto

Kuvassa vasemmalta alkaen yli-vääpeli Y. Huuhtanen, vuorineuvos Kauko Rastas, maaherra Asko Oi-nas, talousneuvos Yrjö Alaruikka, presidentti Urho Kekkonen, lääkin-täneuvos Rikhard Sotamaa sekä suurlähettiläs Vladimir Stepanov. Miehet ovat lounastauolla lumen keskelle katetulla pöydällä. Kuva otettu presidentin perinteisellä hiih-toretkellä Porojärvelle 25.04.- 29. 04.1976. Kuva: Eversti Einar Närhi-salon valokuva-albumi presidentti Urho Kaleva Kekkosen Lapin mat-koista 1958-1978. / Museovirasto.

Kuvassa moottorikelkkojen kyydissä kenraaliluutnantti Yrjö Kärkkäinen, toimitusjohtaja Teuvo Hiltunen ja poliisitarkastaja Kauko Liisanantti. Poroisäntä Juhani Valkeapää sei-somassa etummaisimman mootto-rikelkan vierellä. Kuva otettu pre-sidentin perinteisellä hiihtoretkellä Porojärvelle 25.04.-30.04.1977. Kuva: Eversti Einar Närhisalon valokuva-albumi presidentti Urho Kaleva Kekkosen Lapin matkoista 1958-1978. / Museovirasto

Kuvassa saamelaismiehiä ja Urho Kekkonen seurueineen saamelais-kodan ulkopuolella. Aslak Rist istuu, Juhan Aslak Ketola takana keskellä. Kuva otettu presidentin perinteisellä hiihtoretkellä Porojärvelle 25.04.- 30.04.1977. Kuva: Eversti Einar Närhisalon valokuva-albumi presi-dentti Urho Kaleva Kekkosen Lapin matkoista 1958-1978. / Museoviras-to.

Kuvassa presidentti Urho Kekko-nen ja Keto Nils Duomma eli Nils Tuomma Ketola ja Piera Juuso (Gaijjot) istumassa kodassa. Kuva otettu presidentin perinteisellä hiih-toretkellä Porojärvelle 25.04.- 30. 04.1977. Kuva: Eversti Einar När-hisalon valokuva-albumi presidentti Urho Kaleva Kekkosen Lapin mat-koista 1958-1978. / Museovirasto.

Paliskuntain yhdistyksen edustaja Nils-Henrik Valkeapää taluttaa ajo-poroa nimeltä Husu Helsingin pää-rautatieaseman laiturilla 9.12.1965 . Paliskuntien liitto lahjoitti Husun pakolaisille hyväntahdoneleenä. Ta-kana Dr12-dieselveturi (Hr12) eli "huru" ja vaunuja. Veturin-kuljettaja ikkunassa. Kuva: O. Lehtonen. / Suomen Rautatiemuseo.

Poroja Saanatunturin ja Kilpisjärven seudulla v. 1960. Kuva: Suomen Matkailijayhdistyksen tilauksesta. / István Ráczi. / Museovirasto.

Piehtar Labban kota Enontekiön Tserbmisjaurilta v.1936, vas. istu-va vois olla Niila Labba, sitten Tuomma Labba ja Inka Labba. Koirat kaikki hyvää enontekiöläis-tä tyyppiä, valitettavasti paras niistä on kääntänyt takapuolensa valokuvaajalle.

Karesuvannossa: Lapset: Ylempä-nä Anuntin Risto taaempana Ilmari ja Leo Tyrväinen.

Sven Pahajoki. Kuva: Sven Paha-joen valokuva-albumista.

Inkeri Valkeapää (o.s. Labba) v. 1969. Kuva: Sarvisto Soile. / Mu-seovirasto.

Nils-Ailu Valkeapää v. 1979. Verd-de livččii lean fargga čiežalohjah-kásaš. Kuva: Pekka Sammallahti.

Elli Susanna Labba ja Inka Labba. Kuva: Rajamme vartija 1947.

Keinovuopio 1930-luvulla. Raunan Niilan nahoilla päällystetty kota tun-turimaisemassa. Kuva: A.E. Järvi-nen. / Museovirasto.

Jouni Valkeapää menossa verkon-laskuun Ropinjärvellä v. 2009. Kuva: Joensuu, Olavi. / Suomen Metsämuseo.

Vas. Juhani Valkeapää ja Erkunan Iisko Palojärvi porojärven kämpäl-lä Kekkosen hiihtoreissun aikaan 1960-luvulla. Kuva: Suomen Met-sämuseo.

Kuonjarjohkan autiotupa v. 1999. Kuva: Joensuu, Olavi. / Suomen Metsämuseo.

Hiihtoretkeläiset riisuvat suksia jalastaan Käsivarren tuntusilla 1980-1999. Kuva: Metsälä Yrjö. / Lapin maakuntamuseo.

Paliskuntien ja Metsähallituksen yhteinen retki Käsivarteen v. 1999. Käsivarren huoltotuvalla pidettiin teoriaosuus. Kuva: Joensuu, Ola-vi. / Suomen Metsämuseo.

Muonio-Kilpisjärvi -väliä ajava linja-auto sodan jälkeen rakennettu Viikin talo edessä Kilpisjärvellä 1940-1950-luvulla. Kuva: Metsälä, Yrjö. / Museovirasto.

Wilhelm Syväjärvi ja takana Tuom-ma Syväjärvi riekonpyynnissä.

Nils-Ailu (Aslak) Labba.

Aili Kortelainen ja Saanatunturi 1980-luvulla.

Vas.Pienin Jussan Anni eli Anni Va-sara os.Kalttopää (Piennin Annin äiti oli Sofia (Fiia) Jatko.), hänen tyttä-rensä Margreta(Marku) Syväjärvi os.Kalttopää ja lapsi komsiossa on Juhan Antti Syväjärvi.

Vas. Johan Aslak Ketola, Aslak Juu-so ja Inga Siiri.

Iiton kruununmajatalo Suomen ja Ruotsin rajajoen Könkämäenon rannalla 1920-luvulla. Majatalo pe-rustettu vuonna 1883 ja valmistunut vuonna 1885 Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Pohjolan Voima Oy:n Republic RC-3 Seabee OH-SBB kivikkoisen Porojärven rannalla tuomassa yh-tiön vieraita kalastamaan v. 1958. Porojärvi sijaitsee noin 20 km Hal-ti-tunturista kaakkoon. Kuva: Onni Paronen. / Ilmailumuseo.

Kotainteriööri Lapista Enontekiön Kuttasesta, tammikuulta 1969. Las-si Valkeapäällä on yllään Enontekiön alueen perinteinen saamenpuku. Kuva: Kaj Franck. / Aalto-yliopiston arkisto.

Kovan Lassi Valkeapää (oik.) ja poi-kansa Jouni, sekä Ailu Valkeapää Kuttasen (Guhttás) kylästä 1968-1970. Kuva: Kaj Franck. / Aalto-yliopiston arkisto.

Kovan Lassi Valkeapääja poikansa Jouni Kuttasen (Guhttás) kylästä 1968-1970. Kuva: Kaj Franck. / Aal-to-yliopiston arkisto.

Pata kodan keskellä Kuttasessa 1968. Kuva: Kaj Franck. / Aalto-yli-opiston arkisto.

Ropinsalmi syyskuu 1970, Pietin (mahdollinen sukunimi Vasara) puu-rasennuksen seinusta. Kuva: Kaj Franck. / Aaltoyli-opiston arkisto.

Ropinsalmen seutua Suomen La-pissa syyskuussa 1970. Kuva: Kaj Franck. / Aalto-yli-opiston arkisto.

Ropinsalmen seutua Suomen La-pissa syyskuussa 1970. Lassi Lab-ba veden äärellä. Kuva: Kaj Franck. / Aalto-yli-opiston arkisto.

Pieti Vasaran laavu Ropinperällä syyskuussa v. 1970. Kuva: Kaj Franck. / Aalto-yliopiston arkisto.

Poronluuesineitä hotelli Kilpisjär-ven tiloissa heinäkuussa 1968. Kuva: Kaj Franck. / Aalto-yliopis-ton arkisto.

Talvimaisema Peerajärveltä v. 1968. Kuva: Helge W. Heinosen kokoel-ma. / JOKA Journalistinen kuva-arkisto.

Rounalan kirkko lounaasta katsot-tuna Taustalla seisoo Suomen puo-len tunturien rintama jänkien ja Ra-javäylän takana. Kirkko seisoi pai-kallansa ainakin vuodesta 1607 vuo-teen 1796, jolloin se myytiin ja hir-sistä tehtiin välitupa Rajaväylän var-teen Vittankiin. Maalaus ja teksti: Yrjö Kortelainen. (Maalaus Enonte-kiön seurakunnan hallussa.)

Vilhelm Tornensis. Kuva: Vilhelm Tornensin valokuva-albumista.

Henrik Saarenpää eli Saaren Heikki (Matts Wasara- Kelottijärven poika) soutaa Könkämäjoella. Kuva: Lager-crantz Eliel. / Museovirasto. ( Kuva valmistunut 18.08.1919)

Kaksi miestä laskee veneellä Kön-kämäjoen Lammaskoskea. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto. (Kuvan valmistusaika: 24.08.1919).

Kaksi miestä laskee veneellä Kön-kämäjoen Lammaskoskea. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto. (Kuvan valmistusaika: 24.08.1919).

Karhunpesä Aksegielasssa, lähellä Saitsijokea Käsivarressa. Kuva: Vil-helm Tornensis.

Kalastusta Terbmisjärvellä lähellä Norjan rajaaa v. 1977. Kuva: Metsä-lä Yrjö. / Museovirasto.