A.E. Järvisen vaimo Laina (os Nikula) 1920-luvulla, Kittilästä, on kuvassa vasemmalla. Kuva: A.E. Järvinen. / Suomen Metsämuseo.

Kittiläläisiä eränkävijöitä ja karhun-kaatajia Pokan talosta 1930-luvulla. Vanhaemäntä Valpu on kuvassa vasemmalla ja hänen vieressään on vanhaisäntä Pekka. Kuvassa on myös kaksi Pokan talon poikaa Mikko ja Hannes. Muut kuvassa ovat palvelijoita sekä toisen lapsi. Kuva: Suomen Metsämuseo.

Kivijärven ajoporo. Kesällä peit-tää kasvavia sarvia samettinuk-kainen nahka, jonka alla veri-suonet tuovat ravintoa.

Mahdollisesti A.E. Järvisen vaimon Lainan (os Nikula) isä Niilo Nikula Kittilästä, tai isoisä 1920-luvulla. Kuva: A.E. Järvinen. / Suomen Met-sämuseo.

Erkkilän talot Sirkankylässä v. 1920, taustalla Kätkätunturi. Kuva: Paula-harju Samuli. / Museovirasto.

Pöntsön majatalo, missä aurinko kesällä tirkistelee sisään seinän raoista - keskiyölläkin. Kuvassa Saimi Kulppi o.s, Laakso, lähtöi-sin Enontekiöltä, hän nukkui pois heinäkuussa 1929), sekä hänen ja Frans Eemil Kulppin tytär Lem-pi. Kuva: Kansan kuvalehti 24.1. 1930.

Kuva. Pohjolan Suunta 1935.

Kuva. Pohjolan Suunta 1935.

Kittilässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Majatalon isäntä Niku Nikula per-heineen Kittilän kirkonkylästä. Kuva Emil Sarlin, 1900. GTK.

Aakkenusjoki Kittilässä. "Aakenus-joki kuuluu Ounisjoen vesistöön, laskee Ounisjokeen Kittilän kylän yläpuolella. Se on ollut sodan jäl-keen uittojoki ja paljon on puita siel-tä uitettu. Aakenustunturihan on Kittilästä luoteeseen aika lähellä mutta ei kuulu Ouniksen tunturijo-noon." Kuvateksti: Kari Autto.

Sirkan kylän Laurila talo v.1939. Erkkilän suvun talo 1800-luvulta, ensin isäntänä Lauri Erkkilä, sitten Johan Henrik Erkkilä, nyt Johan Erkkilä jr. Kuva: Elokuvasta: Vihreä kulta.

Sirkka v.1939. Sirkan kylästä Poik-kijärvelle päin, taustalla näkyy Hon-kaniemen rakennukset. Kuvassa Hanna Taini elokuvassa Vihreä kul-ta. / Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).

V. 1939. Laurilan pihalla, navetan edessä Kätkälle päin? Kuva: Eloku-vasta: Vihreä kulta. / Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).

Sirkka v.1939. Sirkan talo aika lailla keskellä kylää, Sirkkkajärven rannan läheisyydessä korkealla mäellä. Ku-va: Elokuvasta: Vihreä kulta. / Kan-sallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).

Sirkka, Poikkijärvi v.1939. Ensim-mäin tunturinyppylä on Kätkä, sitten taaempana näkyy Pyhätunturi. Tä-mä tukkilanssi on ollut paikalla il-meisesti vielä ainakin 50-luvullakin. Kapea järvi on Sirkkajärvi ja sen vastarannalla Nuottilaa ja Erkkilää. Kuva: Elokuvasta: Vihreä kulta. / Kansallinen audiovisuaalinen insti-tuutti (KAVI).

Sirkan kylän Laurila tila v.1939. Erkkilän suvun hallussa ollut 1800-luvulta. Kuva: Elokuvasta: Vihreä kulta. / Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).

Kittilä - nykyisen uimarannan paik-ka.

Kittilän herrasväkeä 1882. Kuva: Sophus Tromholt.

Matkalla Rovaniemeltä Kittilään v. 1900. Kevättulvan hajoittama Luos-maojan maantiesilta Rovaniemellä ja väliaikainen lossi. Kuva: Emil Sar-lin. / GTK.

Kevättulvan rikkoma Kello-ojan maantiesilta Rovaniemen-Kittilän maantiellä v. 1900. Kuva: Emil Sar-lin. / GTK.

Loukisen latvoilla v. 1900. Kuva: Emil Sarlin. / GTK.

Teltta Pahtavaaran juurella v. 1900. Kuva: Emil Sarlin. / GTK

Levitunturin laki itärinteeltä kuvattu-na v. 1900. Kuva: Emil Sarlin. / GTK.

Levitunturi Sirkan kylästä nähtynä v. 1900. Kuva: Emil Sarlin. / GTK.

Kätkätunturi Muusan tieltä nähtynä v. 1900. Kuva: Emil Sarlin. / GTK.

Kätkätunturi Levijoelta, etualalla Sirkan kylä v. 1900. Kuva: Emil Sar-lin. / GTK.

Immeljärvi ja Kätkätunturi v. 1900. Kuva: Emil Sarlin. / GTK.

Tuomas Nikkinen (vas.) ja Emil Sar-lin kahvitauolla Lainiojoen rannalla v. 1900. Kuva: Emil Sarlin. / GTK.

Kelontekemäläisiä kesällä v. 1895. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museo-virasto.

Fredrik "Heetu" Paksuniemi v. 1920. Kuva: S. Paulaharju. / Museovirasto.

Rauhalan majatalon isäntä ja tyvär. Kuva: Helsingin kuvalehti 1909.

Vene matkalla Taalovaaran maise-missa Ounasjoella v. 1918. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto.

Tepsan emäntä saattajana v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

Hautajaiskuva, Alakylä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

Pöntsön majatalo Kittilässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

Ounasjoki v. 1918. Kuva: Lagerc-rantz Eliel. / Museovirasto.

Könkään kosken niska Ounasjoessa v.1918. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto.

Hätäkaste Kaukosessa v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

Hiihtäjänuorisoa Keimiöjärven autiotuvan luona 1960-1970-luvulla. Kuva: Museovirasto.

Johannes ja Ada Kujala nivovat nah-koja Tepsassa v.1920. Taustalla ole-va talo on kujala jossa oli kuulusa kukkasali tuo vaaleampi osa siirret-tiin eino kujalalle joka paloi myö-hemmin tumma osa on edelleen samalla paikalla se on kuulemma myyty ja siirretään kelontekemään. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

Konttisentörmän näköala v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

Kylänäkymä Alakylän Paljulta v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Mäkitalon emäntä kutoo kangaasta Kaukosessa v. 1920. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Kittilän Hossan kylän äijiä istuu portailla v. 1920. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Kittilä Alakylän väkeä ruumissaa-tossa v. 1920. Kuva: Paulaharju Sa-muli. / Museovirasto.

Kaivonkatsoja Mikko Yritys Kittilän Kaukosessa v. 1920. Kuva: Paula-harju Samuli. / Museovirasto.

Herra-Hannu karhumies ja koira Kittilän Tepsssa v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Nilivaaran talon karhumiehiä Pekka ja Hermanni Sotkajärven kylässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Iisakan emäntä Hilja Kaisa Iisakka, (Kaisaksi häntä kutsuttiin) nukuttaa lasta, (kopassa on marraskuussa 1919 syntynyt Valle Kalervo) Kiistal-an kylässä v. 1920. Viivi oli tämän talon vanhin eloon jäänyt lapsi. Iisa-kan talo on edelleen Kiistalassa ja iso pirtti piiseineen näyttää vieläkin saman näköiseltä. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto

Puolivälin honka Pöntsön tiellä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kaukosessa v. 1923, Kyntäjänä Jal-mari Koivisto. Kuva: Paulaharju Sa-muli. / Museovirasto.

Koskamojärvellä v.1920. Kuva: Pau-laharju Samuli. / Museovirasto.

Tepsan naisia Jeesiöjoella, yksi vaimoriepu sauvoo kopukalla v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Soutuveneitä Herraniemen rannas-sa ja vesillä Tepsassa v. 1920. Ku-va: Paulaharju Samuli. / Museovi-rasto.

Kaukosen lossi Ounasjoella v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

RP.13. marssilla pohjoistakohti, si-vuuttaa Kittilän kirkonkylän 30.10 1944. SA-kuvat.

Kittilä v.1882. Kuva: Sophus Tromholt.

Kittilän kirkko v.1882. Kuva: Sophus Tromholt.

Tuomarin talo Kittilässä v.1882. Kuva: Sophus Tromholt.

Kittilä 14.12.1909. Tässä esitellään Nuoren Sotilaan lukioille pari pelas-tetuista lapsista lappalaispuvuissaan täällä ylhäältä Kittilästä. He käyvät lasten sekä joskus aikuistenkin ko-kouksissa soittamassa ja lauluja Jeesuksesta kunniaksi Jumalalle ja pelastukseksi syntisille. M. Järvi. Kapteeni. Kuva ja teksti: Pelastus-armeijan nuori sotilas 1910.

Kuva: Kyläkirjaston Kuvalehti 1907.

Kittilän herrasväki Erityisen virkistä-vä ja hauskimpiin muistoihin kuuluva oli tutkijoiden parin päivän vierailu Kittilässä, jossa heidät ottivat vas-taan tuomari Hjelt sekä tohtori Jans-son arvoisine rouvineen. Kittilässä retkikuntalaiset saivat nauttia vie-raanvaraisuudesta ja tehdä tutta-vuutta ”useampain herrashenkilöi-den kanssa”. Kuva: Suomen Polar retkikunta / Oulun Yliopiston kirjasto. / Museovirasto.

Tervahaudan pohja Kittilässä v. 1918. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto.

Matkailijoita Kittilän Nuottijärven paikkeilla, taustalla Kätkä 1930-lu-vulla. Kuva: Nybom. / Museovirasto.

Matkailijoita Kittilän Levitunturilla 1930-luvulla. Kuva: Nybom. / Mu-seovirasto.

Tepaston kylä, taustalla Pallastunturi v. 1932. Kuva: Erkki Mikkola. / Mu-seovirasto.

Kittilästä: Jeesiöjärven kylä, taus-talla Kumputunturi v. 1932. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Kittilästä: "Mettonlaulutievat" Aake-nustunturin pohjoisrinteellä v. 1932. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Kittilästä: Aakenusjoen Sapakka-suvanto v. 1932. Kuva: Erkki Mik-kola. / Museovirasto.

Kittilästä: Katiskajärvi, taustalla Py-hä- ja Kätkätunturit v. 1932. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Kittilän kirkonkylä v. 1934. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Kittilän Sirkankylää, etualalla Osuuskauppa. Kuva: Vanha posti-kortti.

Kittilän Kantakrouvi 1960-luvulla: Lähikuva kahden hengen pöydästä, seinällä karhuntalja. Kuva: Hotelli- ja ravintolamuseo.

Lapsia keinumassa talon pihassa Kittilässä v. 1961. Kuva: Pouttvaara Matti. / Museovirasto.

Kinisjärven kyläläisten ahmanpyy-dys v. 1920. Kuva: Paulaharju Sa-muli. / Museovirasto.

Pyykinpesijöitä Kittilän Kallojärven kylässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kallon kaunottaria Kallojärven ky-lässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Marjalan emäntä kirnuaa v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

Kittilän Osuuskauppa 1960-luvulla. Kuva: Pouttvaara Matti. / Museovi-rasto.

Kittilän Koivarovan talon pihasta v. 1931. Kuva: Erkki Mikkola. / Museo-virasto.

Ei mikän "taiphanjäärä" vaan hanhi Krook Krook. Reidar Särestöniemen onnea. Kuva ja teksti: Suomen Ku-valehti.

Porolla pääsi Helsingissä ajelemaan Suomalaisella luistinradalla laskiai-sena. Aikaisemmin ilahduttivat porot Suomenlinnan sotilaita, jolloin tässä näkyvä kuva otettiin. Kuvassa naky-vä lappalainen on Tuomas Nikode-mus Pokka. ( Hilkka M. Magga: "Ku-vassa on Tuomas Nikodemus, joka asui Pokan kylän lähellä Päiviös-sä.") Kuva ja teksti: Suomen Kuva-lehti 19.2.1921.

Pokassa v 1934: oik. Pälve-Matin leski, Nuuhka Tuomma eli Tuomas Nikodemus ja Pokka-Jenny. Taustal-la Pälvän talo. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Lumiaurausta postiautolla Rova-niemen-Kittilän välillä, Kittilän maan-tiellä v. 1934. Etualalla Järveläinen ja Backberg. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Kuva: Suomen Kuvalehti 1922.

Kittilän Kantakrouvin ravintolasali 1960-luvulla. Villapusero päällä istuu Kytöahon Pentti vierellään Roope Köngäs. Toisessa pöydässä Iivosen Tauno (oik.) ja takana tarjoilija Sirk-ka Niska.

Ulkokuva Kantakrouvista talvella v. 1968. Hiihtoasuinen nainen nojaa auton ovea vasten. Kuva: Hotelli- ja ravintolamuseo.

Kittilän Kantakrouvi asiakkaita ja tar-joilijoita 1960-luvulla. Etualla Sonja Korkea (Koutaniemi). Tarjoilijana Vuokko Juntura. Kuva: Hotelli- ja ravintolamuseo.

Kantakrouvi Kittilä; Tarjoilutiski 1960-luvulla, etualalla pöytiä. Kuva: Lapin tähti. / Hotelli- ja ravintolamu-seo.

Kantakrouvi Kittilä 1960-luvulla; Lä-hikuva pöydästä, seinällä Lappi-ai-heisia piirroksia. Kuva: Hotelli- ja ra-vintolamuseo.

Palava tervahauta Ounasjoen ran-nalla Kittilässä. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto. (Kuvan valmis-tusaika: 24.08.1918.)

Hiihtäjiä tauolla Aakenustunturilla Kittilässä v. 1964. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Aakenustunturi v. 1932. Kuva: Mik-kola, Erkki. / Museovirasto.

Kumputunturi Jeesiöjokivarrelta ku-vattuna v. 1932. Kuva: Erkki Mikko-la. / Museovirasto.

Kittilästä: Ounasjoen Tepastonsu-vannolta v. 1932. Kuva: Erkki Mik-kola. / Museovirasto.

Kittilästä: Immelijärvi ja Kätkätun-turi v. 1932; takana vasemmalla häämöttää Takkusen tila, etualalla Tiensuu. Kuva: Erkki Mikkola. / Mu-seovirasto.

Kuva: Pohjolan Vartio 1929

Rannassa laiduntavia lampaita Kit-tilän Kaukosen kylässä v. 1920. Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kuva elokuvasta Tapahtui kaukana. Ulkokohtauksia kuvattiin Kittilän Aa-kenustunturin juurella ja metsätyö-maalla. Pääkuvauspaikka oli metsä-työmaan pääpirtti Aakenusjokivar-ressa lähellä Kittilä-Äkäslompolo –tietä. Metsähallitus sitä vuokraa ja käyttää myös kämppämainoksis-saan.

Poika seisoo lautalla ja onkii Kallo-järvellä Kittilässä v.1920. Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Vanha hautausmaa Kittilässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Könkään lossi Ounasjoessa v. 1932. Kuva: Suo Siiri. / Museovirasto.

Kittilän kyläläisiä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kallojärven kylän lapsia istuu por-taalla v. 1920. Kuva: Paulaharju Sa-muli. / Museovirasto.

Tavarakauppias Kittilässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

Saimi Ollila kääntää lapiolla peltoa Kittilän Kaukosessa v. 1923. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kinis-Juntti ja multakota Kinisjärven kylässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.