Johan Tuuri - Kirjailija, jolla ei ole kirjoituspöytää.

Tuurin kirjan "Muittalus samid birra", englantilainen, tanskalainen ja ruotsalainen painos.

Johan Tuuri kotilietensä ääressä. Tuuri, vakava vanhapoika.

Tuuri palaa lappalaisten kanssa kansakoulusta, jossa kultamitali annettiin.

Tuuri on itsekuvittanut kirjansa. Lappalaisia Jukkasjärvellä.

Tuuri lukee kirjaansa lapsille.

Elle Palopää Valkeapää sekä Gus-tav Anund Valkeapään Ruotsin Ka-resuvannosta. Kuva: Pohjois-Suo-men Kuvalehti 1931.

Johan Tuuri - 80-vuotta

Emäntä pesee astioita pihalla Paja-lan Kaunisvaarassa v. 1935. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Ukko tervaa kelkkaa Nattavaaran kylässä v. 1933. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto

Pikkutyttö pesee portaita, on lau-antai Nattavaaran kylässä v. 1933. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovi-rasto

Fabian Elenius tekee tiiliä Vittangin Lainion kylässä v. 1933. Kuva: Pau-laharju Samuli. / Museovirasto.

Naalisvaaran kylä eli Kätkäsuvanto? (Ruotsi) v. 1933. (Ruotsin Kätkäsu-vannossa olevan korkean vaaran nimi on Naalisvaara.) Kuva: Paula-harju Samuli. / Museovirasto.

Aukusti Alatalo rakentaa venettä Kätkäsuvannossa v. 1933. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Alatalon pojat höyläävät venelautaa Kätkäsuvannossa v. 1933. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Tytöt raajii (leikkii) leikkipaikalla Alatalo pihalla Kätkäsuvannossa v. 1933. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Laurin talo Pajalassa v. 1933. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Muurari Martti on talossa v. 1933. Vittangin Lainiossa. Kuva: Paula-harju Samuli. / Museovirasto.

Kehto, vemmel eli kaari ja lapsi Kitkiöjärvellä v. 1933. Kuva: Paula-harju Samuli. / Museovirasto.

Veneen perä, arina, mela ja auskari Parkajoellav. 1933. Kuva: Paulahar-ju Samuli. / Museovirasto.

Kuva otettu talvella 1949. Kuvassa on Durrá Juhán, Juhan Vasara ja hänen poikansa Pieti s.1937. Juhan kuoli 1949. Kuva: Museovirasto.

Saamelaisperheen kota Ruotsin Siikavaarassa. Kuva: Museovirasto.

Suppivuoman porosaamelaisia ko-tansa edessä v. 1923. Suhpejáv-regáttis 1923. Olgeš ravddas gurut guvlui: Inga Labba ig Baal (áhkku), su nieida IŋgerÁnne (eadni), ?, Jovnna Db Labba, Gáren Jn Labba (goaski), Elli Tornensis (áhkku, ov-dalis Valkeapää, ig Hotti) ja su bárdni Ándde (čeahci), ?, Nils-Heai-ka Valkeapää (čeahci) ja Lars Juhán Valkeapää (mu áhčči). Oikealta:Inga Labba o.s. Baal, hænen tyttärensä IngerAnni (äitini], ?, Jooni Tp Labba k.1923, Karen Jt Labba, Elli Tornen-sis (ent Valkeapää o.s. Hotti) edes-sään poikansa Antti (minun setä), ?, Nils Henrik Valkeapää (setäni), isäni Lars Johan, ? Kuva: Haataja T. I. / Museovirasto. Teksti: Nils-Henrik Valkeapää

Johan Mangi paistaa lihaa kodan tulisijassa Tuolpukassa (kylä lähellä Jukkasjärveä) v. 1932. Kuva: Man-ker Ernst. / Museovirasto.

Suomalainen nainen Jällivaarasta v. 1937. Kuva: Nikkilä Eino. / Museo-virasto.

Markkinat Karesuannossa v.1939. Anduma Johanas, Nikoba Vulle ja Johanna.

Johan Mangilan piika Anni Allas sytyttää piippua kodassa Ruotsin Karesuannon Viikusjärvellä, v. 1933. Kuva: Manker Ernst. / Museovirasto.

Luova Keski-Ruotsissa.

Nikkáluovttas, Nikkaluokkas lähellä Kebnekaisea.

Kierto- eli kotakoululaisia Ruotsin Devddesvuomassa.

Kiiruna.

Kiirunan rautatieasema. Kuva: Pos-tikortti 1900-luvun alkupuolelta.

Kiirunavaara. Kuva: Postikortti 1900-luvun alkupuolelta.

Keski-Ruotsin saamelaisia Tukhol-man Skansenilla.

Jällivaaran lapset Per-Anders Blind ja Dagny Marsja.

Ruotsin saamelaislapsia maahan-muuttajina Ellis Islandilla, NYC:ssä 1900-luvun alussa.

Amma Andersson Paval (60 +) Ruotsin Tuorpon kylästä v.1868.

Anne Gaup lapsineen Jällivaaraa-rasta.

Könkämäänsaamelaisia. Tromsda-len troligen lähellä Tromsa 1890: Oik. Nils Henriksson Omma.

Suomalaislapset lääkärintarkastuk-sessa Haaparannassa Lapin eva-kuoinnin aikana v. 1944. Kuva: Rol-lfoto. / Museovirasto.

Evakoita menossa täinpoistotelttaan Lapin sodan aikana Haaparannassa syksyllä 1944. Kuva: Rollfoto. / Mu-seovirasto.

Haaparanta.

Eskon talon kahvipöydässä istuvat Aukusti Tyni, Jenny ja Samuli Pau-laharju sekä Sulo Haltsonen; takana Jenny ja Samuli Paulaharju, oikealla Aukusti Tyni ja edessä sivuttain Sulo Haltsonen. Junosuvannossa (Lovik-ka) v.1932. (Ruotsi). Kuva: Paula-harju Samuli. / Museovirasto.

Pisteaitaa Muorjevaarassa v. 1937 (Gällivare,) Kuva: Nikkilä Eino. / Museovirasto.

Gárásavvonis. Takana Sakkara-vaara.

Ruotsin Karessuvannossa v. 1933. Inga parantaa kipeitä silmiä. Kuva: Museovirasto.

Ruotsin Lappin neito, Thomas Palin tytär Ella Blind, kesällä Norja ran-nikolla. Nahkaset kesäkengät ja-loissa. Saamelaiset ovat käyttäneet niitä nahkahihnaa kanssa koska näin ne pitävät vettä.

Vasemmalla Maria Blind: Naisilla on nutukkaita myytävänä. Hyvin laajat koristeet heidän hatuissaan, niistä voi päätellä, että ne ovat peräisin Talmivuoma tai Sarivuoma, jossa Lestadiolaisuuden merkitys oli vä-häinen. Kuva: Postikortti.

Jellivaaran "äijä" Mickel Pannason vanhanmallisessa takissaan

Johan Olafsson Thuur.

Jällivaara.

Anders J:son Omma Norjan Troms-dalenissa.

Haaparanta Torniosta nähtynä.

Johan Olafsson Thuur.

Kajsa Granström Ruotsin Turpon kylästä v. 1868.

Nicka Gruvvisare 64v, Ruotsin Sirkan kylästä v. 1868.

Pava Lars Nilsson Tuorda, 24v., Tuorpon kylästä v.1868.

Per Persson v. 1868.

Per Olof Amundsson Länta Ruotsin Sirkan kylästä v.1868.

Nainen Keski-Ruotsista Jämtlan-dista.

Nils Johansson Omma (1839-1913) Ruotsin Karesuvannosta. Hän jutasi kesäksi Norjan Tromsdalen. Kuva Bepacktes v.1875.

Lars Tomma (Domme Lasse) (1889-1960)?

Markunlaisia Markku Lasse Nilsa eli Nils Blind. Rievssatvaggissa Nor-jassa. Rajasulkujen jälkhiin jääthiin Ruottin puolele. Tämä kuva otettu kesälaitumilta Norjan puolelta.

Jämtlandin nainen häätakissa.

Nainen tukkinut poronkellon heinillä.

Jukkasjärvi.

Lálle Niillasa Lásse, Lars Nilsson Hotti Könkämästä.

Ruotsin saamelaisia Norjan Trom-sössa 1900-luvun alussa.

Ruotsin saamelaisia Norjan rannikolla 1900-luvun alussa. Kuva: Vanha postikortti.

Lálle Ánne (Anna Kristina Päiviö os. Hotti), Josvá Márjá (Maria Päiviö os. Kuhmunen) ja várra Márjjá mánát (Ol Nilsá, Biette, ), Ivgomuotki/Lymgseidet Norjassa. Valokuva on jälkeenpäin käsin väritetty.

Mies yrittää päässä etupäähän kääntämään elon (poroja)

Yllä vas. Johan Anders Svensk, 25v. -oik Stina Larsdotter Rim, 30v. Alla vas. Per Pålsson Sjolosjo, 60v. -oik. Inga Matsdotter, 70v. Kuva. Gustaf von Düben, Stockholm, 1873.

Yllä. Nils Persson Tappa, 23V, - alla. Maria Magd. Matsdotter, 31v. Kuva. Gustaf von Düben, Stockholm, 1873.

Yllä vas. Pava Lars Nilsson Tuorda, 24v. -oik Per Olof Amundsson Länta, 27v. -Alla vas. Enkan Ristin Menlös, 44v. -oik Inga Kajsa Granström, 22v. Kuva. Gustaf von Düben, Stockholm, 1873.

Per Olof Amundsson Länta, 27 v. Kuva. Gustaf von Düben, Stockholm, 1873.

Eva Brita Mulka, os. Granström, 28v. Kuva. Gustaf von Düben, Stockholm, 1873.

Lyckselessä 100km Umeåsta län-teen. Kuva v.1950. vas. Inger Baer Omma ja Inger-Ann Omma eli Lisa Omma, kolmas vasemmalta, Per Blind.

Pajalan kirkkoherra ja laestadiolai-sen herätysliikkeen perustaja Lars Levi Laestadius. Kuva: Hüttling Gus-taf Albert, alkuperäisen kuvan tekijä 1887. / Museovirasto

Lapinpukuja (Ruotsi). (Musta-valkoiseen valokuvaan käsin väritetty.) Kuva: Museovirasto .

Kuva: Kaswatusopillisten sanomain lasten lehti no 11. 01. 11. 1913.

Lars Leevi Pingi. Maalaus: Alvar Outakka.

Jukkasjärviläinen nainen. Maalaus: Alvar Outakka

Ruottin Karesuvannosta. Maalaus: Alvar Outakka

Edessä oik. Marja Juhannas Anten tytär Koutokeinosta.

Kotakoulu Vaisaluoktassa Luulaja-joen latvoilla Ruotsissa.

Ruotsin saamelaisiaTromsøn Kvaløyassa 1880-90-luvulla.

Tuoremaan perhe Ruotsin Kaare-suvannossa v. 1919. Kuva: Lagerc-rantz, Eliel. / Museovirasto.

Tomman Heikki, mutta merkki kuit-enkin tuntuu olevan Hommaid. Mud-duslompolossa kuvattu Meras nimi-sessä paikassa.

Kotakoululaisia Ruotsin Vaisaluok-tassa. Kolmas vas. Lars Nikolaus Unga ja neljäs vas. Anders Omma

Jellivaara.

Suijalaisia, Ruottin Kuttaisesta vä-han etelään.Vasemmalta Nils Tho-mas Päiviö, Jon Niga Juuso ja Per Thomas Bål.

Ruotsin saamelaisia Tromsön edus-talla. Lallin Niilan, Nils Larsson Ho-tin, 1880-1934 leski Anne Maria o.s. Tornensis s. 1884 lastensa Nils N Hotin 1905-1998 ja Anne Maria Hotin s.1916 kanssa.. Kuva otettu ilmeisesti 30-luvun loppupuolella.

Haaparanta v. 1908. Kuva: M. L. Carstens. / Museovirasto.

Haaparanta v. 1908. Kuva: M. L. Carstens Museovirasto.

Haaparanta v. 1908. Kuva: M. L. Carstens Museovirasto.

Haaparanta v. 1908. Kuva: M. L. Carstens Museovirasto.

Erik Marsja.

Ruotsin saamelaisia 1920-luvulla. Yykeänperällä myymässä matka-muistoja. Vas. Nils Ragnhildsson Siiri (Rávnná Niillas) sekä hänen vaimonsa Inga Kristina Valkeapää os.Siiri (Iŋg´áhkku, Riiáid Iŋgá) sekä heidän lapset. Biret, Ante ja hänen takana Jovnna sekä tyvär Anne Marja. Nainen Ingan ja Anne Marjan välissä on Elle Päiviö Blind.

Ruotsin saamelaisia Norjan ranni-kolla Lyngsedetissä.

Nainen pitelee Blindien härkä Ruot-sin Lapissa.

Postikortti vuodelta 1927. Ruotsi Kaaresuvannon saamelainen Per Mikkelsen Kemi perheineen Tromsössä.

Riia Inga / Inga Valkeapää/Siiri Lyn-gevuonolla Ivgomuotkissa Skibote-nin lähellä.

Kotakoululaisia Ruotsin Lapissa v.1934.

Anders Henriksson Valkeapää Tromsössä.

Vistasvagge ja Selmatjakko.

Kuva: Säkeniä 01.12.1917 no 12.

Näkymä Suppijärven kotakylästä v.1923. Vasemmalta lukien Elli Labba, Jooni Pieti Tuommanpoika Labba, Inga Labba o.s. Baal, Karen Labba ja Inker Anni Labba. Jooni Pieti kuoli vielä samana vuonna. Kuva: T.I. Haataja. /Museovirasto. Kuvateksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Inga Blind Ruotsin Kaaresuvannos-sa v. 1920. Kuva: Lagercrantz, Eliel. / Museovirasto.

Simma Heaika poikansa kanssa Norjan rannikolla.

Jämtlandin porosaamelaiskota.

Paittasjärvi v.1937.

Näkymä Suppijärven kotakylästä v.1923. Vasemmalta lukien Elli Lab-ba, Jooni Pieti Tuommanpoika Lab-ba, Inga Labba o.s. Baal, Karen Labba ja Inker Anni Labba. Jooni Pieti kuoli vielä samana vuonna. Ku-va: T.I. Haataja. /Museovirasto. Ku-vateksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Lasse Marainen Ruodusjärven jäällä v. 1919. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto

Ville Tuoremaa ja hänen poikansa Hannes Ruotsin Karesuvannossa v. 1919. Kuva: Lagercrantz, Eliel. / Museovirasto.

Suomalaispoika Akseli Ruotsin Kaaresuvannossa v. 1919. Kuva: Lagercrantz, Eliel. / Museovirasto.

Lapset "tieraavat" eli leikkivät Natta-vaarassa v. 1936. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Pikkupoika ja navetan parsipuoli pöytineen Kaunisvaarassa v. 1936. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museo-virasto.

Lapset tieraavat eli leikkivät, "kum-mitus tappaa kaikki" Nattavaarassa v. 1936. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Lapsia Nattavaarassa v. 1936. Ku-va: Samuli Paulaharju. / Museovi-rasto.

Lapset tieraavat eli leikkivät, "vieras viee piian" Nattavaarassa v. 1936. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museo-virasto.

Iisko Maraisen talo Ruotsin Kaare-suvannon Suijavaarassa v. 1919. Isak / Iisko Marainen sitt hus i Sui-javara, nær Karesuando i Sverige, 1919 Kuva: Lagercrantz Eliel. / Mu-seovirasto

Tuomma Bål Ruotsin Karesuvan-nossa. v. 1920. Kuva: Lagercrantz Eliel. / Museovirasto.

Anders Olsen Heatta ja Nils Tomas Päiviö.