Niila "Kerkelä" Hirvasvuopio sekä vaimonsa Martta (o.s. Marttila ja Rovaniemeltä ,hän oli Kerkelän Niilan toinen Vaimoo. Eka vaimo Korvasesta.) "En mie ole sitä ha-kenu, se on itte tullu tähän", sanoi Niila vaimostaan.

Palton perhe Inari v. 1914. Kuva: 01.03.1914 Betania : tidskrift för kristen tro och verksamhet no 3.

Inarissa v. 1929. Vas. katekeetta Saijets, takana Musta Hannu ja oik. Aili Valle os. Paadar. Kuva; Pälsi Sakari. / Museovirasto.

Inarin kirkonkylä v. 1939.

Inarin nimismies Honka Kalle esit-telee komeaa sudentaljaa 1950-luvulla. Kuva: Mäki, Tauno V. / Suomen Metsämuseo.

Darja Jefremoff kehrää kinnaslankaa värttinälllä Nellimös-sä v. 1955. Kuva: Vilppula, Hilkka. / Museovirasto.

Jefremoffin talo Nellimössä v. 1955, valtion rakennuttama, oven edessä Anna Jefremoff. Kuva: Vilppula, Hilkka. / Museovirasto.

Kultalan huonekalustoa. Kukkamaljakkona on prof. Lemströmin retkikunnan (v. 1884) jättämä puhelinpatteri. Hyllyllä Sammelin päiväkirjoja.

Uutelan emäntä Inga Elli Länsman o.s. Gut-torm ja tyvär Maarit Inarin Pyhäjärveltä v. 1935.

Inarin kirkonkylä. Kuva: Vanha postikortti.

Inari. Kuva: Axel Sandström. 16.03.1909. Kansan Tahto no 61.

Akusaaressa 1920-luvulla. Piätárii Hendâ eli Pietarin Henti ja Elli. Paikka on rannimaisessa Akusaaressa Akuniemen puoleisessa pienessä niemessä. ( Pietarin Henti Aikio 1880-1968. Elli s. Valle 1881-1963) Kuva: Curt Biging.

Akusaaressa 1920-luvulla. Piätárii Elli (os. Valle 1881-1963), korissa poron- tai lampaanmaidosta valmistettua juustoa. Akusaaria on kolme Kasariselän pohjoisosassa. Kuva: Curt Biging.

Vasemmalla Maria Valle ja oikealla Hannu Mattus ja keskellä Juhani Lantto. Kuva otettu 1930-luvulla.

Kaapin Jouni eli Jouni Aikio.

Teljupeunan rantamaisema v. 1914. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Näkkälän Iisko eli Iis-kon Iisko.

Enotekiöltä 1880 Sodankylään ja sieltä Inarin Kutturaan muut-tanut Guttorm Magga perhei-neen. Takana seisoo Ponkun merkissä oleva härkä. Kuva: Oulun yliopiston kirjasto.

Oik.Iiskon Iiskon Aslakka eli Aslak Näkkäläjärvi Inarissa. Kuva: Posti-kortti.

Raja- Joosepin porokaarteella. Kuva: Lauri Siivonen.

Kuva: Helsingin Kaiku 18.03.1905 no 11.

Pohjos-Inarista, Jouni Pannen ke-säkota. Muuttivat myöhemmin Norjaan.

Inarista.

Kaapin Jouni (Jouni Aikio) vasem-malla.

Inarin matkailumaja. Kuva: Vanha postikortti.

Matti ja Maarit Musta Junnaksella Inarissa.

Uula Lantto kapustan teossa Angelissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Kaapin Jounin talo Lemmenjoen Sotkajärvellä. Kuva J. J. Sederholm, 1902, GTK.

Saamelaisia Inarin kirkolla. Kuva J. J. Sederholm, 1898. GTK.

Lemminjoen (Lemmenjoen) Sot-kajärvi, Kaapin Jounin ranta. Kesä 1931, Kuva: GTK.

Lusmaniemen talo ja talonväki eli Lusman Pekan eli Pekka Paadarin perhekunta Paadarjärvellä v. 1933. Vas. Iisakki, Matti, Sammeli, Pekka, Anni Ellis-ahku Elli-Marja Anni-Bika, Aili, Kaisa, Maaret. Kuva: GTK Kuva: GTK

Kuvassa Menes-Antin (Morottaja) lapsia kotipihallaan, myöhemmin paikka kuului Kaapin Jounille. Lasten arvioidun iän perusteella näin: Vas. Pekka, Jouni (komsiossa) Yrjö, Sammeli, Anna-Briita, Antti. Antin takan hatun lieret ylös kääntänyt poika voisi olla Matti. Antti ja Yrjö voivat olla toisinkin päin. Kuva on siis Lemmenjoen Sotkajärveltä. Kuva: Benjamin Frosterus 1903. GTK.

Inarin kesä v. 1934: Salmon-Jussan kota Kulpakkojärvellä Hammastuntureilla. Einari Ruottala, Kuttura Magga, Juho Näkkälä ja Jouni Kitti. Kuva: GTK.

Thulen majatalo Inarin Kaamasessa v. 1902-1903. Kuva J. H. Saarinen & all. / GTK.

Palovartijan suoja Otsamon laella v. 1933. Kuva Erkki Mikkola. / GTK.

Loviisa ja Nestori Pehkosen pihapiiri Inarin Hirvasjärvellä v.1952. (Elokuvassa Piritan vanhempien kotitalo.) Kuva: Elokuvasta Valkonen peura/Erkka Blomberg

Anna Briitta Mattus Suomen Kuvalehden kannessa 23.11.1946.

Anna Briitta Mattus kuvattuna Meilahdessa vuosien 1945–1946 äänitysten aikana. Kuva A. O. Väisänen. SKS. Mattus työskenteli nuoruudessaan pohjoissaamelaisen Niila Kitin eli Jounin Niilan piikana. Niila Kitti oli muuttanut Utsjoelta Inariin 1880-luvulla

Polku Sevettijärvelle.

Kaapin Jouni.

Kauppa-Matin pariskunta Nellimistä. 1898 - 1905. Kuva: G Engberg.

Karvaselän Herberge eli välitupa v.1900.

INARI - Njoammilatsjäyri.

Muddusjärvi, taidekortti v.1936.

Virtaniemen majatalo Nellimissä 1920-luvulla. Kuva on otettu kutakuinkin nykyiseltä rajaviivalta Venäjälle päin. Majatalon kivijalka on yhä olemassa ja näkyy Suomen puolelle.

Antti Sarre perheineen v. 1905. Kuva Curt Fircks. / GTK.

Gabriel Aikion talo Appisjoen suulla Ivalojoella v. 1902-1903. Kuva J. H. Saarinen & all. / GTK.

Kaapin-Jounin talo. Jounin tyttäret Anni ja Katri, Kutturan-Niilan Kuttura ja äijä-Jouni. Inari kesä 1934, Kuva: Erkki Mikkola. / GTK.

Iso-Uula ja Piera perheineen Sevettijärven Varpuniemellä v. 1906. Kuva Väinö Tanner. / GTK.

Meneslatvan autiotupa Repojoki - Inari postitien varressa. Kuva Aarne Laitakari, kesä 1925, GTK.

Metsätarkastaja Mauritz Wolmar Waenerberg perheineen ja neiti Dagnar Waenerberg (kuudes vasemmalta) sekä norjalaisia matkailijoita Kaamasen Thulessa. Kuva Emil Sarlin, 1901, GTK.

Metsätarkastaja Mauritz Wolmar Waenerberg perheineen ja neiti Dagnar Waenerberg (kuudes vasemmalta) sekä norjalaisia matkailijoita Kaamasen Thulessa. Kuva Emil Sarlin, 1901, GTK.

Näkymä Ränninlahden talosta Suolijärvelle. Kuva Hugo Berghell, 1905, GTK.

Saamelaisnaisia Inarin kylässä juhannuspäivänä 25.6.1904. Kuva J. H. Saarinen. / GTK.

Lemmensuun lapintalo Paadarjärvellä. Kuva J. J. Sederholm, 1902, GTK.

Helanderin tyttöjä Risttin (Kirsten Joks), Máret (Marit Romsdal) ja Ánne Biret (Anne Berit Olsen) ja emäntä v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Alatalon talo Inarin Räkkijärvellä.

Matkamiehet tapasivat taipaleella Sammelin, joka tarpoi tietä näin sotilaallisen näköisenä. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 32/1942.

Inarin Junnaksen kylässä v. 1939, oik. Paavali Valle, Uula Musta ja Juho Lohilahti. Kuva: Pietinen Matti. / Museovirasto.

Inarin Junnaksen isäntä Mattus vasemmalla sekä hänen suomalainen renkinsä v. 1939. Kuva: Pietinen Matti. / Museovirasto

Inarin Junnaksen kylässä v. 1939. Kuva: Pietinen Matti. / Museovirasto

Sisäkuva mökistä Inarin Salkon kylässä v. 1939. oik. piisin vieressä Riitu Magga sekä Niila Magga Kut-turasta. Kuva: Pietinen. / Museovi-rasto. Kuvateksti: Hilkka M. Magga. Kuva: Pietinen Matti. / Museovirasto

Utsjokelainen Rauna Högman Kaamasen kylässä Inarissa v. 1939. Kuva: Pietinen Matti. / Museovirasto.

Sammeli Kitti v. 1948. Kuva: Jorma Heinonen. / Museovirasto.

Loviisa (os.Ponku.) ja Nestori Pehkosen talo Inarin Hirvasjärvellä v.1952. (Elokuvassa Piritan vanhempien kotitalo.) Kuva: Elokuvasta Valkoinen peura/Erkka Blomberg.

Marja Nuorgam.

Pihapiiri Inarissa.

Inari v.1964.

Inari v.1980

Meneslatvan autiotupa Repojoki - Inari postitien varressa. Kuva Aarne Laitakari, kesä 1925, GTK.

Metsätarkastaja Mauritz Wolmar Waenerberg perheineen ja neiti Dagnar Waenerberg (kuudes vasemmalta) sekä norjalaisia matkailijoita Kaamasen Thulessa. Kuva Emil Sarlin, 1901, GTK.

Neiti Dagmar Waenerberg (toinen vasemmalta) ja 4 norjalaisnaista Sarlinin teltalla Thulessa. Kuva: Emil Sarlin, 1901. GTK.

Näkymä Ränninlahden talosta Suolijärvelle. Kuva Hugo Berghell, 1905, GTK.

Pirtti-Karvaselällä matkalla Pokasta Inariin. Inari 1934. Kuva: Erkki Mikkola. / GTK.

Inarin vanha kirkko.

Inarilaisia.

Inarinjärvi.

Vanhan kolttanaisen rintakuva v. 1927. Kuva: Harsti Reino. / Museovirasto.

Lanton emäntä kirnuaa voita v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Inarin Junnaksen kylässä v. 1939. Kuva: Pietinen Matti. / Museovirasto.

Riutulan lastenkodin asukkeja v. 1918. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto.

Nili v. 1918. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto.

Angelinkylä Inarijoen varrella v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Hannu Mattus eli Juomus-Hannu veneessä. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto.

Nainen Inarista v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Ánne Márjá Måsö os. Mattus Poronjänteitä kurikoi Inarista v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Ánne Márjá Måsö vetää jänteistä säikeet erilleen v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Ánne Márjá Måsö ohentaa säikeiden päät hampailla raastamalla v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Ánne Márjá Måsö jänteitä raastamassa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Jänteiden raastaminen ohuemmiksi Inarista v. 1948. Ánne Márjá Måsö -rohkki. Anáris eret, náitalii Sirmái.

Ánne Márjá Måsö ompelee koipikenkää poronjänteillä v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Uula Lanton rakennuksia Angelissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Uula Lanton asuinrakennus Inarissa Angelissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Uula Lanton talon portaat Angelissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto

Uula Lanton uudisrakennus Angelissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Thulen majatalo Inarin Kaamasessa Kuva J. H. Saarinen 1902 1903. GTK.

Järvenpään majatalo Inarin Suolisjärvellä v. 1904. Kuva J. H. Saarinen. / GTK.

Vaimo kirnuaa Näätämössä v. 1920. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto.

Jääräjoentalo Pulmankijärvellä Nuorgamissa v. 1953; Siinä asuivat Anni ja Elli Aikio Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Mies istuu ulkouunin vieressä Näätämössä v. 1920. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto.

Juhani Jomppanen keittää kahvia v. 1929. Kuva: Pälsi Sakari. / Museovirasto.

Kirkkoväkeä Pulmankissa v. 1925. Kuva: Balke. / Museovirasto.

John Helanderin tytär Margrethe Pulmankissa v. 1920. Kuva: Eliel Lagercrantz. / Museovirasto.

Pulmankissa v. 1920. Kuva: Eliel Lagercrantz. / Museovirasto.

Pulmankissa v. 1920. Kuva: Eliel Lagercrantz. / Museovirasto.

John Helanderin tytär Anna Margrethe Helander Pulmankissa v. 1920. Kuva: Eliel Lagercrantz. / Museovirasto.

Johan Aapo omaisineen Pulmankissa v. 1920. Kuva: Eliel Lagercrantz. / Museovirasto.

John Helander; taustalla navetta Pulmankissa v. 1920. Kuva: Eliel Lagercrantz. / Museovirasto.

Aslak Henriksen, saarnatulkki (norjasta lappiin) ja hänen vaimonsa Pulmankissa v. 1920. Kuva: Eliel Lagercrantz. / Museovirasto.

Aitta ja kalanpyydyksiä Pulmankissa v. 1920. Kuva: Eliel Lagercrantz. / Museovirasto.

Olssenin perhe Pulmankissa v. 1920. Kuva: Eliel Lagercrantz. / Museovirasto.

Johan Aapo, Eliel Lagercrantzin kieliopas Pulmankissa v. 1920. Kuva:Lagercrantz Eliel. / Museovirasto

Ikkunasta kurkkii Elli Aikio Pulmankijärveltä, (Juhani Aikion sisko) v. 1953. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Pulmankijärven asukkaita: vas. ahku Elle Länsman ja oik. Risten Magga Länsman sekä pojat Pentti ja Viljo Länsman Nuorgamissa v. 1953. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Nuorgamilainen Elli Maarit Aikio Pulmankijärvellä v. 1953. (Syntynyt Hormassa Norjassa 7.12.1899. Naimisisaa Juhani Aikion kanssa ja asuivat Pulmankijärvellä.) Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Inga Elle Aikio ja Jenny Paulaharju, Pulmankijärvi; oikealla Jenny Paulaharju v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kusti Vähäsarjan mökki Pulmankijärvellä Nuorgamissa v. 1953. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Kusti Vähäsarjan kammi Pulmankijärvellä Nuorgamissa v. 1953. Isompi vanha kammi oli lähempänä järvenrantaa. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Poromies Hetta ja veljekset Matti, Antti ja Piera Jomppanen Morgamojan varrella. 23.8.1951. Kuva: Herman Stigzelius. / GTK.

Postiauto Höyhenjärven matkailumajan edessä. Kuva: Turistföreningens i Finland årsbok no 1. 1925.

Höyhenjärven matkailumajan pirtti. Kuva: Turistföreningens i Finland årsbok no 1. 1925.

Angelissa 1950-luvulla. Kuva: Esa Hyyppä, GTK.

Yrjö Aikio työtoveriensa kanssa Miessijoen varrella. 6.7.1950. Kuva: Stigzelius, Herman. / GTK.

Vanha kullankaivaja "Mäen pappa" eli Elias Mäki 1950-luvulla.

"Mäen Pappa" eli Elias Mäki Moberginojalla 1950-luvulla. Kuva: Esa Hyyppä. / GTK.

Uula Lantto kapustan teossa Angelissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Juhani Lanton vene Angelissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Juhani Lanton nuotta uluilla Angelissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Verkonkuivatusteline Angelissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto

Juhani Lanton kuopus itkee komsiossa Angelissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Matti Jomppasen kenttää Inarin Menesjärvellä v. 1947. Kuva: Heilala Pentti. / Museovirasto.

Agneeta Määttä, Toivoniemi, Inari v. 1947. Kuva: Heilala Pentti. / Museovirasto

Heikki Valle, Pahtalan isäntä Inarin Muddusjärvellä v.1918. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto.

Kota ja sen asukas "Hiiri-Priita" Inarijärven Tablusaaressa v. 1918. Kuva: Elfving Arvo. / Museovirasto.

Juutuan Sarviniemen talo v. 1918. Kuva: Elfving Arvo. / Museovirasto.

Lapintupa Inarin Kattajärvellä v. 1927. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Muuan ihmiskohtalo Suomen Lapista. Kuva esittää 80-vuotiasta lappalaista Antti Kittiä palaamasta toistakymmen-penikulmaiselta kierrokseltaan, jonka hän vielä viime kesänä suoritti useasti jalkapatikassa. Loppuosan tätä kyläkierrosta, Piera-Niilasta Inarin kirkolle, jota on 4 1/2 pnk. tietöntä taivalta, kulkee hän yhdessä päivässä parikymmentä kiloa "sapuskoita" selässä. Vielä 15-20 vuotta sitten omisti hän 1400 poroa, nyt ei hänellä ole ainoatakaan. Kuva: Uula Sarre/Suomen Kuvalehti 44/1923.

Kuva: Suomen Kuvalehti 19.2. 1921.

Kuva Suomen Kuvalehti 18.7. 1919

Paulus Vallen jalka-aitta v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Saldeluövvi eli säilytysteline Junnaksessa v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Saldeluövvi eli säilytysteline Junnaksessa v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Matti Musta emäntineen syövät nuotiolla v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kitti Uulan tyttäret punovat suonta v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Vasemmalta Juhan-Erkki Jomppanen? ja ns.boston kaveruksset Aslak Aikio sekä Niila Näkkäläjärvi Sallivaarassa v. 1956. Kuva: Oula Näkkäläjärvi. / Museovirasto.

Porojen erotusaitaa Vaskojoen pohjoispuolella Pyhäjärvestä koilliseen - Sattivaarassa v. 1956. (Šáddevárri). Kuva: Oula Näkkäläjärvi. / Museovirasto.

Sallivaaran kaarre v. 1933. Kuva: Mikkola, Erkki. / Museovirasto.

Poromiehiä matkalla Sattivaaran poroerotukseen v. 1956. Kuva: Näkkäläjärvi, Oula. / Museovirasto.

Uhrisaari Iijärven luoteispäässä v. 1958. Saarella on paljon irtokiviä. Valokuvaajan arvelun mukaan saaren laki on ladottu kivistä kartiomaiseksi. Kiviröykkiöllä kasvaa ruohoa, minkä Uula Aikio kertoi johtuvan siitä, että saareen uhrattiin kaloja ja siellä vietettiin uhrijuhlia. Kuva ja teksti: Oula Näkkäläjärvi. / Museovirasto.

Savusauna Inarin Paksumaassa v. 1958. Kuva; Oula Näkkäläjärvi. / Museovirasto.

Tuntemattomien porojen huutokauppa paliskunnan "kontturin" suulla v. 1956. Kuva: Näkkäläjärvi Oula. / Museovirasto.

Paksumaan talot v. 1958. Kuva: Näkkäläjärvi Oula. / Museovirasto.

Norjanmatkalaisia kahvittelemassa Utsavuonon (Langfjord) rannalla 25.08.1914. Pekka Saijets eli "Nuoran-Pekka"(vas.) "Ristinas-Pekan Matti" ja "Mölstin-Pekan" poika, Kalliaisen renki Paatsjoelta. Matkue on tulossa Kirkkoniemestä (Kirkenes) Kuva: Itkonen, Toivo Immanuel. / Museovirasto.

Vesa Luhta. Hän muutti nuorena Seinäjoelta Inariin. Kuva elokuvasta Kolme miestä.

Kaamanen-Sevettijärvi postiauto v. 1967. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Kaamanen, kauppias Waenerbergin auto v. 1928, jolla kuljetettiin myös postia. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Alpertti Kuuva v. 1918. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto.

Länsmanin lapinkoirat Lismassa v. 1975; kaulaan kytketty puu estää koiria ajamasta poroja metsään. Kuva: Kolehmainen, Alfred. / Museovirasto.

Suomen 44:n itsenäisyyspäivän viettoa Presidentinlinnassa Helsingissä 6. joulukuuta 1961. Presidentti Urho Kekkonen keskustelee Lapin edustajien, Oula Aikion ja rva Aikion kanssa. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Maaseudun Tulevaisuus. / Museovirasto.

Nainen ja koira turvekodan edustalla, alusvaatteita kuivumassa riu'uilla Inarissa v. 1925. Kuva: Saksalaisen Greifswaldin yliopiston Lapin retkikunnan ottama kuva. / Museovirasto.

Belgian kuningas Baudouin ja kuningatar Fabiola valtiovierailulla Suomessa 16.-20.6.1969. Kuningas Baudouin ja kuningatar Fabiola Lapissa 19.6.1969. Vierailu Saamelaismuseolla Inarissa. Tulkkina Jussi Ojanen (Johan Nuorgamin ja kuningasparin välissä). Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Markku Lepolan kokoelma. / Museovirasto.

Tuuruniemen isäntä Juhan Antti Saijets v. 1934. Kuva: Ravila Paavo. / Museovirasto

Inarin pappilan pihalla 1914. Kuva: Toivo I. Itkonen. / Museovirasto.

Kenesjärvi, Erkki Mikkola ja postinkantaja v. 1927,´. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Poron ja koiran kinastelua Inarin Sotkaniemessä elokuussa v. 1938. Kuva: Otso Pietinen. / Museovirasto.

Kaapin Jouni emäntineen. (Jounin kuoltua v. 1956 leski Margit Anni (o.s. Jomppanen) asui tyttärensä perheen luona Solojärvellä.) Kuva: Hilli Esa. / Museovirasto.