Kuvia Muoniosta.


L-S. Muonion p.o. johtokunta. Kuva: Pohjolan vartio 1937

Muoniossa 1929: Sepän emäntä leipoo ohrarieskaa. Emäntä tositoimessa, unohtaa valokuvanoton, kuten lerpallaan oleva alahuuli paraiten todistaa. Ympäristö mahdollisimman rikas: ruoanjätteet ja astiat pöydällä, nauloissa vaatteet, sängyllä rieskat nousemassa. Kuva: I. Manninen. / Museovirasto Kuvateksti: Kotiseutu 1938.

Muoniolainen autoilija Wm. Eskelinen Chevroletissaan. Kuva: Automme ja me 1937.

Muonio. Kuva: SMY:n vuosikirja 1931.

Muoniolainen lappalaisnuorukainen Juho Rauhala, joka retkikunnalle toi maitoa 16 km:n taipaleen takaa joka päivä. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 1934

Akseli Kitkiöjoen (~Kitkijoen) perhe Muonion kirkolta 1920-luvulla. Kuva: Juhani Ahola. / Museovirasto.

Muonion Kangosjärven kansakoulu. Kuva: Kansakoulu 2.10.1930.

Näkymä Muonion kirkontornista v. 1944. SA-kuvat.

Justus Elias Montellin talo Muoniossa. Kuva: 01.01.1913 MDS no 12.

Justus Elias Montell (1869 - 1954.) kotonaan Muoniossa v. 1913. Kuva: 01.01.1913 MDS no 12.

Parkkeja kiskotaan Kätkäsuvannossa v. 1921. Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Antin porokaarre Kätkäsuvannossa v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari.. / Museovirasto.

Jouhijännettä kierretään Kätkäsuvannossa v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Taukoköysi (nuotassa) vyyhdetään Jerisjärvellä v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Muonio. Kuva: Vanha postikortti.

Kalla Liikavainio.

Muonion kirkko ja Antti Pietikäisen asunto 1945.

Johan Isak Niva Muoniosta.

Johan Isak Nivan vaimo.

Tie Pallashotellille 1930-luvulla.

Muonion Keimiötunturilla.

Muonio.

Eila Kotakorva Torassiepistä. Eila pruukas ommella tämän perän poromiehille takkeja ym. Silloin kauan sitten ei seurattu perinne malleja. Myös Eila osti tarvikkeet asuihin Koutokeinosta.

Harrinivan lomakeskuksen kelkasafari.

Muonio.

Hihhuli taidemaalari Ylimuoniosta. "Muonioniskassa Ylimuonion kylässä asuvan talollisen Mikko Töyrän poika Selmi Töyrä on viime vuoden ollut Helsingissä harjoittamassa taidemaalausta. Kesän on hän viettänyt kotonaan ja siellä maalannut Muonion kirkon, pappilan y. m, taloja, sekä Keimiö ja Pallastunturit. Hän kuuluu maalanneen isänsä sekä erään laesladiolaissaarnaajan Juhana Raattaman muotokuvat, ja sanotaan tämä luonnistuneen varsin hyvin. Sitä paitsi kuuluu nuori taiteilija-alku maalanneen paljon luonnoksia kotiseutunsa jylhän luonnon mukaan. Kuuluu olevan aikomus jatkaa opintoja ensi talvena taas Helsingissä, jossa kentiesi jotkut taulut saavat sijaa taideyhdistyksen näyttelyssä. Lienee ensikerran kun taidemaalari lähtee maailmaan Lapin raukoilta rajoilla. — Perä P." Teksti: 23.09.1897 Pohjalainen no 112.

Muonionniskan-Enontekiön nimismies Karl P. Bäcklund 1882. Kuva: Sophus Tromholt.

Muonionniskan-Enontekiön nimismies Karl P. Bäcklund takana oik. vieressä hänen siskonsa poikansa kanssa v.1882. Kuva: Sophus Tromholt.

Kuva: 01.12.1910 Tuulispää no 49-51.

Muonion kirkko v.1882. Kuva: Sophus Tromholt..

Muonio v.1944. Kuva: SA-kuvat.

OHI TULEN JA SAVUN MARSSIVAT JOUKKOMME AAMUHÄMÄRÄSSÄ MUONIOSTA LÄNTISTÄ KÄSIVARTTAMME VAPAUTTAMAAN 1944-10-30 . Sot.virk. A.Viitasalo, valokuvaaja Sotamuseo.

Matkalla Muonioon v. 1944. SA-kuvat.

Kärkimies saapuu Muonioon v.1944. SA-kuvat.

Näkymä Muonion kirkontornista v.1944. SA-kuvat.

Muonio v.1944. SA-kuvat.

Muonio v.1944. SA-kuvat.

Muonion kirkko seisoo yksinään mäen töyräällä. SA-kuvat.

Muoniossa palaa v.1944. SA-kuvat. "Suukosken niskalta. Räyjäytetyn sillan jäänteitä vielä tulessa. Vasemmalla myllyuoma ja voimalaitoksen piippu. Sillan kohta ja koko saari oli vahvasti miinoittettu. Edellisen kuvan pikasilta näyttäisi rakennetun saaren alapäähän." Kuvateksti: Erkki Kitkiöjoki.

Muonioniska. v.1882. Kuva: Sophus Tromholt.

Muonio v. 1952. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Ylimuonion kansakoulu 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Näkymä Yli-Muonion kylään 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Pyykin pesijöitä Ylimuoniossa v. 1921, (Töyry?) Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Katolla oleva lihavahti eli lihahepo Kätkesuvannossa v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari.. / Museovirasto

Veneitä Jerisjärvellä v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari.. / Museovirasto.

Vene Jerisjärvellä v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari.. / Museovirasto.

Jerisjärven Hurulanniemen kalakämppä v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari.. / Museovirasto.

Nuotta otetaan luovasta veneeseen Jerisjärven Keimiönniemessä v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari.. / Museovirasto.

Jerisjärven kalakenttä v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari.. / Museovirasto.

Muonion kirkonkylää 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonion pappilan pihamaa ja rakennukset talvella v. 1923. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Mylly-Saha-Sähkö Oy:n rakennus 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Rakennus Kätkäsuvannossa 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Suukoski ja joen ylittävä silta 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonion pappila piharakennuksineen v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Ihmisiä asuintalon edustalla Kutunivassa 1921. (Kutunivan talon isäntä-parina olivat 1921 vielä Aapo Joelinpoika (s. 1846) Kutuniva ja Maria Ju-hontytär (s. 1847) Alamuonion Putaalta, vaikka kumpikin oli täyttänyt jo 70 vuotta.) Kuva: Ahola Juhani. / finna.fi

Jerisjärven kalakentän erään kalamaja ovi v. 1929. Kuva: ILmari Manninen. / Museovirasto.

Jerisjärven kalakentän erään kalamaja piisi v. 1929. Kuva: ILmari Manninen. / Museovirasto.

Kotakorvan kestikievari Torassiepissä v. 1929. Tilan Kotakorva päärakennus, joka edelleen samalla paikalla. Tosin tästä talosta puolet siirretty halkomisessa 1930-luvulla kylän toiseen laitaan ja tälle paikalle rakennettu puolet uutta. Vanha, alkuperäinen Torassiepin kestikievari on nimenomaan ollut tässä nykyisessä Kotakorvan Elsan paikassa. Tämä rakennus ja piha-alue on nykyisin Elsa Kotakorvan talo ja piha. Tämä on siis se alkuperäinen Torassiepin päärakennus ja alkuperäinen kestikievaritalo. Kuva: Ilmati Itkonen. / Museovirasto.

Ylimuonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonion kirkko ja vanha kirkkomaa v.1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

A. Anttilan talo Muoniossa v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonion kansakoulu v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Kalatupia Jerisjärven rannalla v.1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Kolströmin tila v.1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Näkymä Muonion kirkonkylään päin v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

MUONIOSSA PALAA 1944-10-30. Sot.virk. A.Viitasalo, valokuvaaja Sotamuseo.

MUONION KIRKKO PALAVIEN RAUNIOIDEN KESKELLÄ 1944-10-30 . Sot.virk. A.Viitasalo, valokuvaaja Sotamuseo.

MUONIOSSA PALAA 1944-10-30. Sot.virk. A.Viitasalo, valokuvaaja Sotamuseo.

KONEPISTOOLIMIES LÄMMITTELEMÄSSÄ PALAVAN RAKENNUKSEN VIERELLÄ MUONIOSSA 1944-10-30. Sot.virk. A.Viitasalo, valokuvaaja Sotamuseo.

RYKMENTIN KOMENTAJA, EVERSTILUUTNANTTI LAAKSO JR 8 TARKKAILEE VIHOLLISEN LIIKKEITÄ MUONIOSSA JOKA PALAA 1944-10-30. Sot.virk. A.Viitasalo, valokuvaaja Sotamuseo.

OHI TULEN JA SAVUN MARSSIVAT JOUKKOMME AAMUHÄMÄRÄSSÄ MUONIOSTA LÄNTISTÄ KÄSIVARTTAMME VAPAUTTAMAAN 1944-10-30 . Sot.virk. A.Viitasalo, valokuvaaja Sotamuseo.

Matala on Lapin maja 1944-10-29. Sot.virk. A.Viitasalo, valokuvaaja Matala on Lapin maja. (Eräs JR 8:n komentopaikoista.)

RÄJÄYTETTY SILTA MUONION LIEPEILLÄ 1944-10-30. Sot.virk. A.Viitasalo, valokuvaaja Sotamuseo.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonio v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Koski Kota-Korvan tilan vieressä v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Keimiötunturi v. 1921. Kuva: Juhani Ahola. / Museovirasto.

Jerisjärvellä v. 1929: Apajille mentäessä nuotta on jaettu kahteen veneeseen. Kuva: Ilmari Manninen. / Museovirasto.

Vene tekeillä Ylimuoniossa v. 1921. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Jerisjärvellä v. 1929. Nuotan povi viskataan veteen. Ylimuonion Purasen kenttä ja veneen kohdalla Alamuonion Salomon Anttilan eli ns. Salkon kenttä. Kuva: Ilmari Manninen. / Museovirasto. Kuvateksti: Erkki Kitkiöjoki.

Jerisjärvellä v. 1929: Seuraavaksi nuottaa potkitaan järveen. Kuva: Ilmari Manninen. / Museovirasto.

Jerisjärvellä v. 1929: Kumpikin vene etenee omaan suuntaansa. Oikealla on Salkon ja Purasen kenttärannat. Kuva: Ilmari Manninen. / Museovirasto.

Jerisjärvellä v. 1929: Nuotan poven tullessa lähelle, tarvotaan usein ja porskuttamalla. Kuva: Ilmari Manninen. / Museovirasto.

Jerisjärvellä v. 1929: Tuloksena runsas saalis, nuotan povi riippuu veneiden välissä. Rannassa vasemmalla Salkon kenttä. Kuva: Ilmari Manninen. / Museovirasto.

Jerisjärvellä v. 1929: Tuloksena runsas saalis, nuotan povi riippuu veneiden välissä. Kuva: Ilmari Manninen. / Museovirasto.

Muoniossa v. 1921: Muotkan talon koristeellinen ulko-ovi. Kuva:Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Neljä miestä maantiellä seisomassa. Taustalla näkyy Muonion kirkko. Kuvattuna Ruotsin puolelta v. 1921: Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

"Suljukaupunki." Jerisjärvi v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Miehiä aloittamassa Muonion Mylly-Saha-Sähkö -osakeyhtiön työmaalla v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Miehet käyttämässä raamisahaa Muoniossa v. 1921. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Muonion pappilan pihalla v. 1922: Oulun läänin maaherra Matts von Nandelstadh seurueineen autossa. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Kievarikyyti Kätkäsuvannosta Palojoensuuhun lähtövalmiina v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Muoniojoella 1900-luvun alussa: Venäläinen astronomiretkikunta matkalla Tornion Lappiin. Kuva: Museovirasto.

Liikavainion majatalo Muoniossa v. 1882. Kuva: Sophus Tromholt. / Museovirasto.

Panoraama Muoniosta: Jerisjoen Juurakko v. 1932. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Panoraama Kätkäsuvannon kylän yläpäästä kansakoulun katolta kuvattuna v. 1932. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Panoraama Muoniosta: näkymä kirkon katolta kylän yläpäähän v. 1932. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Panoraama Muoniosta: näkymä kirkon katolta Muonionsuvannolle v. 1932.

Muonion linja-autoasema ja lehtikioski eli Onni Vuolivirran kioski joka oli Anttilan Heinon kauppaa vastapäätä. v. 1952. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Kaarle "Kalle" Henrik Liikavainio vuolee lastuja v. 1921. Hän syntyi 26.marraskuuta 1847 Alamuoniossa, Muonioniskan sk. ja nukkui pois lokakuun 20. päivä 1921 Muoniossa. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Muotkan Aukusti Utkujärven sillalla v. 1952. Ylitalon Aukustin talo takavasemmalla. Kuva: Matti Poutvaara. Museovirasto.

"Trulleja" Muoniossa 1960-luvulla. Kuva: Koljonen Vilho. / Museovirasto.

Kätkäsuvannon tyttöjä kahvin keitossa v. 1932. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Näkymä Muonion kirkonkylän keskustasta v. 1966. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Näkymä Muonion kirkonkylältä v. 1966. Kuva: Kyytinen Pekka. / Museovirasto.

Kirkkoherra Juhani Ahola 1920-luvulla. Ahola toimi Muonion ja Enontekiön vt. kappalaisena ja kirkkoherrana vuosina 1921–1923. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Oik. Aug. Brännare ja Isak Niva 1920-luvun alussa. Kuva: Juhani Ahola. / Museovirasto.

K.A. Kolström 1920-luvun alussa. Kuva: Juhani Ahola. / Museovirasto.

lääkärin asunto, sitten Anttilan talo. Oikealla etualalla apteekki, takana näkyy Eemeli Anttilan taloa ja navettaa. Taustalla Mielmukkavaara. Pässi on Ludviikin (Ludvig Adolf Kaarlenpoika Liikavainio s. 2.10.1882 Muonio Alamuonio. Vanhemmat: Kaarle Erkinpoika Liikavainio, Talollinen, s. 26.11.1847 Muonio ja Maria Karoliina Aapontytär Regina, Liikavainio, s. 16.8.1855 Muonio.) ja mies Tauno Kalervo. Kuva: Juhani Ahola. / Museovirasto..

Muonio 1920-luvun alussa: Kuva on otettu pappilan rannasta käsin. Tässä kuvassa näkyy myös tuo rannanpuolella oleva pappila. Silloinen pappilan pihapiiri oli kolmen pappilan kartano. Vanhin oli tienlaidassa ollut Kolströmin pappila, keskellä oleva vaalea rakennus uusin ja näiden välillä rakennettu keskimmäinen pappila. Ne oli kansansuussa nimetty rakentajakirkkoherrojen mukaan. Kuva: Juhani Ahola. / Museovirasto.

Muonio 1920-luvun alussa: Iso valkoinen talo on lääkärin talo ja vasemmalla sairaala, takana oikealla näkyy vähän kauppias Anttilan taloa. Kuva: Juhani Ahola. / Museovirasto.

Olostunturi v. 1923 Muonion kirkonkylästä kuvattuna. Kuva: Haataja T. I. / Museovirasto.

Pororaito odottamassa keliä talon pihalla Muoniossa 1920-luvulla:. Kuva on otettu nykyiseltä Puthaanrannantieltä. Vaalea iso rakennus on ollut varsinainen pappilan päärakennus eli kirkkoherran asunto. Vasemmalla oleva tumma (todennäköisesti ollut punaiseksi maalattu) rakennus on ollut ns. Kolströmin pappila. Kuvanottoaikaan se on ollut pappilan arentaattorin asunto. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto - Musketti

Kätkesuvanto v.1882. Kuva: Sophus Tromholt.

Muonio v. 1952. Kuva: Matti Poutvaara. / Museovirasto.

Muonio: Etualalla Heino Anttilan kauppa. Taustalla Niilo Rantalan matkustajakoti Olos. Kuva: Vanha postikortti.

Aukusti Heiniemi poroineen lähdössä heinään Muonion Jerisjärvellä v. 1929. Kuva: Manninen Ilmari. / Museovirasto.

Pakasaivo eli Lapin Helvetti on noin kilometrin pituinen rotkojärvi Muonion kunnassa noin 15 kilometriä Äkäslompolosta länteen. Kuva: Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus.

Muonio Äkässäivo v. 2008. Kuva: Seppälä Sirkka-Liisa. / Museovirasto

Pakasaivo v. 1952 Kuva: Poutvaara Matti,7 finna.fi

Muonio lentokoneesta nähtynä 11.09.1952 Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Ylimuonio. Kuva: Rajaseutu 1.3. 1924.

Anna Maria Utsi, kotalappalaisten tytär Muonion Jurissaaresta. Kuva: Kansan kuvalehti 1929.

"Kun sattuu myötätuuli suvannolla, voi panna tupakaksi." Kuva: Suomen Kuvalehti 8.5.1926.

Karuliina Mattila karstaa Ylimuoniossa v. 1921. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Matkailijoita Ylimuonion lossirannassa 1936. Kuva: Stenbäck C. W. / Museovirasto.

Kuva: 21.9.1929 Maaseudun Tulevaisuus.

"Terva-Heikin" tukkilautta Muoniojoella 1.1.1920. Kuva: Finlandia.

Särkijärven vanhempi kansakoulu 1970 luvulla. Talossa toimii nykyisin Särkijärven majat oy. os. Särkijärventie 40. Kuva: Elokuvasta Loma (1976)

Onttoon puuhun hakattu sotkan "uu" Särkijärvellä v. 1971. Kuva: Vilho Koljonen, / Museovirasto.

Särkijärvellä. Kuva: Vilho Koljonen. / Museovirasto.

Poronlihoja kuivumassa renkussa halkovajan katolla Särkijärvellä v. 1971. Kuva Vilho Koljonen. / Museovirasto.

Äkässaivo v. 2008 Kuva: Sirkka-Liisa Seppälä. / Museovirasto.

Muonion Kirkkopahta seita v. 2008. Kuva: Sirkka-Liisa Seppälä. / Museovirasto.

Viljankorjuuta Ylimuoniossa v. 1938. Kuva: Otso Pietinen. / Museovirasto.

Kuva: Kansan Kuvalehti 11.03.1927 no 10.

Kuva: Suomen Kuvalehti 17.02. 1923 no 7.

Otteliana Nevala 1930-luvulla. Kuva: Pietinen Aarne. Museovirasto. / finna.fi

Palojoensuun Aaro uuden perheensä kanssa (ensimmäinen vaimo, Eemelin ja Hildan äiti, oli kuollut). Paikka on vähän ennen Tapojärveä. Aaro osti tilan ja haki sen itsenäiseksi (oli ollut Kruununtorppa aikaisemmin). Kuva; Pellervo no 4. 01.02.1914.

"Eräs Muonion seudun parhaita koskenlaskijoita." Kuva: Kansan Kuvalehti 24.08.1929 no 34.

Sammu Anttilan suouutisviljelys Muoniossa 1927. Sampula oli "kuokkamaa" Leveänmaan ja Päämaan välissä. Sitte oli toinen Torasjärven pohjoispäässä. Poika Heino teki vielä 1950-luvulla laajemman viljelyalueen Kangosjokisuuhun Joukkovuomalle. Näissä kaikissa taiettiin viljellä vain heinää karjalle. "Sampula oli "kuokkamaa" Leveänmaan ja Päämaan välissä. Sitte oli toinen Torasjärven pohjoispäässä. Poika Heino teki vielä 1950-luvulla laajemman viljelyalueen Kangosjokisuuhun Joukkovuomalle. Näissä kaikissa taiettiin viljellä vain heinää karjalle." Sampula oli "kuokkamaa" Leveänmaan ja Päämaan välissä. Sitte oli toinen Torasjärven pohjoispäässä. Poika Heino teki vielä 1950-luvulla laajemman viljelyalueen Kangosjokisuuhun Joukkovuomalle. Näissä kaikissa taiettiin viljellä vain heinää karjalle. Teksti: Erkki Kitkiöjoki.

Iikka Vainio Ylimuoniosta. SA-kuvat/Piirros Engblom.

Kuru Ilmari Muoniosta, luutnantti Remeksen komppaniasta. SA-kuvat/Piirros Engblom.

Aukusti Ylitalo Muoniosta. SA-kuvat/Piirros Engblom.

Muonionjoki. Kuva: Soldan Carl Erik, tekijä 1860? / Museovirasto. ( Tornion piirllääkärinä vuodesta 1856 toiminut Karl Erik Soldan (1811-1870) on nimittäin saanut nimityksen Salon piirilääkäriksi vuonna 1859

Muonionniska / Muonio Charles Deleen & J. G. Forsgren, painaja ; Skjöldebrand Anders Fredrik, piirtäjä ; Skjöldebrand Anders Fredrik, alkuperäisen kuvan tekijä 1799 Museovirasto.

Kuva: 01.12.1923 Kirja : tietoja kirjallisuuden ystäville no 5.

Justus Elias Montell. Kuva: Fyren 27.02.1904 no 9.

Lyijykynäpiirros Aug. F. Soldan 1860.

Lyijykynäpiirros Aug. F. Soldan 1860.

"Sulo Karpio: Muonionjoen yläjuoksulla: pahimmissa paikoissa oli noustava veneestä ja sitten vene yksin koskesta." Kuva: Nuori Voima 5.8.1929.

Kauliranta-Enontekiö -linjan postiauto Muonion postin edessä v. 1932, taustalla Olostunturi. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Postiauto ja Muonion postitalo v. 1967. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Postiautoja Muoniossa 1970-luvulla. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Muoniosta lähtenyt porokaravaani lähestyy Hettaa; kärjessä Vesa Mäkinen, (naimisissa Kerttu Eskelisen kanssa.) ja "Kaseli". Kuva: Suomen matkailu 16.3.1935.