Valokuvia

L-S. Muonion p.o. johtokunta. Kuva: Pohjolan vartio 1937

Muoniosta.

Tällaisin vehkein matkasivat ret-keilijät Muonion kirkolta Kotakor-van kievaritalon pihalle. Kuva: Suomen Kuvalehti 1934.

Muoniossa 1929: Sepän emäntä leipoo ohrarieskaa. Emäntä tosi-toimessa, unohtaa valokuvanoton, kuten lerpallaan oleva alahuuli pa-raiten todistaa. Ympäristö mahdolli-simman rikas: ruoanjätteet ja astiat pöydällä, nauloissa vaatteet, sän-gyllä rieskat nousemassa. Kuva: I. Manninen. / Museovirasto Kuva-teksti: Kotiseutu 1938.

Muoniolainen autoilija Wm. Eskeli-nen Chevroletissaan. Kuva: Autom-me ja me 1937.

Muonio. Kuva: SMY:n vuosikirja 1931.

Muoniolainen lappalaisnuorukainen Juho Rauhala, joka retkikunnalle toi maitoa 16 km:n taipaleen takaa joka päivä. Kuva ja teksti: Suomen Kuva-lehti 1934

Akseli Kitkiöjoen (~Kitkijoen) perhe Muonion kirkolta 1920-luvulla. Kuva: Juhani Ahola. / Museovirasto.

Muonion Kangosjärven kansakoulu. Kuva: Kansakoulu 2.10.1930.

Näkymä Muonion kirkontornista v. 1944. SA-kuvat.

Justus Elias Montellin talo Muonios-sa. Kuva: MDS 1913..

Justus Elias Montell (1869 - 1954.) kotonaan Muoniossa v. 1913. Kuva: MDS 1913.

Parkkeja kiskotaan Kätkäsuvan-nossa v. 1921. Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Antin porokaarre Kätkäsuvannossa v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari.. / Museovirasto.

Jouhijännettä kierretään Kätkäsu-vannossa v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Taukoköysi (nuotassa) vyyhdetään Jerisjärvellä v. 1929. Kuva: Manni-nen Ilmari. / Museovirasto.

Muonio. Kuva: Vanha postikortti.

Kalla Liikavainio.

Muonion kirkko ja Antti Pietikäisen asunto 1945.

Johan Isak Niva Muoniosta.

Johan Isak Nivan vaimo Hilja. "Lapinmaan rahastosta on myönnet-ty 500 m:kan apuraha Muonion kir-konpalvelijan J. Nivan tyttärelle Hilja Nivalle hänen valmistuakseen kier-tokoulunopettajattareksi. ehdolla et-tä Hilja Nivan tulee sen jälkeen vä-hintäin viiden vuoden ajan palvella kiertokoulunopettajattarena jossakin Lapinmaan pitäjässä." 15.05.1905 Kaiku no 55. "Naiset virka-alalla. Muonion postitoimituksen hoitajan Hilja Sofia Mathleinin anomukseen saada naimisiinkin mentyään edel-leen hoitaa tätä virkaa, on senaatti myöntynyt ehdolla, että hänen tu-leva miehensä vastaa anojan hal-tuun uskotuista yleisistä varoista." 27.07.1910 Kaiku no 85.

Tie Pallashotellille 1930-luvulla.

Muonion Keimiötunturilla.

Muonio.

Eila Kotakorva Torassiepistä. Eila pruukas ommella tämän perän po-romiehille takkeja ym. Silloin kauan sitten ei seurattu perinne malleja. Myös Eila osti tarvikkeet asuihin Koutokeinosta.

Harrinivan lomakeskuksen kelkasafari.

Muonio.

Hihhuli taidemaalari Ylimuoniosta. "Muonioniskassa Ylimuonion kyläs-sä asuvan talollisen Mikko Töyrän poika Selmi Töyrä on viime vuoden ollut Helsingissä harjoittamassa tai-demaalausta. Kesän on hän viettä-nyt kotonaan ja siellä maalannut Muonion kirkon, pappilan y.m. taloja, sekä Keimiö ja Pallastunturit. Hän kuuluu maalanneen isänsä sekä erään laesladiolaissaarnaajan Juha-na Raattaman muotokuvat, ja sano-taan tämä luonnistuneen varsin hy-vin. Sitä paitsi kuuluu nuori taiteilija-alku maalanneen paljon luonnoksia kotiseutunsa jylhän luonnon mu-kaan. Kuuluu olevan aikomus jatkaa opintoja ensi talvena taas Helsingis-sä, jossa kentiesi jotkut taulut saa-vat sijaa taideyhdistyksen näyttelys-sä. Lienee ensikerran kun taidemaa-lari lähtee maailmaan Lapin raukoil-ta rajoilla. — Perä P." Teksti: Pohja-lainen 1897.

Muonionniskan-Enontekiön nimis-mies Karl P. Bäcklund 1882. Kuva: Sophus Tromholt.

Muonionniskan-Enontekiön nimis-mies Karl P. Bäcklund takana oik. vieressä hänen sisko poikansa kanssa v.1882. Kuva: Sophus Trom-holt.

Kuva: Tuulispää 1910.

Muonion kirkko v.1882. Kuva: Sophus Tromholt..

Muonio v.1944. Kuva: SA-kuvat.

OHI TULEN JA SAVUN MARSSI-VAT JOUKKOMME AAMUHÄMÄ-RÄSSÄ MUONIOSTA LÄNTISTÄ KÄSIVARTTAMME VAPAUTTA-MAAN 1944-10-30. Kuva: Sot.virk. A.Viitasalo. / Sotamuseo.

Muoniossa v. 1944. SA-kuvat.

Kärkimies saapuu Muonioon v.1944. SA-kuvat.

Muonion kirkko seisoo yksinään mäen töyräällä. SA-kuvat

Muoniojoella 1900-luvun alussa: Venäläinen astronomiretkikunta matkalla Tornion Lappissa. Kuva: Museovirasto.

Muoniossa palaa v.1944. "Suukos-ken niskalta. Räyjäytetyn sillan jään-teitä vielä tulessa. Vasemmalla myl-lyuoma ja voimalaitoksen piippu. Sillan kohta ja koko saari oli vahvas-ti miinoittettu. Edellisen kuvan pika-silta näyttäisi rakennetun saaren alapäähän." Kuvateksti: Erkki Kitkiö-joki. SA-kuvat.

Muonioniska. v.1882. Kuva: Sophus Tromholt.

Muonio v. 1952. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Ylimuonion kansakoulu 1920-lu-vulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museo-virasto.

Näkymä Yli-Muonion kylään 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Mu-seovirasto.

Pyykin pesijöitä Ylimuoniossa v. 1921, (Töyry?) Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Katolla oleva lihavahti eli lihahepo Kätkesuvannossa v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari.. / Museovirasto

Veneitä Jerisjärvellä v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Vene Jerisjärvellä v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari.. / Museovirasto.

Jerisjärven Hurulanniemen kala-kämppä v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Nuotta otetaan luovasta veneeseen Jerisjärven Keimiönniemessä v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Mu-seovirasto.

Jerisjärven kalakenttä v. 1929. Ku-va: Manninen Ilmari../ Museovirasto.

Muonion kirkonkylää 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonion pappilan pihamaa ja raken-nukset talvella v. 1923. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Mylly-Saha-Sähkö Oy:n rakennus 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Rakennus Kätkäsuvannossa 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Mu-seovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonion kirkko ja vanha kirkkomaa v.1921. Kuva: Ahola Juhani. / Mu-seovirasto.

Suukoski ja joen ylittävä silta 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Mu-seovirasto.

Muonion pappila piharakennuksi-neen v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Ihmisiä asuintalon edustalla Kutu-nivassa 1921. (Kutunivan talon isän-tä-parina olivat 1921 vielä Aapo Joelinpoika (s. 1846) Kutuniva ja Maria Juhontytär (s. 1847) Alamuo-nion Putaalta, vaikka kumpikin oli täyttänyt jo 70 vuotta.) Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Jerisjärven kalakentän erään ka-lamaja ovi v. 1929. Kuva: Ilmari Manninen. / Museovirasto.

Jerisjärven kalakentän erään kala-maja piisi v. 1929. Kuva: Ilmari Man-ninen. / Museovirasto.

Kotakorvan kestikievari Torassie-pissä v. 1921. Tilan Kotakorva pää-rakennus, joka edelleen samalla paikalla. Tosin tästä talosta puolet siirretty halkomisessa 1930-luvulla kylän toiseen laitaan ja tälle paikalle rakennettu puolet uutta. Vanha, al-kuperäinen Torassiepin kestikievari on nimenomaan ollut tässä nykyi-sessä Kotakorvan Elsan paikassa. Tämä rakennus ja piha-alue on ny-kyisin Elsa Kotakorvan talo ja piha. Tämä on siis se alkuperäinen Toras-siepin päärakennus ja alkuperäinen kestikievaritalo. Kuva: Juhani Ahola. / Museovirasto.

Ylimuonio v. 1921. Kuva: Ahola Ju-hani. / Museovirasto.

Muotkavaaran Aarne Heiniemen Kumpulan tilan emäntä vinttikaivol-la v. 1938. Kuva: Pietinen, Otso. / Museovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juha-ni. / Museovirasto.

A. Anttilan talo Muoniossa v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museoviras-to.

Muonion kansakoulu v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Näkymä järven yli Muonion kirkolle ilta-auringossa v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Kalatupia Jerisjärven rannalla v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museo-virasto.

Kolströmin tila v.1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Näkymä Muonion kirkonkylään päin v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Mu-seovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

MUONIOSSA PALAA 1944-10-30. Sot.virk. A.Viitasalo, valokuvaaja Sotamuseo.

MUONION KIRKKO PALAVIEN RAUNIOIDEN KESKELLÄ 1944-10-30 . Sot.virk. A.Viitasalo, valokuvaa-ja Sotamuseo.

MUONIOSSA PALAA 1944-10-30. Sot.virk. A.Viitasalo, valokuvaaja Sotamuseo.

KONEPISTOOLIMIES LÄMMITTE-LEMÄSSÄ PALAVAN RAKENNUK-SEN VIERELLÄ MUONIOSSA 1944-10-30. Sot.virk. A.Viitasalo, valokuvaaja Sotamuseo.

RYKMENTIN KOMENTAJA, EVERSTILUUTNANTTI LAAKSO JR 8 TARKKAILEE VIHOLLISEN LIIKKEITÄ MUONIOSSA JOKA PALAA 1944-10-30. Sot.virk. A.Vii-tasalo, valokuvaaja Sotamuseo.

OHI TULEN JA SAVUN MARSSI-VAT JOUKKOMME AAMUHÄMÄ-RÄSSÄ MUONIOSTA LÄNTISTÄ KÄSIVARTTAMME VAPAUTTA-MAAN 1944-10-30 . Sot.virk. A.Vii-tasalo, valokuvaaja Sotamuseo.

Muonion kylän uimaranta v. 1921. (Samalla paikalla myös tänään.) Kuva: Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

RÄJÄYTETTY SILTA MUONION LIEPEILLÄ 1944-10-30. Sot.virk. A.Viitasalo, valokuvaaja Sotamuseo.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonio 1950-l alkup. Kuva: Posti-kortti.

Veikko Liikavainio eli "Jeris-Veikko" ja poltettu Hurulankämppä Jeris-järven tannalla 1980-luvulla. Kuva: Postikortti.

Keimiötunturi v. 1921. Kuva: Juhani Ahola. / Museovirasto.

Jerisjärvellä v. 1929: Apajille mentä-essä nuotta on jaettu kahteen ve-neeseen. Kuva: Ilmari Manninen. / Museovirasto.

Vene tekeillä Ylimuoniossa v. 1921. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museo-virasto.

Jerisjärvellä v. 1929. Nuotan povi viskataan veteen. Ylimuonion Pu-rasen kenttä ja veneen kohdalla Alamuonion Salomon Anttilan eli ns. Salkon kenttä. Kuva: Ilmari Manni-nen. / Museovirasto. Kuvateksti: Erkki Kitkiöjoki.

Jerisjärvellä v. 1929: Seuraavaksi nuottaa potkitaan järveen. Kuva: Ilmari Manninen. / Museovirasto.

Jerisjärvellä v. 1929: Kumpikin vene etenee omaan suuntaansa. Oikealla on Salkon ja Purasen kenttärannat. Kuva: Ilmari Manninen. / Museovi-rasto.

Jerisjärvellä v. 1929: Nuotan poven tullessa lähelle, tarvotaan usein ja porskuttamalla. Taustalla Purasen kenttä. Kuva: Ilmari Manninen. / Mu-seovirasto.

Jerisjärvellä v. 1929: Tuloksena runsas saalis, nuotan povi riippuu veneiden välissä. Rannassa vasem-malla Salkon kenttä. Kuva: Ilmari Manninen. / Museovirasto.

NIVAN tyttäret kantavat saunavettä 1921. Kuvaaja: Samuli Paulaharju. Museovirasto. - Lähe: Anttilan vel-jesten kirja, Muonion asutus, 2. osa, sivu 375. Julk. Väyläkirjat. Teksti: Tuomo Korteniemi.

Muoniossa v. 1921: Muotkan talon koristeellinen ulko-ovi. Kuva: Pau-laharju Samuli. / Museovirasto.

Neljä miestä maantiellä seisomassa. Taustalla näkyy Muonion kirkko. Ku-vattuna Ruotsin puolelta v. 1921: Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

"Suljukaupunki." eli Keimiöniemen kalakentät Jerisjärven rannalla v. 1921. Sulju tarkoittaa kalan perattu-ja suolia. Kuva: Ahola Juhani. / Mu-seovirasto.

Miehiä aloittamassa Muonion Mylly-Saha-Sähkö -osakeyhtiön työmaal-la v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Miehet käyttämässä raamisahaa Muoniossa v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonion pappilan pihalla v. 1922: Oulun läänin maaherra Matts von Nandelstadh seurueineen autossa. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Kievarikyyti Kätkäsuvannosta Palo-joensuuhun lähtövalmiina v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovi-rasto.

Jerisjärvellä v. 1929: Aukusti Hei-niemi ja hänen ajoporonsa kesä-valjaissa. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Liikavainion majatalo Muoniossa v. 1882. Kaarle Liikavainio oikealla ja vasemmalla Sophus Tromholtin op-paana toiminut Koutokeinon saa-melainen Lars Hetta (28v.) . Kuva: Sophus Tromholt. / Museovirasto.

Jerisjoen Juurakko v. 1932. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Panoraama Kätkäsuvannon kylän yläpäästä kansakoulun katolta kuvattuna v. 1932. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Panoraama Muoniosta: näkymä kir-kon katolta kylän yläpäähän v. 1932. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Näkymä Torasjärven Kalkista poh-joiseen v. 1932. Kuva: Mikkola Erk-ki. / Museovirasto.

Muonion linja-autoasema ja lehti-kioski eli Onni Vuolivirran kioski joka oli Anttilan Heinon kauppaa vasta-päätä. v. 1952. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Kaarle "Kalle" Henrik Liikavainio vuolee lastuja v. 1921. Hän syntyi 26.marraskuuta 1847 Alamuonios-sa, Muonioniskan sk. ja nukkui pois lokakuun 20. päivä 1921 Muonios-sa. Kuva: Paulaharju Samuli. / Mu-seovirasto.

Muotkan Aukusti Utkujärven sillalla v. 1952. Ylitalon Aukustin talo taka-vasemmalla. Kuva: Matti Poutvaara. Museovirasto.

"Trulleja" Muoniossa 1960-luvulla. Kuva: Koljonen Vilho. / Museovi-rasto.

Kätkäsuvannon tyttöjä kahvin kei-tossa v. 1932. Kuva: Samuli Paula-harju. / Museovirasto.

Näkymä Muonion kirkonkylän kes-kustasta v. 1966. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Näkymä Muonion kirkonkylään v. 1966. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Raajarikon matkan pää Muonion postiautotallissa. Poliisikonstaa-peli Niemelä ihmettelee "vara-osia", jalaksen iskunvaimenta-jana toimivaa puupölliä. Yli sata kilometriä Savela ajoi rakkineella, jonka oikea jalka toimi jotenku-ten, mutta vasen oli aivan hervo-ton. Kuva: Marja Vuorelainen /Suomen Kuvalehti 1959. Teksti: Suomen Kuvalehti 1959.

Aug. Brännare (oik.) ja Isak Neva Muoniossa 1920-luvun alussa. Ku-va: Juhani Ahola. / Museovirasto.

Kauppias, maanviljelijä ja poron-omistaja K.A. Kolström 1920-luvun alussa. Kuva: Juhani Ahola. / Mu-seovirasto.

lääkärin asunto, sitten Anttilan talo. Oikealla etualalla apteekki, takana näkyy Eemeli Anttilan taloa ja navet-taa. Taustalla Mielmukkavaara. Päs-si on Ludviikin ja mies Tauno Kaler-vo. (Ludvig Adolf Kaarlenpoika Lii-kavainio s. 2.10.1882 Muonio Ala-muonio. Vanhemmat: Kaarle Erkin-poika Liikavainio, Talollinen, s. 26. 11.1847 Muonio ja Maria Karoliina Aapontytär Regina, Liikavainio, s. 16.8.1855 Muonio.) Kuva: Juhani Ahola. / Museovirasto..

Muonio 1920-luvun alussa: Kuva on otettu pappilan rannasta käsin. Täs-sä kuvassa näkyy myös tuo rannan-puolella oleva pappila. Silloinen pappilan pihapiiri oli kolmen pappi-lan kartano. Vanhin oli tienlaidassa ollut Kolströmin pappila, keskellä oleva vaalea rakennus uusin ja näi-den välillä rakennettu keskimmäinen pappila. Ne oli kansansuussa nimet-ty rakentajakirkkoherrojen mukaan. Kuva: Juhani Ahola. / Museovirasto.

Muonio 1920-luvun alussa: Iso val-koinen talo on lääkärin talo ja va-semmalla sairaala, takana oikealla näkyy vähän kauppias Anttilan taloa. Kuva: Juhani Ahola. / Museovirasto.

Olostunturi v. 1923 Muonion kirkon-kylästä kuvattuna. Hiilivirran talo oikealla. Kuva: Haataja T. I. / Mu-seovirasto.

Pororaito odottamassa keliä talon pihalla Muoniossa 1920-luvulla:. Kuva on otettu nykyiseltä Puthaan-rannantieltä. Vaalea iso rakennus on ollut varsinainen pappilan pääraken-nus eli kirkkoherran asunto. Vasem-malla oleva tumma (todennäköisesti ollut punaiseksi maalattu) rakennus on ollut ns. Kolströmin pappila. Ku-vanottoaikaan se on ollut pappilan arentaattorin asunto. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Kätkesuvanto v.1882. Kuva: Sophus Tromholt.

Muonio v. 1952. Kuva: Matti Pout-vaara. / Museovirasto.

Muonio: Etualalla Heino Anttilan kauppa. Taustalla Niilo Rantalan matkustajakoti Olos. Kuva: Vanha postikortti.

Aukusti Heiniemi poroineen lähdös-sä heinään Muonion Jerisjärvellä v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Mu-seovirasto.

Pakasaivo eli Lapin Helvetti on noin kilometrin pituinen rotkojärvi Muo-nion kunnassa noin 15 kilometriä Äkäslompolosta länteen. Kuva: Jari Väätäinen, Geologian tutkimus-keskus.

Muonio Äkässäivo v. 2008. Kuva: Seppälä Sirkka-Liisa. / Museovirasto

Pakasaivo v. 1952 Kuva: Poutvaara Matti,7 finna.fi

Muonio v. 1956. Kuva: Postikortti.

Muoniossa v. 1952: Aukusti Muotka. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovi-rasto.

Anna Maria Utsi, kotalappalaisten tytär Muonion Jurissaaresta. Kuva: Kansan kuvalehti 1929.

"Kun sattuu myötätuuli suvannolla, voi panna tupakaksi." Kuva: Suo-men Kuvalehti 8.5.1926.

Karuliina Mattila karstaa Ylimuo-niossa v. 1921. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Matkailijoita Ylimuonion lossiran-nassa 1936. Kuva: Stenbäck C. W. / Museovirasto.

Särkijärven vanhempi kansakoulu 1970 luvulla. Talossa toimii nykyisin Särkijärven majat oy. os. Särkijär-ventie 40. Kuva: Elokuvasta Loma (1976)

"Terva-Heikin" tukkilautta Muonio-joella 1.1.1920. Kuva: Finlandia.

Särkijärvellä. Kuva: Vilho Koljonen. / Museovirasto.

Poronlihoja kuivumassa renkussa halkovajan katolla Särkijärvellä v. 1971. Kuva Vilho Koljonen. / Mu-seovirasto.

Äkässaivo v. 2008 Kuva: Sirkka-Liisa Seppälä. / Museovirasto.

Muonion Kirkkopahta seita v. 2008. Kuva: Sirkka-Liisa Seppälä. / Mu-seovirasto.

Muoniossakin marssittiin. Kolmen haulikon voimalla avattiin Muonios-sa vappuna kävellen kuntoa-kilpailu. Parisatapäinen ihmisjoukko lumisa-teesta huolimatta ensimmäisenä marssipäivänä. Muonio sai viime vuonna haltuunsa valtakunnallisen kävelykilvan kiertopalkinnon, taiteili-ja Armas Hutrin veistämän hirvipat-saan, joka aikaisemmin on ollut Jämsänkosken hallussa. Muoniolai-set tekevät nyt kaikkensa, jotta hir-ven "rauha" säilyisi. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 1964.

Kuva: Kansan Kuvalehti 1927.

Kuva: Suomen Kuvalehti 1923.

Kuva: Suomen Kuvalehti 1959.

Palojoensuun Aaro uuden per-heensä kanssa (ensimmäinen vaimo, Eemelin ja Hildan äiti, oli kuollut). Paikka on vähän ennen Tapojärveä. Aaro osti tilan ja haki sen itsenäiseksi (oli ollut Kruunun-torppa aikaisemmin). Kuva; Peller-vo 1914.

"Eräs Muonion seudun parhaita koskenlaskijoita." Kuva: Kansan Kuvalehti 1929.

Sammu Anttilan suouutisviljelys Muoniossa 1927. Sampula oli "kuokkamaa" Leveänmaan ja Päämaan välissä. Sitte oli toinen Torasjärven pohjoispäässä. Poika Heino teki vielä 1950-luvulla laajem-man viljelyalueen Kangosjokisuuhun Joukkovuomalle. Näissä kaikissa taiettiin viljellä vain heinää karjalle. "Sampula oli "kuokkamaa" Leveän-maan ja Päämaan välissä. Sitte oli toinen Torasjärven pohjoispäässä. Poika Heino teki vielä 1950-luvulla laajemman viljelyalueen Kangos-jokisuuhun Joukkovuomalle. Näissä kaikissa taiettiin viljellä vain heinää karjalle." Sampula oli "kuokkamaa" Leveänmaan ja Päämaan välissä. Sitte oli toinen Torasjärven pohjois-päässä. Poika Heino teki vielä 1950-luvulla laajemman viljelyalueen Kangosjokisuuhun Joukkovuomalle. Näissä kaikissa taiettiin viljellä vain heinää karjalle. Teksti: Erkki Kitkiö-joki.

Iikka Vainio Ylimuoniosta. SA-kuvat / Piirros Engblom.

Kuru Ilmari Muoniosta, luutnantti Remeksen komppaniasta. SA-kuvat/Piirros Engblom.

Aukusti Ylitalo Muoniosta. SA-kuvat/Piirros Engblom.

Muonionjoki. Kuva: Soldan Carl Erik, tekijä 1860? / Museovirasto. ( Tornion piirllääkärinä vuodesta 1856 toiminut Karl Erik Soldan (1811-1870) on nimittäin saanut nimityksen Salon piirilääkäriksi vuonna 1859

Muonionniska / Muonio Charles Deleen & J. G. Forsgren, painaja ; Skjöldebrand Anders Fredrik, piirtäjä ; Skjöldebrand Anders Fredrik, alkuperäisen kuvan tekijä 1799 Museovirasto.

Kuva: 01.12.1923 Kirja : tietoja kirjallisuuden ystäville no 5.

Justus Elias Montell. Kuva: Fyren 27.02.1904 no 9.

Lyijykynäpiirros Aug. F. Soldan 1860.

Lyijykynäpiirros Aug. F. Soldan 1860.

"Sulo Karpio: Muonionjoen yläjuok-sulla: pahimmissa paikoissa oli noustava veneestä ja sitten vene yksin koskesta." Kuva: Nuori Voima 5.8.1929.

Kauliranta-Enontekiö -linjan posti-auto Muonion postin edessä v. 1932, taustalla Olostunturi. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Postiauto ja Muonion postitalo v. 1967. Kuva: Postimuseo. / Museo-virasto.

Postiautoja Muoniossa 1970-luvulla. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Muoniosta lähtenyt porokaravaani lähestyy Hettaa; kärjessä Vesa Mä-kinen, (naimisissa Kerttu Eskelisen kanssa.) ja "Kaseli". Kuva: Suomen matkailu 16.3.1935.

Kaija Hiilivirta.

Muonion rippikoululaisia, pääasias-sa vuonna 1904 syntyneitä, joten kuva lienee otettu 1919-1920. Etu-rivissä kolmas vasemmalta on Taneli Saari ja hänen vieressään vasem-malla Eeli Alaniemi. Tytöt vasem-malta Hilma Kotakorva (myöh. Brän-nare), seitsemännestä vasemmalta eteenpäin Hilda Anttila (Kitkiöjoki), Ida Ranta (Hakola), vierellään Aini Emilia Rautio, Helmi Markkala. Ku-va: Juhani Ahola. / Museovirasto.

Muonio lentokoneesta nähtynä 11.09.1952 Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Niskalan talo Kajangissa. Kuvassa ovat Petter Abraham eli Aapo Niska-la (1846-1934) ja hänen toinen vai-monsa Aleksandra eli Sandra o.s. Muotka (1878-1951). Kuva: Maa 1929.

Harriniva. Kuva: Suomen Kuvalehti 2008.

Särkijärven peruskoulun ala-asteen oppilaita teatteriretkellä Tampereella missä voittivat oma sarjansa. Kuva: Suomen Kuvalehti 1976.

Muonion Särkijärven peruskoulun ala-asteen oppilaita, Jokisen pojat Harri, 11, Markku, 10 ja Jarkko, 10. Kuva: Suomen Kuvalehti 1976.

Muonion Särkijärven peruskoulun ala-asteen oppilaita, Tarja Särkijärvi, 13 ja Riitta Hauskanen, 13: "Miksi ei vois muuttaa kaupunkiin? Mitä täällä tekee?" Kuva ja teksti: Suomen Ku-valehti 1976.

Kuva: Suomen Kuvalehti 1947.

Muonion Jerisjärvi Kutunivan sillalta nähtynä 28 marraskuuta. Kuva: Suomen Kuvalehti 2012.

Särkijärven peruskoulun ala-asteen oppilaita teatteriretkellä Tampereella missä voittivat oma sarjansa: Isä: Kuuleppas, mulla olis sinulle hieman asiaa. Äiti: Niin, mutta älä ala huu-taan, ettei nuo mukulat herää. Isä: Minä sain työstä potkut. Äiti: Herra jestas, miksi? Oliko teillä taas riitoja työpaikalla? Isä: Olihan siellä vähän sanasotaa... mutta pitääkö sitä ison naisen pillittää. Kuva: Suomen Ku-valehti 1976.