A.E. Järvisen vaimo Laina (os Nikula) 1920-luvulla, Kittilästä, on kuvassa vasemmalla. Kuva: A.E. Järvinen. / Suomen Metsämuseo.

Kivijärven ajoporo. Kesällä peit-tää kasvavia sarvia samettinuk-kainen nahka, jonka alla veri-suonet tuovat ravintoa.

Mahdollisesti A.E. Järvisen vai-mon Lainan (os Nikula) isä Niilo Nikula Kittilästä, tai isoisä 1920-luvulla. Kuva: A.E. Järvinen. / Suomen Metsämuseo.

Erkkilän talot Sirkankylässä v. 1920, taustalla Kätkätunturi. Kuva: Paula-harju Samuli. / Museovirasto.

Pöntsön majatalo, missä aurinko kesällä tirkistelee sisään seinän raoista - keskiyölläkin. Kuvassa Saimi Kulppi o.s, Laakso, lähtöi-sin Enontekiöltä, hän nukkui pois heinäkuussa 1929), sekä hänen ja Frans Eemil Kulppin tytär Lem-pi. Kuva: Kansan kuvalehti 24.1. 1930.

Kuva. Pohjolan Suunta 1935.

Kuva. Pohjolan Suunta 1935.

Kittilässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Majatalon isäntä Niku Nikula perheineen Kittilän kirkonkylästä. Kuva Emil Sarlin, 1900. GTK.

Aakkenusjoki Kittilässä. "Aakenusjoki kuuluu Ounisjoen vesistöön, laskee Ounisjokeen Kittilän kylän yläpuolella. Se on ollut sodan jälkeen uittojoki ja paljon on puita sieltä uitettu. Aakenustunturihan on Kittilästä luoteeseen aika lähellä mutta ei kuulu Ouniksen tunturijonoon." Kuvateksti: Kari Autto.

Sirkan kylän Laurila talo v.1939. Erkkilän suvun talo 1800-luvulta, ensin isäntänä Lauri Erkkilä, sitten Johan Henrik Erkkilä, nyt Johan Erkkilä jr. Kuva: Elokuvasta: Vihreä kulta.

Sirkka v.1939. Sirkan kylästä Poikkijärvelle päin, taustalla näkyy Honkaniemen rakennukset. Kuvassa Hanna Taini elokuvassa Vihreä kulta. / Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).

V. 1939. Laurilan pihalla, navetan edessä Kätkälle päin? Kuva: Elokuvasta: Vihreä kulta. / Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).

Sirkka v.1939. Sirkan talo aika lailla keskellä kylää, Sirkkkajärven rannan läheisyydessä korkealla mäellä.. Kuva: Elokuvasta: Vihreä kulta. / Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).

Sirkka, Poikkijärvi v.1939. Ensimmäin tunturinyppylä on Kätkä, sitten taaempana näkyy Pyhätunturi. Tämä tukkilanssi on ollut paikalla ilmeisesti vielä ainakin 50-luvullakin...Kapea järvi on Sirkkajärvi ja sen vastarannalla Nuottilaa ja Erkkilää. Kuva: Elokuvasta: Vihreä kulta. / Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).

Sirkan kylän Laurila tila v.1939. Erkkilän suvun hallussa ollut 1800-luvulta. Kuva: Elokuvasta: Vihreä kulta. / Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI).

Kittilä - nykyisen uimarannan paikka.

Kittilän herrasväkeä 1882. Kuva: Sophus Tromholt.

Matkalla Kittilään. Kevättulvan hajoittama Luosmaojan maantiesilta Rovaniemellä ja väliaikainen lossi. Kuva: Emil Sarlin, 1900. GTK.

Kevättulvan rikkoma Kello-ojan maantiesilta Rovaniemen pitäjässä Kittilän maantiellä. Kuva: Emil Sarlin, 1900. GTK.

Loukisen latvoilla. Kuva: Emil Sarlin, 1900. GTK.

Teltta Pahtavaaran juurella. Kuva: Emil Sarlin, 1900. GTK.

Levitunturin laki itärinteeltä kuvattuna. Kuva: Emil Sarlin, 1900. GTK.

Levitunturi Sirkan kylästä nähtynä. Kuva: Emil Sarlin, 1900. GTK.

Kätkätunturi Muusan tieltä nähtynä. Kuva: Emil Sarlin, 1900. GTK.

Kätkätunturi Levijoelta, etualalla Sirkan kylä. Kuva: Emil Sarlin, 1900. GTK.

Immeljärvi ja Kätkätunturi. Kuva: Emil Sarlin, 1900. GTK.

Vas. Tuomas Nikkinen ja Emil Sarlin kahvitauolla Lainiojoen rannalla. Kuva: Emil Sarlin, 1900. GTK.

Kelontekemäläisiä kesällä v. 1895. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Fredrik "Heetu" Paksuniemi v. 1920. Kuva: S. Paulaharju. / Museovirasto.

Rauhalan majatalon isäntä ja tyvär. Kuva: Helsingin kuvalehti : kuvallinen aikakauslehti no 4. 01.01.1909.

Vene matkalla Taalovaaran maisemissa Ounasjoella v. 1918. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto.

Tepsan emäntä saattajana v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Hautajaiskuva, Alakylä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Pöntsön majatalo Kittilässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Ounasjoki v. 1918. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto.

Könkään kosken niska Ounasjoessa v.1918. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto.

Hätäkaste Kaukosessa v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Hiihtäjänuorisoa Keimiöjärven autiotuvan luona 1960-1970-luvulla. Kuva: Museovirasto.

Johannes ja Ada Kujala nivovat nahkoja Tepsassa v.1920. Taustalla oleva talo on kujala jossa oli kuulusa kukkasali tuo vaaleampi osa siirrettiin eino kujalalle joka paloi myöhemmin tumma osa on edelleen samalla paikalla se on kuulemma myyty ja siirretään kelontekemään. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Konttisentörmän näköala v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kylänäkymä Alakylän Paljulta v.1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Mäkitalon emäntä kutoo kangaasta Kaukosessa v. 1920. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Kittilän Hossan kylän äijiä istuu portailla v. 1920. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Kittilä Alakylän väkeä ruumissaatossa v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kaivonkatsoja Mikko Yritys Kittilän Kaukosessa v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Herra-Hannu karhumies ja koira Kittilän Tepsssa v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Nilivaaran talon karhumiehiä Pekka ja Hermanni Sotkajärven kylässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Iisakan emäntä Hilja Kaisa Iisakka, (Kaisaksi häntä kutsuttiin) nukuttaa lasta, (kopassa on marraskuussa 1919 syntynyt Valle Kalervo) Kiistalan kylässä v. 1920. Viivi oli tämän talon vanhin eloon jäänyt lapsi. Iisakan talo on edelleen Kiistalassa ja iso pirtti piiseineen näyttää vieläkin saman näköiseltä. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto

Puolivälin honka Pöntsön tiellä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kyntäjä Koivisto Kaukosessa v. 1923. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Koskamojärvellä v.1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Tepsan naisia Jeesiöjoella, yksi vaimoriepu sauvoo kopukalla v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Soutuveneitä Herraniemen rannassa ja vesillä Tepsassa v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kaukosen lossi Ounasjoella v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

RP.13. marssilla pohjoistakohti, sivuuttaa Kittilän kirkonkylän. Kittilä 1944.10.30 SA-kuvat.

Kittilä v.1882. Kuva: Sophus Tromholt.

Kittilän kirkko v.1882. Kuva: Sophus Tromholt.

Tuomarin talo Kittilässä v.1882. Kuva: Sophus Tromholt.

Kittilä 14.12.1909. Tässä asitän Nuoren Sotilaan lukioille pari pelastetuista lapsista lappalaispuvuissaan täällä ylhäältä Kittilästä. He käyvät lasten sekä joskus aikuistenkin kokouksissa soittamassa ja lauluja Jeesuksesta kunniaksi Jumalalle ja pelastukseksi syntisille. M. Järvi. Kapteeni. Kuva ja teksti: 22.01.1910 Pelastusarmeijan nuori sotilas no 4.

Kuva: 01.06.1907 Kyläkirjaston Kuvalehti no 6-7.

Kittilän herrasväki Erityisen virkistävä ja hauskimpiin muistoihin kuuluva oli tutkijoiden parin päivän vierailu Kittilässä, jossa heidät ottivat vastaan tuomari Hjelt sekä tohtori Jansson arvoisine rouvineen. Kittilässä retkikuntalaiset saivat nauttia vieraanvaraisuudesta ja tehdä tuttavuutta ”useampain herrashenkilöiden kanssa”. Kuva: Suomen Polar retkikunta / Oulun Yliopiston kirjasto. / Museovirasto.

Tervahaudan pohja Kittilässä v. 1918. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto.

Matkailijoita Kittilän Nuottijärven paikkeilla, taustalla Kätkä 1930-luvulla. Kuva: Nybom. / Museovirasto.

Matkailijoita Kittilän Levitunturilla 1930-luvulla. Kuva: Nybom. / Museovirasto.

Tepaston kylä, taustalla Pallastunturi v. 1932. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Kittilästä: Jeesiöjärven kylä, taustalla Kumputunturi v. 1932. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Kittilästä: "Mettonlaulutievat" Aakenustunturin pohjoisrinteellä v. 1932. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Kittilästä: Aakenusjoen Sapakkasuvanto v. 1932. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Kittilästä: Katiskajärvi, taustalla Pyhä- ja Kätkätunturit v. 1932. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Kätkäjärveltä, takana Kätkä- ja Levitunturit v. 1932. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Kittilän Sirkankylä ja Sirkan Osuuskauppa edessä.

Pokan talo v.1934. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Lapsia keinumassa talon pihassa Kittilässä v. 1961. Kuva: Pouttvaara Matti. / Museovirasto.

Ahmanpyydys Kinisjärven kylässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Pyykinpesijöitä Kittilän Kallojärven kylässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kallon kaunottaria Kallojärven kylässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Marjalan emäntä kirnuaa v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kittilän Osuuskauppa 1960-luvulla. Kuva: Pouttvaara Matti. / Museovirasto.

Kittilän Koivarovan talon pihasta v. 1931. Kuva: Erkki Mikkola. / Museovirasto.

Puulauttoja Ounasjosen rannalla Kittilässä v. 1920. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Porolla pääsi Helsingissä ajelemaan Suomalaisella luistinradalla laskiaisena. Aikaisemmin ilahduttivat porot Suomenlinnan sotilaita, jolloin tässä näkyvä kuva otettiin. Kuvassa nakyvä lappalainen on Tuomas Nikodemus Pokka. ( Hilkka M. Magga: "Kuvassa on Tuomas Nikodemus, joka asui Pokan kylän lähellä Päiviössä.") Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 19.2.1921.

Pokassa v 1934: oik. Pälve-Matin leski, Nuuhka Tuomma eli Tuomas Nikodemus ja Pokka-Jenny. Taustalla Pälvän talo. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Lumiaurausta postiautolla Rovaniemen-Kittilän välillä, Kittilän maantiellä v. 1934. Etualalla Järveläinen ja Backberg. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Kuva: Suomen Kuvalehti 1922.