Niila "Kerkelä" Hirvasvuopio sekä vaimonsa Martta (o.s. Marttila ja Rovaniemeltä ,hän oli Kerkelän Niilan toinen Vaimoo. Eka vaimo Korvasesta.) "En mie ole sitä ha-kenu, se on itte tullu tähän", sanoi Niila vaimostaan.

Palton perhe Inari v. 1914. Kuva: Betania 1914.

Inarissa v. 1929. Vas. katekeetta Saijets, takana Musta Hannu ja oik. Aili Valle os. Paadar. Kuva; Pälsi Sakari. / Museovirasto.

Inarin kirkonkylä v. 1939.

Inarin nimismies Honka Kalle esit-telee komeaa sudentaljaa 1950-luvulla. Kuva: Mäki, Tauno V. / Suomen Metsämuseo.

Darja Jefremoff kehrää kinnaslan-kaa värttinälllä Nellimössä v. 1955. Kuva: Vilppula, Hilkka. / Museovi-rasto.

Jefremoffin talo Nellimössä v. 1955, valtion rakennuttama, oven edessä Anna Jefremoff. Kuva: Vilppula, Hilkka. / Museovirasto.

Kultalan huonekalustoa. Kukka-maljakkona on prof. Lemströmin retkikunnan (v. 1884) jättämä puhelinpatteri. Hyllyllä Sammelin päiväkirjoja.

Uutelan emäntä Inga Elli Länsman o.s. Guttorm ja tyvär Maarit Inarin Pyhäjärveltä v. 1935.

Inarin kirkonkylä 1930-luvulla. Kuva: Vanha postikortti.

Inari. Kuva: Axel Sandström. Kan-san Tahto 1909.

Akusaaressa 1920-luvulla. Piätárii Hendâ eli Pietarin Henti ja Elli. Paik-ka on rannimaisessa Akusaaressa Akuniemen puoleisessa pienessä niemessä. ( Pietarin Henti Aikio 1880-1968. Elli s. Valle 1881-1963) Kuva: Curt Biging.

Akusaaressa 1920-luvulla. Piätárii Elli (os. Valle 1881-1963), korissa poron- tai lampaanmaidosta valmis-tettua juustoa. Akusaaria on kolme Kasariselän pohjoisosassa. Kuva: Curt Biging.

Vasemmalla Maria Valle ja oikealla Hannu Mattus ja keskellä Juhani Lantto. Kuva otettu 1930-luvulla.

Kaapin Jouni eli Jouni Aikio. Kuva: Vanha postikortti.

Teljupeunan rantamaisema v. 1914. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museo-virasto.

Näkkälän Iisko eli Iiskon Iisko.

Lumikiitäjää kuormataan Njurga-lahdella v. 1954. Kuva: Esa Hyyppä. / GTK.

Oik.Iiskon Iiskon Aslakka eli Aslak Näkkäläjärvi Inarissa. Kuva: Posti-kortti.

Raja-Joosepin porokaarteella. Kuva: Lauri Siivonen. / Hetan Jussan ar-kisto.

Kuva: Helsingin Kaiku 1905.

Helsingin Kaiku 1910.

Kuva Pohjos-Inarista, Jouni Pannen kesäkodalta. Muuttivat myöhemmin Norjaan.

Inarista.

Kaapin Jouni (Jouni Aikio) kolttien seurassa poroaidalla.

Inarin matkailumaja 1930-luvulla. Kuva: Vanha postikortti.

Matti ja Maarit Musta kotonaan Ina-rin Junnaksessa.

Uula Lantto kapustan teossa Ange-lissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jor-ma. / Museovirasto.

Kaapin Jounin talo Lemmenjoen Sotkajärvellä v. 1902. Kuva J. J. Sederholm. / GTK.

Saamelaisia Inarin kirkolla v. 1898. Kuva J. J. Sederholm. / GTK.

Lemminjoen Sotkajärvi, Kaapin Jou-nin ranta kesällä v. 1931. Kuva: Erk-ki Mikkola. / GTK.

Lusmaniemen talo ja talonväki eli Lusman Pekan eli Pekka Paadarin perhekunta Paadarjärvellä v. 1933. Vas. Iisakki, Matti, Sammeli, Pekka, Anni Ellis-ahku Elli-Marja Anni-Bika, Aili, Kaisa, Maaret. Kuva: Erkki Mik-kola. / GTK

Kuvassa Menes-Antin (Morottaja) lapsia kotipihallaan, myöhemmin paikka kuului Kaapin Jounille. Las-ten arvioidun iän perusteella näin: Vas. Pekka, Jouni (komsiossa) Yrjö, Sammeli, Anna-Briita, Antti. Antin takan hatun lieret ylös kääntänyt poika voisi olla Matti. Antti ja Yrjö voivat olla toisinkin päin. Kuva on siis Lemmenjoen Sotkajärveltä. Kuva: Benjamin Frosterus 1903. GTK.

Inarin kesä v. 1934: Salmon-Jussan kota Kulpakkojärvellä Hammastun-tureilla kesällä v. 1934. Kuvassa Ei-nari Ruottala, Kuttura Magga, Juho Näkkälä ja Jouni Kitti. Kuva: Erkki Mikkola. / GTK.

Thulen majatalo Inarin Kaamasessa v. 1902-1903. Kuva J. H. Saarinen & all. / GTK.

Palovartijan suoja Otsamon laella v. 1933. Kuva Erkki Mikkola. / GTK.

Loviisa ja Nestori Pehkosen pihapiiri Inarin Hirvasjärvellä v.1952. (Eloku-vassa Piritan vanhempien kotitalo.) Kuva: Elokuvasta Valkonen peura /Erkka Blomberg.

Anna Briitta Mattus Suomen Kuva-lehden kannessa 23.11.1946.

Anna Briitta Mattus kuvattuna Mei-lahdessa vuosien 1945–1946 ää-nitysten aikana. Kuva A. O. Väisä-nen. SKS. Mattus työskenteli nuo-ruudessaan pohjoissaamelaisen Niila Kitin eli Jounin Niilan piikana. Niila Kitti oli muuttanut Utsjoelta Inariin 1880-luvulla

Polku Sevettijärvelle.

Kaapin Jouni.

Kauppa-Matin pariskunta Nellimistä. 1898 - 1905. Kuva: G Engberg.

Karvaselän Herberge eli välitupa v.1900.

Muddusjärvi, taidekortti v.1936.

Virtaniemen majatalo Nellimissä 1920-luvulla. Kuva on otettu kuta-kuinkin nykyiseltä rajaviivalta Venä-jälle päin. Majatalon kivijalka on yhä olemassa ja näkyy Suomen puolel-le.

Antti Sarre perheineen v. 1905. Kuva Curt Fircks. / GTK.

Gabriel Aikion talo Appisjoen suulla Ivalojoella v. 1902-1903. Kuva J. H. Saarinen & all. / GTK.

Kaapin-Jounin talo. Jounin tyttäret Anni ja Katri, Kutturan-Niilan Kuttura ja äijä-Jouni. Inari kesä 1934, Kuva: Erkki Mikkola. / GTK.

Iso-Uula ja Piera perheineen Sevet-tijärven Varpuniemellä v. 1906. Ku-va Väinö Tanner. / GTK.

Meneslatvan autiotupa Repojoki - Inari postitien varressa kesällä v. 1925. Kuva Aarne Laitakari. / GTK.

Metsätarkastaja Mauritz Wolmar Waenerberg perheineen ja neiti Da-gnar Waenerberg (kuudes vasem-malta) sekä norjalaisia matkailijoita Kaamasen Thulessa 1901. Kuva Emil Sarlin. / GTK.

Neiti Dagmar Waenerberg (toinen vasemmalta) ja 4 norjalaisnaista Sarlinin teltalla Thulessa. Kuva: Emil Sarlin, 1901. GTK

Näkymä Ränninlahden talosta Suo-lijärvelle v. 1905. Kuva Hugo Berg-hell. / GTK.

Saamelaisnaisia Inarin kylässä ju-hannuspäivänä 25.6.1904. Kuva J. H. Saarinen. / GTK.

Lemmensuun lapintalo Paadar-järvellä. Kuva J. J. Sederholm, 1902, GTK.

Helanderin tyttöjä Risttin (Kirsten Joks), Máret (Marit Romsdal) ja Ánne Biret (Anne Berit Olsen) ja emäntä v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Alatalon talo Inarin Räkkijärvellä.

Matkamiehet tapasivat taipaleella Sammelin, joka tarpoi tietä näin sotilaallisen näköisenä. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 1942.

Paadarjärven Junnaksen väkeä v. 1939, oik. Paavali Valle, Uula Musta ja Juho Lohilahti. Kuva: Pietinen Matti. / Museovirasto.

Inarin Junnaksen isäntä Mattus vasemmalla sekä hänen suoma-lainen renkinsä v. 1939. Kuva: Pietinen Matti. / Museovirasto

Paadarjärven Paavali Valle perhei-neen v. 1939. Kuva: Pietinen Matti. / Museovirasto.

Sisäkuva mökistä Inarin Salkon ky-lässä v. 1939. oik. piisin vieressä Riitu Magga sekä Niila Magga Kut-turasta. Kuva: Pietinen. / Museovi-rasto. Kuvateksti: Hilkka M. Magga. Kuva: Pietinen Matti. / Museovirasto

Utsjokelainen Rauna Högman Kaa-masen kylässä Inarissa v. 1935. Ku-va: Pietinen Aarne. / Museovirasto.

Sammeli Kitti v. 1948. Kuva: Jorma Heinonen. / Museovirasto.

Loviisa (os.Ponku.) ja Nestori Peh-kosen talo Inarin Hirvasjärvellä v. 1952. (Elokuvassa Piritan vanhem-pien kotitalo.) Kuva: Elokuvasta Val-koinen peura/Erkka Blomberg.

Marja Nuorgam.

Raja-Joosepin porokaarteella Yli-Ki-tisen Aikioita? Kuva: Lauri Siivonen. / Hetan Jussan arkisto.

Inari v.1964.

Inari v.1980

Tie Isolta Karvaselältä Menesjoen latvaa kohti v. 1934. Kuva: Erkki Mikkola. / GTK.

Inarin vanha kirkko Pielpajärven rannalla v. 1915 Kuva: Itkonen Toivo Immanuel. / Museovirasto.

Lumikiitäjän kuormaus (rajavar-tioston pihalla Ivalossa v. 1954?). Kuva: Esa Hyyppä. /. GTK.

Vanhan kolttanaisen rintakuva v. 1927. Kuva: Harsti Reino. / Museo-virasto.

Lanton emäntä kirnuaa voita Inarin Angelin kylässä v. 1925. Kuva: Pau-laharju Samuli. / Museovirasto.

Inarin Junnaksen kylässä v. 1939. Kuva: Pietinen Matti. / Museoviras-to.

Riutulan lastenkodin asukkeja v. 1918. Kuva: Auer Väinö. / Museo-virasto.

Nili Inarin Kessivuonossa v. 1918. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto

Angelinkylä Inarijoen varrella v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Hannu Mattus eli Juomus-Hannu veneessä. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto.

Ánne Márjá Måsö os. Mattus Inarin Heikkilässä v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Mu-seovirasto.

Ánne Márjá Måsö os. Mattus Poron-jänteitä kurikoi v. 1948. Kuva: Hei-nonen Jorma. / Museovirasto.

Ánne Márjá Måsö vetää jänteistä säikeet erilleen v. 1948. Kuva: Hei-nonen Jorma. / Museovirasto.

Ánne Márjá Måsö ohentaa säikei-den päät hampailla raastamalla v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Mu-seovirasto.

Ánne Márjá Måsö jänteitä raasta-massa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Inarin matkailumajan oleskeluhuo-ne v. 1938. Kuva: Pietinen, Otso. / Museovirasto.

Ánne Márjá Måsö ompelee koipi-kenkää poronjänteillä v. 1948. Ku-va: Heinonen Jorma. / Museovi-rasto.

Uula Lanton rakennuksia Angelissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Uula Lanton asuinrakennus Inarissa Angelissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Uula Lanton talon portaat Angelissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto

Inarin matkailuhotellin tarjoilijat po-ron kanssa matkailuhotellin portailla v. 1939. Kuva: Pietinen Otso. / Mu-seovirasto.

Thulen majatalo Inarin Kaamasessa v. 1902. Kuva J. H. Saarinen. / GTK.

Järvenpään majatalo Inarin Suolis-järvellä v. 1904. Kuva J. H. Saari-nen. / GTK.

Vaimo kirnuaa Näätämössä v. 1920. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovi-rasto.

Paadarjärven Junnaksen väkeä v. 1926. Kuva: Museokeskus Vapriikki.

Mies istuu ulkouunin vieressä Nää-tämössä v. 1920. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto.

Juhani Jomppanen keittää kahvia v. 1929. Kuva: Pälsi Sakari. / Mu-seovirasto.

Pielpajärvellä Inarissa v. 1951, va-semmalla Terttu Haapola. Kuva: Poutvaara, Matti. / Museovirasto.

Heimo Lehtola Inarin Pielpajärvel-lä v. 1951. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Angelissa 1950-luvulla. Kuva: Esa Hyyppä, GTK.

Ihmisiä menossa vanhaan puukirkkoon Pielpajärvellä 15.7.1951. Kuva: Poutvaara, Matti. / Museovirasto.

Uula Lantto kapustan teossa Ange-lissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jor-ma. / Museovirasto.

Juhani Lanton vene Angelissa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Juhani Lanton nuotta uluilla Angelis-sa v. 1948. Kuva: Heinonen Jorma. / Museovirasto.

Eelis Lantto Yllästunturissa talvel-la 1954. Kuva: Saarinen. / Museo-virasto.

Juhani Lanton kuopus itkee komsi-ossa Angelissa v. 1948. Kuva: Hei-nonen Jorma. / Museovirasto.

Matti Jomppasen kenttää Inarin Me-nesjärvellä v. 1947. Kuva: Heilala Pentti. / Museovirasto.

Agneeta Määttä, Toivoniemi, Inari v. 1947. Kuva: Heilala Pentti. / Museo-virasto

Heikki Valle, Pahtalan isäntä Inarin Muddusjärvellä v.1918. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto.

Kota ja sen asukas "Hiiri-Priita" Ina-rijärven Tablusaaressa v. 1918. Ku-va: Elfving Arvo. / Museovirasto.

Juutuan Sarviniemen talo v. 1918. Kuva: Elfving Arvo. / Museovirasto.

Lapintupa Inarin Kattajärvellä v. 1927. Kuva: Mikkola Erkki. / Museo-virasto.

Muuan ihmiskohtalo Suomen La-pista. Kuva esittää 80-vuotiasta lappalaista Antti Kittiä palaamasta toistakymmen-penikulmaiselta kier-rokseltaan, jonka hän vielä viime kesänä suoritti useasti jalkapatikas-sa. Loppuosan tätä kyläkierrosta, Piera-Niilasta Inarin kirkolle, jota on 4 1/2 pnk. tietöntä taivalta, kulkee hän yhdessä päivässä parikymmen-tä kiloa "sapuskoita" selässä. Vielä 15-20 vuotta sitten omisti hän 1400 poroa, nyt ei hänellä ole ainoata-kaan. Kuva: Uula Sarre/Suomen Kuvalehti 1923.

Kuva: Suomen Kuvalehti 19.2. 1921.

Kuva Suomen Kuvalehti 1919

Paulus Vallen jalka-aitta v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

Saldeluövvi eli säilytysteline Jun-naksessa v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Saldeluövvi eli säilytysteline Jun-naksessa v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Matti Musta emäntineen syövät nuotiolla v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kitti Uulan tyttäret punovat suonta v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Vasemmalta Juhan-Erkki Jomp-panen? ja ns.boston kaveruksset Aslak Aikio sekä Niila Näkkäläjärvi Sallivaarassa v. 1956. Kuva: Oula Näkkäläjärvi. / Museovirasto.

Porojen erotusaitaa Vaskojoen poh-joispuolella Pyhäjärvestä koilliseen - Sattivaarassa v. 1956. (Šáddevárri). Kuva: Oula Näkkäläjärvi. / Museovi-rasto.

Sallivaaran kaarre v. 1933. Kuva: Mikkola, Erkki. / Museovirasto.

Poromiehiä matkalla Sattivaaran poroerotukseen v. 1956. Kuva: Näkkäläjärvi, Oula. / Museovirasto.

Uhrisaari Iijärven luoteispäässä v. 1958. Saarella on paljon irtokiviä. Valokuvaajan arvelun mukaan saa-ren laki on ladottu kivistä kartiomai-seksi. Kiviröykkiöllä kasvaa ruohoa, minkä Uula Aikio kertoi johtuvan siitä, että saareen uhrattiin kaloja ja siellä vietettiin uhrijuhlia. Kuva ja teksti: Oula Näkkäläjärvi. / Museo-virasto.

Savusauna Inarin Paksumaassa v. 1958. Kuva; Oula Näkkäläjärvi. / Museovirasto.

Tuntemattomien porojen huuto-kauppa paliskunnan "kontturin" suulla v. 1956. Kuva: Näkkäläjärvi Oula. / Museovirasto.

Paksumaan talot v. 1958. Kuva: Näkkäläjärvi Oula. / Museovirasto.

Norjanmatkalaisia kahvittelemassa Utsavuonon (Langfjord) rannalla 25.08.1914. Pekka Saijets eli "Nuoran-Pekka"(vas.) "Ristinas-Pekan Matti" ja "Mölstin-Pekan" poika, Kalliaisen renki Paatsjoelta. Matkue on tulossa Kirkkoniemestä (Kirkenes) Kuva: Itkonen, Toivo Immanuel. / Museovirasto.

Vesa Luhta. Hän muutti nuorena Seinäjoelta Inariin. Kuva elokuvasta Kolme miestä.

Kaamanen-Sevettijärvi postiauto v. 1967. Kuva: Postimuseo. / Mu-seovirasto.

Kaamanen, kauppias Waenerber-gin auto v. 1928, jolla kuljetettiin myös postia. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Alpertti Kuuva v. 1918. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto.

Länsmanin lapinkoirat Lismassa v. 1975; kaulaan kytketty puu estää koiria ajamasta poroja metsään. Kuva: Kolehmainen, Alfred. / Mu-seovirasto.

Suomen 44:n itsenäisyyspäivän viettoa Presidentinlinnassa Helsin-gissä 6. joulukuuta 1961. Presidentti Urho Kekkonen keskustelee Lapin edustajien, Oula Aikion ja rva Aikion kanssa. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Maaseudun Tulevai-suus. / Museovirasto.

Nainen ja koira turvekodan edus-talla, alusvaatteita kuivumassa riu'uilla Inarissa v. 1925. Kuva: Sak-salaisen Greifswaldin yliopiston Lapin retkikunnan ottama kuva. / Museovirasto.

Belgian kuningas Baudouin ja ku-ningatar Fabiola valtiovierailulla Suomessa 16.-20.6.1969. Kuningas Baudouin ja kuningatar Fabiola La-pissa 19.6.1969. Vierailu Saamelais-museolla Inarissa. Tulkkina Jussi Ojanen (Johan Nuorgamin ja kunin-gasparin välissä). Kuva: JOKA Jour-nalistinen kuva-arkisto Markku Le-polan kokoelma. / Museovirasto.

Tuuruniemen isäntä Juhan Antti Saijets v. 1934. Kuva: Ravila Paavo. / Museovirasto

Inarin pappilan pihalla 1914. Kuva: Toivo I. Itkonen. / Museovirasto.

Kenesjärvi, Erkki Mikkola ja postin-kantaja v. 1927,´. Kuva: Erkki Mik-kola. / Museovirasto.

Poron ja koiran kinastelua Inarin Sotkaniemessä elokuussa v. 1938. Kuva: Otso Pietinen. / Museovirasto.

Kaapin Jouni emäntineen. (Jounin kuoltua v. 1956 leski Margit Anni (o.s. Jomppanen) asui tyttärensä perheen luona Solojärvellä.) Kuva: Hilli Esa. / Museovirasto.

Maria Susanna eli Angelin Maiju taakkoineen v. 1914. Kuva: Pau-laharju Samuli. / Museovirasto