Siikalippo ja Kukkolankoski 19.7. 1956: Laituri rakennetaan joka kesä uudestaan. Pituus vaihtelee kulloisenkin vedenkorkeuden mu-kaan. Kuva: Eero Sauri. / Museo-virasto.

Leskikeisarinnan junaa varten ra-kennetaan rataa jäälle Tornion joen yli. Kuva: Hakkapeliitta 1936.

Leskikeisarinnan juna liikkumassa jäälle rakennettua rataa pitkin. Ku-va: Hakkapeliitta 1936.

Tornion asemalle saapuneita sak-salaisia ja itävaltalaisia invaliideja sairaalan edustalla. Kuva: Hakka-peliitta 1936.

Suomenpuoleinen Karungin ase-ma v. 1915. Kuva: Hakkapeliitta 1936.

Kenraalikuvernööri Seyn ja kuver-nööri af Enehjelm matkalla Torni-on asemalla kaupunkiin. Taustalla Tornion eri valtakuntien lipuilla koristettu asema. Kuva: Hakkape-liitta 1936.

Venäläisiä ja saksalaisia sotainva-liideja Tornion aseman tavaramaka-siinin edustalla 1915. Kuva: Hakka-peliitta 1936.

Venäläisiä sotainvaliideja Tornion rautatieasemalla 1917. Kuva: Vanha postikortti.

Venäjä ja Saksa vaihtavat invaliidejaan, sotaan kykenemättömiä vankejaan marraskuussa 1917. Kuva: Vanha postikortti.

Kovan taistelun jälkiä Kemin Karihaarassa 10.10.1944. Kuvissa mm. saksalaisten palaneita autoja. Kuva: SA-kuvat.

Alatornion kvartsiittinen Kaakamovaara lounaasta katsottuna. Henkilöt vasemmalta: Avustaja, Hugo Berghell ja J. H. Saarinen. Kuva: Hugo Berghell, 1899. GTK.

Maisema Filpun majatalosta pohjois-luoteeseen yli Tornionjoen laakson Ylitorniossa. Kuva: Hugo Berghell, heinäkuu 1902. GTK

Maisema Miekojärven lounaisrannalta Tieven metsänvartijan torpalle. Kuva: Hugo Berghell, 1902. GTK.

Näkymä Aavasaksalle ja muille alemmille "vaaroille". Kuva otettu Vanhaisen majatalolta, noin 5 kilometriä Aavasaksalta luoteeseen. Kuva: Hugo Berghell, 1902. GTK.

Aavasaksan Olavinlinna v.1950.

Tornio. Kuva: Vanha postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Kuvateksti

Tornion vesitorni.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Tässä seisoo itsenäisen Suomen ensimmäinen rajavartiosto Kuva otetiin Ylitorniolla Alkkulan rajavartiostossa 1.8.1918. Vasemmalta: Aapo Pöykkö, Pekka Maunu, Niilo Jokela, Kalle Renko, Matti Ruumensaari ja Heikki Nikkinen Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti. 1977.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Postikortti.

Väinö Neitiniemi ja Kaarlo J. Tulkki Kemin Suomalaisen Yhteiskoulun opettajia! - Tulkki jopa vielä 50-luvulla "poikalyseossa", 1 B:n luokanvalvojana 1952-53! Kuva: Suojeluskuntalaisen Lehti no 45. 11.11.1920.

Postikortti.

Postikortti.

Kuva: Helsingin kaiun kuukauskuvalehti no 10. 01.10.1910.

Tornion Röyttä v. 1900. Kuva: Green Mia. / Museovirasto.

Karunki Heikkilä; peräpohjalainen riihirakennus, etualalla suuri viljankuivaushaasia v. 1917. Kuva: Åberg Urho. / Museovirasto.

Nahkiaismertoja Kukkolankoskella v. 1936. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Maalaismaisema Karungissa v. 1961. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto. / finna.fi

Mies veneessä Karungissa v. 1961. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto. / finna.fi

Kukkolankoski Karungin kunnassa Tornionjoella v. 1961. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto. / finna.fi

Kukkolankoskella v. 1936. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Siikaa lipotaan veneestä Kukkolankoskella v. 1936., (lippo on pitkävartinen haavi) Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Kalastajat nostavat lanaa vedestä; (lana eli nieluton, suppilomainen havaspyydys) Kukkolankoskella v. 1936., (lippo on pitkävartinen haavi) Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Lavarenkku Karungissa v. 1908. Kuva: Sirelius U. T. / Museovirasto. / finna.fi

Tornio v. 1913: Näkymä Pohjois-Puutarhakadulle. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi.

Tornio v. 1913: Näkymä Hallituksenkadulle. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Tornio v. 1913: Bergdahlin kirjakauppa. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Tornio v. 1913: Rajamerkki. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Talvinen katunäkymä Tornion Poikkikadulta v. 1913. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Tornio v. 1913: Talvinen näkymä Äimälän pihalta. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Tornion satama v. 1913. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Tornionjoen ylittävä tilapäinen silta. Oikealla näkyy sota-aika palaneen sillan jäännökset. Uusi kunnon slta valmistui v. 1957. Kuva: Museovirasto.

Ylitornio.

Tornion tulli 1950-luvulla. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto .

Kuva; 09.01.1920 Tornion Lehti no 2. .

Haaparanta-Tornio. Junaan nousevia tanskalaisia vapaaehtoisia (1939?) Kuva: Tuntematon, valokuvaaja. / Sotamuseo.

Tornion koleerasairaalaa, johon 3 koleerasairasta on kuollut, esittää alla oleva kuva. Lokakuun 5 pnä saapui Kronstatista englantilainen höyrylaiva ”Cairnroth" Tornioon. Heti laivan saavuttua huomattiin siinä kolme koleeratapausta. Sairaat tuotiin kaupungin tilapäiseen koleerasairaalaan, joka muodostettiin entisestä lauttatuvasta. Myöhemmin tuotiin vielä kaksi sairasta, joissa myös oli koleeraa. Kaikkiaan on sairaalassa kuollut kolme, joista viimeinen t. k. 14 pnä. Teksti ja kuva: 21.11.1908 Helsingin Kaiku no 47

Erkki Vilhelm Kuijala, synt. 11. H. 1899, isä maanviljelijä Herajärvi, Tornion Keskikoulun jatkoluokkien VII:n luokan oppilas, lähti rintamalle 5. 3., liittyi Tornion Suojeluskuntaan, sitten Perä-Pohjolan pataljoonan sotilaana otti osaa Vilkkilän, Haaviston, Tervaniemen, Lempäälän ja Vesilahden taisteluihin, joutui Vesilahdella punaisten vangiksi, ja he surmasivat hänet kiduttaen 7. 5. Vainaja oli luonteeltaan hiljainen vaatimaton, mutta lahjakas ja luotettava. Vartiopäällikkönä hän otti osaa Tornion partiopoikien vaatimattomaan toimintaan. Kuva ja teksti: 01.12.1918 Nuori voima no 11.

Kuva: Suomen Kuvalehti no 20. 15.05. 1920

Ylitornio.

Postikortti.

Suomalaiset joukot ylittämässä Simojokea 6.10. 1944. edetessään kohti Kemiä. Kuva: SA-kuvat. / finna.fi

Postikortti.

Kuva: Finlandia no 1. 01.01.1919.

Kemi v.1925.

Kemi.

Kemi v.1955.

Kemin maaseurakunnan vanha pappila ja vanha kirkko. Kuva: 15.10.1909 Helsingin Kaiku no 41

Kemin maaseurakunnan uusi ja vanha kirkko. Kuva: Helsingin Kaiku no 41.

Tehtaan isännöitsiä G. Snellman*in huvila Kemissä. Kuva: 01.01.1908 Kotitaide no 4.

Tehtaan isännöitsiä G. Snellman*in huvila Kemissä. Kuva: Kotitaide no 4. 01.01.1908 .

Kemin ”Kunto". Kuva: 01.06.1908 Suomen Urheilulehti no 5.

01.12.1908 Suomen Urheilulehti no 10 Kemin kulmilta. Kuten lienee asian laita kaikissa muissakin maamme suomenkielisissä oppikouluissa, on Kemin Yhteiskouluunkin perustettu S. L. U-liiton haaraosasto. Seura on vielä nuori ja sen jäsenet verrattain kehittymättömiä urheilussa, mutta innostusta on niissä olemassa yllinkyllin - ja sehän on kaiken kehityksen tärkein ehto.

Kemin urheilujuhlat. Kuva: Suomen Urheilulehti no 8. 01.10.1907.

Kuva: Helsingin Kaiku no 50. 16.12. 1905.

Kemi. Yrjönkatu.

Kemi. Pakkahuoneenkatu.

Karihaara. Kuva: Mia Greenin valokuvausliike.

Maisema Kemistä.

Lehtileike: Pohjois-Suomi no 97. 31.08.1908.

Lehtileike: Pohjois-Suomi no 40. 08.04.1908.

Lohia lipotaan Isohaaran voimalaitoksella Kemissä v. 1948. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Kalastushallituksen tutkijoita Kaakamojoen suun edustalla v. 1912. Kuva: Järvi T. H. / Museovirasto.

Työväenasuntoja Karihaaran Juntonkankaalla v. 1930. Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Kemijoen sillat Lautiosaaren työväentalon luota kuvattuna v. 1930. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Näkymä Korvan padolle Hirmulasta kuvattuna v. 1930. Mikkola Erkki. / Museovirasto.

läkäs lauttamies Salomon Savikuja, joka 30 vuoden aikana on kulettanut lauttaa Kirkkoputaalla Ala-Tornion kirkon luona ja 14 vuotta maantielauttaa Tornioon. Kuva: Kyläkirjaston Kuvalehti 01.04.1916 no 4.

Kyläkirjaston Kuvalehti 01.05. 1916 no 5.

Kuva: Postimies 16.02.1917 no 4.

Kuva: Suomen Kuvalehti 17.03.1917 no 11.

Kuva: Kodin kuvasto 25.03.1917 no 13.

29.12.1917 no 52.

Kaksi postipakettiautoa Kemin varikon (?) pihalla v. 1939. Kuljettajat Jussi Kangas ja Pauli Hyvärinen seisovat autojensa vierellä. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Kesänavettaryhmä Ylitorniossa, sijaitsee 5 km päässä kylästä, vaaran laiteella. Kolmen talon navetat ja karjapirtit. Kuva: Åberg, Urho, 1917. Museovirasto.