Johan Tuuri - Kirjailija, jolla ei ole kirjoituspöytää.

Tuurin kirjan "Muittalus samid birra", englantilainen, tanskalainen ja ruotsalainen painos.

Johan Tuuri kotilietensä ääressä. Tuuri on vaka-va vanhapoika.

Tuuri palaa lappalaisten kanssa kansakoulusta, jossa kultamitali annettiin.

Tuuri on itsekuvittanut kirjansa. Lappalaisia Jukkasjärvellä.

Tuuri lukee kirjaansa lapsille.

Elle Palopää Valkeapää sekä Gustav Anund Valkeapään Ruotsin Karesuvannosta. Kuva: Pohjois-Suomen Kuvalehti 1931.

Johan Tuuri - 80-vuotta

Emäntä pesee astioita Pajalan Kaunisvaarassa v. 1935. Kuva: Paulaharju Samuli. / finna.fi

Ukko tervaa kelkkaa Nattavaaran kylässä v. 1933. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto

Pikkutyttö pesee portaita, on lauantai Nattavaaran kylässä v. 1933. Kuva: Paulaharju Samuli. / finna.fi

Fabian Elenius tekee tiiliä Vittangin Lainion kylässä v. 1933. Kuva: Paulaharju Samuli. / finna.fi

Naalisvaaran kylä eli Kätkäsuvanto? (Ruotsi) v. 1933. (Ruotsin Kätkäsuvannossa olevan korkean vaaran nimi on Naalisvaara.) Kuva: Paulaharju Samuli. / finna.fi

Aukusti Alatalo rakentaa venettä Kätkäsuvannossa v. 1933. Kuva: Paulaharju Samuli. / finna.fi

Kuvateksti

Tytöt raajii (leikkii) leikkipaikalla Alatalo pihalla Kätkäsuvannossa v. 1933. Kuva: Paulaharju Samuli. / finna.fi

Laurin talo väylänvarrella (Pajalassa) v. 1933. Kuva: Paulaharju Samuli. / finna.fi

Muurari Martti on talossa v. 1933. Vittangin Lainiossa. Kuva: Paulaharju Samuli. / finna.fi

Kehto, vemmel eli kaari ja lapsi v. 1933. Kitkiöjärvi, Ruotsi. Kuva: Paulaharju Samuli. / finna.fi

Veneen perä, arina, mela ja auskari v. 1933. Parkajoki, Ruotsi. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kuva otettu talvella 1949. Kuvassa on Durrá Juhán, Juhan Vasara ja hänen poikansa Pieti s.1937. Juhan kuoli 1949. Kuva: Museovirasto.

Saamelaisperheen kota Ruotsin Siikavaarassa. Kuva: Museovirasto.

Oikealta Inga Labba o.s. Baal, Inker Anni Labba (naim. Valkeapää), turisti, Jouni Tuommanpoika Labba k. 1923, Karen Labba, Elli Tornensis ent. Valkeapää o.s. Hotti, edessään pokansa Antti, ?, Nils Henrik Valkeapää, Lars Johan Valkeapää ja ?. Kuva otettu Suppivuomassa 1923. Kuvateksti: Nils-Henrik Valkeapää.

Johan Mangi paistaa lihaa kodan tulisijassa Tuolpukassa (kylä lähellä Jukkasjärveä) v. 1932. Kuva: Manker Ernst. / Museovirasto.

Suomalainen nainen Jällivaarasta v. 1937. Kuva: Nikkilä Eino. / Museovirasto.

Pisteaitaa Muorjevaarassa v. 1937 (Gällivare,) Kuva: Nikkilä Eino. / Museovirasto.

Johan Mangilan piika Anni Allas sytyttää piippua kodassa Viikusjärvellä, Ruotsin Karesuannossa v. 1933. Kuva: Manker Ernst. / Museovirasto.

Luova Keski-Ruotsissa.

Nikkáluovttas, Nikkaluokkas lähellä Kebnekaisea.

Kierto- eli kotakoululaisia Ruotsin Devddesvuomassa.

Kiiruna.

Kiirunan rautatieasema.

Kiirunavaara.

Keski-Ruotsin saamelaisia Tukholman Skansenilla.

Jällivaaran lapset Per-Anders Blind ja Dagny Marsja.

Ruotsin saamelaislapsia maahanmuuttajina Ellis Islandilla, NYC:ssä 1900-luvun alussa.

Amma Andersson Paval (60 +) Ruotsin Tuorpon kylästä v.1868.

Jällivaaraarasta Anne Gaup lapsineen.

Könkämäänsaamelaisia. Tromsdalen troligen lähellä Tromsa. Dalheim. 1890: Oik. Nils Henriksson Omma.

Suomalaislapset lääkärintarkastuksessa Haaparannassa Lapin evakuoinnin aikana v. 1944. Kuva: Rollfoto. / Museovirasto.

Evakoita menossa täinpoistotelttaan Lapin sodan aikana Haaparannassa syksyllä 1944. Kuva: Rollfoto. / Museovirasto.

Haaparanta.

Eskon talon kahvipöydässä istuvat Aukusti Tyni, Jenny ja Samuli Paulaharju sekä Sulo Haltsonen; takana Jenny ja Samuli Paulaharju, oikealla Aukusti Tyni ja edessä sivuttain Sulo Haltsonen. Junosuvannossa (Lovikka) v.1932. (Ruotsi). Kuva: Paulaharju Samuli. / finna.fi

Pisteaitaa Muorjevaarassa v. 1937 (Gällivare,) Kuva: Nikkilä Eino. / Museovirasto.

Gárásavvonis. Takana Sakkaravaara.

Ruotsin Karessuvannossa v. 1933. Inga parantaa kipeitä silmiä. Kuva: Museovirasto.

Ruotsin Lappin neito, Thomas Palin tytär Ella Blind, kesällä Norja rannikolla. Nahkaset kesäkengät jaloissa. Saamelaiset ovat käyttäneet niitä nahkahihnaa kanssa koska näin ne pitävät vettä.

Postikortti, vas. Maria Blind: Naisilla on nutukkaita myytävänä. Hyvin laajat koristeet heidän hatuissaan, niistä voi päätellä, että ne ovat peräisin Talmivuoma tai Sarivuoma, jossa Lestadiolaisuuden merkitys oli vähäinen.

Jellivaaran "äijä" Mickel Pannason vanhanmallisessa takissaan

Johan Olafsson Thuur.

Jellivaara.

Anders J:son Omma Norjan Tromsdalenissa.

Haaparanta Torniosta nähtynä.

Johan Olafsson Thuur.

Kajsa Granström Ruotsin Turpon kylästä v. 1868.

Nicka Gruvvisare 64v, Ruotsin Sirkan kylästä v. 1868.

Pava Lars Nilsson Tuorda, 24v., Tuorpon kylästä v.1868.

Per Persson v. 1868.

Per Olof Amundsson Länta Ruotsin Sirkan kylästä v.1868.

Nainen Keski-Ruotsista Jämtlandista.

Nils Johansson Omma (1839-1913) Ruotsin Karesuvannosta. Hän jutasi kesäksi Norjan Tromsdalen. Kuva Bepacktes v.1875.

Lars Tomma (Domme Lasse) (1889-1960)?

Markunlaisia Markku Lasse Nilsa eli Nils Blind. Rievssatvaggissa Norjassa. Rajasulkujen jälkhiin jääthiin Ruottin puolele. Tämä kuva otettu kesälaitumilta Norjan puolelta.

Jämtlandin nainen häätakissa.

Nainen tukkinut poronkellon heinillä.

Jukkasjärvi.

Lálle Niillasa Lásse, Lars Nilsson Hotti Könkämästä.

Ruotsin saamelaisia Norjan Tromsössa 1900-luvun alussa.

Ruotsin saamelaisia Norjan rannikolla 1900-luvun alussa. Kuva: Vanha postikortti.

Lálle Ánne (Anna Kristina Päiviö os. Hotti), Josvá Márjá (Maria Päiviö os. Kuhmunen) ja várra Márjjá mánát (Ol Nilsá, Biette, ), Ivgomuotki/Lymgseidet Norjassa. Valokuva on jälkeenpäin käsin väritetty.

Mies yrittää päässä etupäähän kääntämään elon (poroja)

Yllä vas. Johan Anders Svensk, 25v. -oik Stina Larsdotter Rim, 30v. Alla vas. Per Pålsson Sjolosjo, 60v. -oik. Inga Matsdotter, 70v. Kuva. Gustaf von Düben, Stockholm, 1873.

Yllä. Nils Persson Tappa, 23V, - alla. Maria Magd. Matsdotter, 31v. Kuva. Gustaf von Düben, Stockholm, 1873.

Yllä vas. Pava Lars Nilsson Tuorda, 24v. -oik Per Olof Amundsson Länta, 27v. -Alla vas. Enkan Ristin Menlös, 44v. -oik Inga Kajsa Granström, 22v. Kuva. Gustaf von Düben, Stockholm, 1873.

Per Olof Amundsson Länta, 27 v. Kuva. Gustaf von Düben, Stockholm, 1873.

Eva Brita Mulka, os. Granström, 28v. Kuva. Gustaf von Düben, Stockholm, 1873.

Lyckselessä 100km Umeåsta länteen. Kuva v.1950. vas. Inger Baer Omma ja Inger-Ann Omma eli Lisa Omma, kolmas vasemmalta, Per Blind.

Pajalan kirkkoherra ja laestadiolaisen herätysliikkeen perustaja Lars Levi Laestadius. Kuva: Hüttling Gustaf Albert, alkuperäisen kuvan tekijä 1887. / Museovirasto

Lapinpukuja (Ruotsi). (Musta-valkoiseen valokuvaan käsin väritetty.) Kuva: Museovirasto .

Kuva: Kaswatusopillisten sanomain lasten lehti no 11. 01. 11. 1913.

Lars Leevi Pingi. Maalaus: Alvar Outakka.

Jukkasjärviläinen nainen. Maalaus: Alvar Outakka

Ruottin Karesuvannosta. Maalaus: Alvar Outakka

Edessä oik. Marja Juhannas Anten tytär Koutokeinosta. Til høyre, fremst: Marja Johanas Antes datter fra Kautokeino.

Kotakoulu Vaisaluoktassa Luulajajoen latvoilla Ruotsissa.

Ruotsin saamelaisiaTromsøn Kvaløyassa 1880-90-luvulla.

Ruotsin Karesuvanto v.1939.

Tomman Heikki, mutta merkki kuitenkin tuntuu olevan Hommaid. Mudduslompolossa kuvattu Meras nimisessä paikassa.

Kotakoululaisia Ruotsin Vaisaluoktassa. Tredje från vänster Lars Nikolaus Unga (f.1928 d. 2016.) och fjärde fr vänster Anders Omma (f.1927 d. 1994.) Kolmas vas. Lars Nikolaus Unga. s.1928 k. 2016.) ja neljäs vas. Anders Omma ( s. 1927 k. 1994.

Jellivaara.

Suijalaisia, Ruottin Kuttaisesta vähan etelään.Vasemmalta Nils Thomas Päiviö, Jon Niga Juuso ja Per Thomas Baal.

Kuvateksti

Haaparanta v. 1908. Kuva: M. L. Carstens Museovirasto.

Haaparanta v. 1908. Kuva: M. L. Carstens Museovirasto.

Haaparanta v. 1908. Kuva: M. L. Carstens Museovirasto.

Haaparanta v. 1908. Kuva: M. L. Carstens Museovirasto.

Erik Marsja.

Ruotsin saamelaisia Yykeänperällä myymässä matkamuistoja 1920-luvulla. Nils Ragnhildsson Siiri (Rávnná Niillas) vas sekä hänen vaimonsa Inga Kristina Valkeapää os.Siiri (Iŋg´áhkku, Riiáid Iŋgá) sekä heidän lapset. Biret, Ante ja hänen takana Jovnna sekä tyvär Anne Marja. Nainen Ingan ja Anne Marjan välissä on Elle Päiviö Blind.

Ruotsin saamelaisia Norjan rannikolla Lyngsedetissä.

Nainen pitelee Blindien härkä Ruotsin Lapissa.

Postikortti vuodelta 1927. Ruotsi Kaaresuvannon saamelainen Per Mikkelsen Kemi perheineen Tromsössä.

Riia Inga / Inga Valkeapää/Siiri Lyngevuonolla Ivgomuotkissa Skibotenin lähellä.

Kotakoululaisia Ruotsin Lapissa v.1934.

Anders Henriksson Valkeapää Tromsössä.

Vistasvagge ja Selmatjakko.

Kuva: Säkeniä 01.12.1917 no 12.

Näkymä Suppijärven kotakylästä v.1923. Vasemmalta lukien Elli Labba, Jooni Pieti Tuommanpoika Labba, Inga Labba o.s. Baal, Karen Labba ja Inker Anni Labba. Jooni Pieti kuoli vielä samana vuonna. Kuva: T.I. Haataja. /Museovirasto. Kuvateksti: Nils-Henrik Valkeapää.