Taloryhmä Kemijärveltä v. 1928. Maalaus: Hamara, Aarne (1910-1966). / Kuva: Kemin taidemuseo.

Tulvan peittämä maantie Kemijär-vellä v. 1899. Kuva: E. T. Nyholm. / GTK.

Pyhätunturi Kemijoelta katsottuna v. 1899. Kuva: E. T. Nyholm. / GTK.

Maisemanäköala Perävaaralta Ke-mijärvelle päin. Kemijärvi 1943.11. 13. SA-kuvat.

Talvikuvia Kemijärveltä 23.3.1907. Kuva: Helsingin Kaiku.

Näkymä Kemijoen latvoilta Korva-tunturille, jossa on valtakuntain ra-japyykki v. 1908. Kuva: Väinö Tan-ner. / GTK.

Pyhätunturin pohjoisrinne v. 1898. Kuva: J. J. Sederholm,. / GTK.

Kuorinkikurun keskiosa Pyhätuntu-rin pohjoisrinteellä idästä katsottuna v. 1898. Kuva: J. J. Sederholm. / GTK.

Suomuun laskevan Paalovankan-joen köngäs v. 1898. Kuva: Emil Sarlin. / GTK.

Lehtori Hammarström Pikkukurun-perässä eli Pikkukurun pohjoisim-massa osassa Pyhätunturilla v. 1901. Kuva: Hugo Berghell. / GTK.

Pyhätunturin Keskikappale ja Rau-takappale sekä Pyhäkuru niiden välissä v. 1901. Kuva: Hugo Berg-hell. / GTK.

Työväen kalenteri v. 1910.

Kemijärven kansakoulu. Kuva: Helsingin Kaiku 1907.

Poroaita Kemijärven Räisälässä v. 1926. Kuva: Rytkönen Ahti / Museo-virasto.

Miehet rakennustöissä Kemijärvel-lä 10.5.1978. Kuva: Kansan Arkis-to.

Räisälän kylä, taustalla Suomutun-turi v. 1930. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Aitan nurkkapatsas Pelkosennie-men Kairalassa v. 1938. Kuva: Sa-muli Paulaharju. / Museovirasto.

Ilmakuva Pelkosenniemestä 1950-luvulta. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto

Kairalan kylä joen takana v. 1938. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museo-virasto.

Nuotta nostettuna veden ääreen pystytetylle ahdinpuulle eli ululle Kemijärven Räisälässä v. 1926. Ku-va: Rytkönen Ahti. / Museovirasto.

Luusua Kemijärvellä v. 1950. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Joutsijärven rautatieasema 1950-luvulla. Joutsijärven puurakentei-nen asemarakennus. Asema raken-nettu v. 1942 rataosalla Kemijärvi-Kelloselkä. Rata avattu 1.11.1942. Aseman edessä raiteella höyryveturi nro 216. Kuva: Laipio Sakari. / Rau-tatiemuseon säätiö.

Kemijärven rakennuksia ja peltoja 1950-luvulla. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Kinkerikansaa Räisälän kylässä v. 1950. Kuva: Poutvaara Matti. / Mu-seovirasto.

Tyttöjä pellolla Kemijärven Soppe-lasta v. 1950. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Kemijärven keskusta v. 1950. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Taloja ja veneitä Kemijärvellä v. 1950. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Naisia pyykillä Kemijärvellä v. 1950. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovi-rasto.

Tukkiauto Kemijärvellä v. 1951. Ku-va: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Tukkiautoja hinauksessa Kemijär-vellä v. 1951. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Ravintolasali Kemijärvellä v. 1951. Kuva: Poutvaara Matti. / Museo-virasto.

Nainen kutoo sukkaa Kemijärvellä v. 1951. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Kemijärven seminaarin opiskelijoita v. 1951. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Kemijärven Tempauksen naisvoi-mistelijat v. 1923. Kuva: Kansan Arkisto.

Kemijärven kauppalantalo v. 1966. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovi-rasto.

Kemijärven kauppalan keskustaa, Vapaudenkatu v. 1966. Kadun toi-sella puolella oli Kivisen hautaus-toimisto, Mainos kahvila, Saaren-maan Kaarinan kemikalio, Kirkon-torni näkyy perällä vasemmala. Ku-va: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Verkkoja kuivumassa Kemijärvel-lä. v. 1951.. Kuva: Poutvaara Mat-ti. / Museovirasto.

Kuva: Unge soldaten v. 1917.

Kuva: Pelastusarmeijan nuori soti-las 1913.

Kuva: Helsingin Kaiku v. 1912.

Kuva: Pääskynen v. 1914.

Kemijärven Auto-Osakeyhtiön auto-mobiili, joka välittää liikennettä lin-jalla Kemijärvi-Sodankylä-Rovanie-mi-Kuolajärvi. Kuva ja teksti: Helsin-gin Kaiku 1913.

Autoa kuljetetaan lautalla Kemijär-ven poikki. Kuva: Helsingin v.1913.

Pelkosenniemi v. 1950, taustalla Pyhäjärvi ja Pyhätunturi. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Kuva: Suomen Urheilulehti v. 1911.

Volkswagen matkalla Pyhätunturil-le. Kuva: Poutvaara Matti. / Museo-virasto.

Kuva: Hakkapelitta v. 1926.

Kuva: Suonen Kuvalehti v. 1929.

Kuva: Leimaus v. 1924.

Kuva: Leimaus v. 1924.

Kuva: Suomen Kuvalehti v. 1926

Kuva: Suomen Kuvalehti v. 1924.

Kuva: Forstling tidskrift v. 1926.

Maisema Kemijärven kirkonkylästä pohjoiseen v. 1899. Vas. ns. Taiteili-janniemi jossa Kyyhkynen asui. Ku-va: E. T. Nyholm. / GTK.

Peräpohjolan maataloutta: Juurikas-vien nosto Kemijärven pappilan pel-lolla. Kuva: Maa-miehen Ystävä 1944.

Kemijärven pappila v. 1898.

Lahti Kemijärven kirkonkylässä v. 1899. Kuva: E. T. Nyholm,. / GTK.

Kemijärven kirkonkylä. Kuva: P. G. Ekbom.

Maidonantajia Kemijärven lentoken-tän äärellä 15.9. 1941. SA-kuvat.

Näkymä Häckmanin talolta Pato-vaaralle ja Perävaaralle v. 1900. Kuva: Hugo Berghell. / GTK.

Saksalaismerkein varustettu suo-malainen nuori perunankasvattaja esittelee saavutuksiaan Kemijär-ven Ketolan kylässä 15.9.1941. SA-kuvat.

Ritva jälttää vitamiineja nauriista Kemijärven Ketolan kylässä 15.9. 1941.. SA-kuvat.

Emäntä esittelee lehtikerppua, leh-miensä tärkeää lisärehua. Kemijär-ven Ketolan kylässä 15.9.1941. SA-kuvat.

Kemijärven Ketolan kylässä 15.9. 1941. Arvo ja Helmi Kunnari nosta-vat talon perunan, kun vanhempi väki on "valtion töissä" SA-kuvat.

Pyykinvirutuksessa Kemijärven Ha-losenrannassa 21.9.1941. Kuva: SA-kuvat.

Kemijärveltä itään johtavat sillat 14.10.1941. SA-kuvat.

Ryti-Kalle eli Kalle Rytilahti ahtaa ohran lyhteitä riihen parsille Kemi-järven Ketolan kylässä 15.9.1941. SA-kuvat.

Rantalato Kemijärven Räisälässä v. 1925, sisällä vene, verkkoja, lehtiä ja vaatteita. Kuva: Rytkönen Ahti. / Museovirasto.

Saksalaisten majoituspaikan ulkora-kennus palaa Kemijärvellä 20.4. 1942. SA-kuvat.

Sahra eli hankoaura Kemijärven Räisälässä v. 1926. Kuva: Rytkönen Ahti / Museovirasto.

Rovaniemen ja Kemijärven välinen maantie lounaasta käsin katseltuna v. 1898. Taustalla Niskavaara. Kuva: J. J. Sederholm,. / GTK.

Näkymä Korkalon talosta Pyhätun-turille v 1898. Kuva: J. J. Seder-holm. / GTK

Nuottavene soutajineen ja huopaa-jineen Kemijärven Räisälässä v. 1926. Kuva: Rytkönen Ahti, / Mu-seovirasto.

Näkymä Kemijärven kirkolta kaksi kilometriä länteen olevan Särkiselän laelta Kemijärven kirkonkylälle v. 1900. Keskellä kuvaa oleva talory-päs on Pohjola,eli kamreeri Matti Särkelän koti, oikealla Pöyliöjärvi. Kuva: Hugo Berghell. / GTK.

Näkymä kirkon seudulta Pitkävaa-ralle, Ippelävaaralle, Isovaaralle, Kattilavaaralle ja Kotivaaralle v. 1900. Kuva: Hugo Berghell,. / GTK.

Näkymä Korkalon talosta Pyhätun-turille (Pelkosenniemen ja Kemi-järven rajalla). Olli- isäntä pyhävaat-teissa pellollaan v. 1901. Kuva: Hu-go Berghell. / GTK.

Tulviva Kemijoki Kemijärven kirkol-ta itään. v. 1899 Kuva: E. T. Nyholm. / GTK.

Pyhätunturi v. 1898. GTK piti tuki-kohtaa ja majoittui Korkalon talossa Vuostimojärven rannalla. Tästä mat-ka jatkui järven yli talon venheillä ja sitten kävellen Pyhätunturille ja Py-häjärvelle Alimmaisen taloon majoit-tuen. Kuva: J. J. Sederholm. / GTK. Teksti: Vesa Perälä.

Korkalon talon isäntä Olli, geologi Hugo Berghell ja lehtori Hammarst-röm veneessä Pyhäjoen rannalla, Pyhätunturilta alavirtaan Pelkosen-niemellä v. 1901. Kuva: Hugo Berg-hell. / GTK.

"Suutari" Kemijärvellä 9.2.1944. Kuva: SA-kuvat.

Lotta avaa säilyketölkkiä Kemijär-vellä 12.2.1940 Kuva: SA-kuvat.

Lottia talouspuuhissa Kemijärvellä 12.2.1940. Kuva: SA-kuvat.

Yleisökuva ""Sampo"" elokuvateat-terissa pidetystä viihdytystilaisuu-desta Kemijärvellä 13.11.1943. SA-kuvat.

Pöyliöjärven rannalta entisen palo-aseman takaa, vanha työväentalo tuossa VPK,n ja järven välissä. Ku-va: Postikortti.

Pyhätunturin Isokurunperän vesi-putous Sodankylän - Kemijärven rajalla v. 1898. Nykyään tunnetaan nimellä Pyhänkasteenputous ja etualan lampi nimellä Pyhänkas-teenlampi. Kuva: J. J. Sederholm. / GTK.

Kemijärvi-Pyhätunturi-Luiro -linjan postiauto Pyhätunturin majalla v. 1967. Kuva: Postimuseo.

Kemijärven Ämmänvaaralla on pe-rimätiedon mukaan sijainnut uhri-paikka Kemijärven Ämmänvaaralla on perimätiedon mukaan sijainnut uhripaikka. Vaaran laella olevista männyistä on myös löydetty kaiver-ruksia ja vuosilukumerkintöjä. Kuva otettu Lapin ELY-keskuksen kulttuu-riympäristöohjelmahankkeen yhtey-dessä v. 2010. Kuva: Arkeologian kuvakokoelma. / Museovirasto.

Pelkosenniemen uusi maantie. Kuva: Motor 1935.

Pyhäjärven kylää, Pyhäjärvi ja Py-hätunturin Rannimmainen/ Ranta-kappale nyk Kultakero ja Ukonhat-tu. Kuva: Turisti 1931. Teksti: Vesa Perälä.

Juujärvellä on myös suvun yhteinen traktori. Kuva: Suomen Kuvalehti 1931.

Iivari Isohollo poroineen Kemijärvel-lä. Kuva: Suomen Kuvalehti 1931.

Juujärven kansakoulu. Kuva: Suo-men Kuvalehti 1931.

Juujärven emäntiä. Kuva: Suomen Kuvalehti 1931.

Emäkartanon uusi rakennus Kemi-järvellä. Kuva: Suomen Kuvalehti 1931.

Pelkosenniemen Kilpimaan talo. Kuva: Suomen Kuvalehti 1931.

Hautajaistilaisuus Pelkosenniemen Kairalassa. Kuva: Suomen Kuvalehti 1931.

Tapioniemen uusikoulu, jossa toimii neljä opettajaa. Kuva: Suomen Ku-valehti 1931.

Tapioniemen koulun väkeä. Kuva: Suomen Kuvalehti 1931

Opettajat aikaa tappamassa Kemi-järven Tapioniemellä. Kuva: Suomen Kuvalehti 1931.

Kemijärven kirkonkylä 1920-luvulla. Kuva: Museovirasto.

Aalto-laiva Kemijärvellä v. 1927. Aal-to kuljetti Kemijokea vakioaikatau-lussa mm Vuostimoon , josta matka-laiset kävelivät mm pitkospuita pitkin Vuostimojärvelle Korkalon taloon. Saivat peti- aamiainen palvelut, sou-dettiin palveluna yli järven ja matka-laiset lähtivät kävellen Pyhätuntu-riin/Pyhäjärvelle. ps Aalto jatkoi lin-jaansa Pelkosenniemelle. Kuva: Nurmeksen kaupunginmuseo. Tek-sti: Vesa Perälä.

Ala-Jankkilan pirttirakennus Vuosti-mon kylässä v. 1939. Kuva: Nikkilä Eino. / Museovirasto.

Jankkilan vanha isäntä saavia te-kemässä Vuostimon kylässä v. 1939. Kuva: Nikkilä Eino. / Museo-virasto.

Näkymä Kemijärveltä, Kauppakujal-ta eli nykyiseltä Annaliisankadulta kesäpäivänä v. 1897-1907. Kuvattu VPK:n talolta päin. Vasemmalla lei-puri Helinin talo, seuraavana Stöc-kelin talot, neljäntenä Mäkelän talo, viidentenä nahkuri Bäckmandin kenkä- ja nahkakauppa (perustettu 1897) sitten Rankinen ja Ulkuniemi. Rankisen talossa oli kunnantoimisto ja säästöpankki, sekä Patalan partu-riliike. Oikealla kauppias Klemen-tieffin kauppatalo. Poika pyörittää pyöränvannetta, kaksi naista käve-lee tien oikeaa laitaa. Kuva: Heikel (myöhemmin Heikinheimo), Matti. / Lapin maakuntamuseo.

V.A.: Grönlundin veljessarjaa Kemi-järvellä Jyvälän talon rannalla v. 1911. Vasemmalta Ilmari, Helge ja Lasse. Kahdesta edellisestä tuli metsäpäälliköitä ja Lassesta metsä-teknikko. Kuva: Metsämuseo Lusto.

Viisi naista Kemijärven lossilla 1920 -1939. Kuva: . Väinö Hämäläinen. / Nurmeksen museo.

Pelkosenniemellä v. 1950. "Sääri-Olli" eli Olli Perttunen, jonka isä oli Olli Juhonpoika Oinas eli Perttu-nen s.1830. Kerronpa seuraavaksi koko sisarussarjan syntymävuosi-neen: 1855 Gustaf Perttunen eli "Mäkelän Kustaa", 1858 Johan eli "Keski-Jussi", 1860 Olli eli "Sääri-Olli", 1863 Kaisa Maria. 1866 Mat-ti (eli vuoden), 1868 Aleksanteri (kuoli nuorena), Amanda Kustaa-va (meni naimisiin Siurunmaahan) 1873 Matti (meni Tohmoon), 1875 Greta (meni naimisiin Savukosken Kiurujärvelle). Kuva: Poutvaara, Matti. / Museovirasto.