Kuvia Sallasta - Kuolajärveltä - Paanajärveltä.



Santeri Korpela l. Korpi-Santeri, Tuntsan lohimies, Ylä-Kurtin kylästä, istuu rannalla 1930-luvulla. Kuva:. A. E. Järvinen. / Suomen Metsämuseo.

Kuha-Jussi puunrungoista kootun kotansa edustalla 1930-luvulla. Kuva: A. E. Järvinen. / Suomen Metsämuseo

Kuha-Jussi; hän oli Tuntsan erakko v. 1934. Kuva: A. E. Järvinen. / Suomen Metsämuseo.

Kuva: SK. 1935.

Alakurtti-Tuntsajoki, korsusauna. (TK-piirros) Jäljennöskuvattu alku-peräisestä teoksesta. Kuva: Runar Engblom. / Sotamuseo.

Sallan (Kuolajärven) kirkonkylä Sallajoen ja Kuolajoen yhtymäkohdassa v. 1899. Kuva: E. T. Nyholm. / GTK.

Sallan (Kuolajärven) nimismiehen talo v. 1899. Kuva: E. T. Nyholm. / GTK.

Sallan (Kuolajärven) kirkko v. 1899. Kuva: E. T. Nyholm. / GTK.

Sallatunturi kirkonkylältä nähtynä v. 1899. Kuva: E. T. Nyholm. / GTK.

Sallatunturi kirkonkylältä nähtynä. Kuva: E. T. Nyholm, 1899. GTK.

Sallatunturi, Rohmoiva ja Sotitunturi. Kuva: E. T. Nyholm, 1899. GTK.

Rohmoiva Sallatunturilta nähtynä. Kuva: E. T. Nyholm, 1899. GTK.

Sallatunturi Lampelasta nähtynä. Kuva: E. T. Nyholm, 1899. GTK.

Maantie 5 kilometriä Sallan kirkonkylästä länteen. Kuva: E. T. Nyholm, 1899. GTK.

Rantavalli Sallan Särkivaaralla. Kuva: E. T. Nyholm, 1899. GTK.

Muinaisranta Sallan Särkivaaralla. Kuva: E. T. Nyholm, 1899. GTK.

Tunturimänty Sallan Särkivaaran laella v. 1899. Kuva: E. T. Nyholm. / GTK.

Lentohiekkakenttä Kursun kylässä Sallassa. Kuva: E. T. Nyholm, 1899. GTK.

Sallatunturi Kuolajärvellä nimismiehen talolta nähtynä. Kuva: Hugo Berghell, 1900. GTK.

Näkymä yli Sallajärven nimismiehen asunnolta kuvattuna Kuolajärvellä. Kuva: Hugo Berghell, 1900. GTK.

Lepohetki Vuorijärven ja Sallan välisellä matkalla. Väinö Tanner toinen vasemmalta. Kuva: J. J. Sederholm, 1905. GTK,

Salla v.1907. 16.10.1902 Pohjois-Karjala.

Kaarlo Kantola: "Kokemuksen kautta oppinsa saaneita lapsenpäästäjiä, paarmuskoja, oli entisaikoina useita. Yksi tunnetuimmista lienee ollut Sallan Kelloselässä asunut Maria Matilda Kellokumpu, o.s. Alavaara ("Soppi-Ämmi"). Myös hänen nuorempi sisko Alma Kristiina Kellokumpu, ("Kello-Alma"), toimi paarmuskana. Oheisessa Fredrik ja Alma Kellokummun perhekuvassa edessä oik. "Soppi-Ämmi" vierellään siskonsa "Kello-Alma"." "Eräs 12 lapsisen perheen jäsen muisteli lapsuuttaan, jolloin Soppi-Ämmi kävi usein perheessä kätilöimässä. Hän kertoi: "Kun Soppi-Ämmi tuli meille, toiset sano, että tuo mummo se niitä tuo. Ja kohta taas huuto kuulu kamarista. Minä ajattelin. Eikö Tuollakin passaisi käydä ilman noita. Joka reissu tuo uuven. Minä sitten kerran menin kattomaan. Se vastasyntynyt oli vähän köhnäinen. Minä, että sen on jauhosäkissä Soppi-Ämmi tuonut"."

Rohmoiva nimismiehen asunnolta kuvattuna Kuolajärvellä. Kuva: Hugo Berghell, 1900. GTK.

Kuva: Suomen Urheilulehti no 10. 01.12. 1908

Kuva: Helsingin Kaiku no 12. 23. 03.1907 : "Talvikuvia Kuolajärveltä".

Kuva: Suomen matkailijayhdistyk-sen vuosikirja no 1. 01.01.1909.

Kuolajärvi. Kuva: Inha, Into Konrad (1865-1930. / Museovirasto. / finna.fi

Kuolajärvi. Kuva: Inha, Into Konrad (1865-1930. Museovirasto. / finna.fi

Kuolajärvi. Kuva: Inha, Into Konrad (1865-1930. Museovirasto. / finna.fi

Hautajärvi , Kuolajärvi v. 1926: Laskostettu nuotta juuriköysineen venevajassa Kuva: Rytkönen Ahti. / Museovirasto. / finna.fi

Tuutijärvi, Kuolajärvi v.1912: Keittokotia ja navetta. Kuva: Sirelius U. T. / Museovirasto. / finna.fi

Tuutijärvi, Kuolajärvi v.1912: Huhmarissa survotaan. Kuva: Sirelius U. T. / Museovirasto. / finna.fi

Tuutijärvi, Kuolajärvi v.1912: Nuotio ja lato, taustalla Kuopsitunturi ja Kuopsijärvi. Kuva: Sirelius U. T. / Museovirasto. / finna.fi

Portti Kuolajärven Levuskylässä v. 1926.Kuva: Kuva:Rytkönen Ahti. / Museovirasto. / finna.fi

Sallatunturi. Kuva:Inha I. K., kuvaaja ; K. E. Ståhlberg, tuottaja 1890–1899. / Museovirasto. / finna.fi

Kuolajärven Jänisköngäs. Kuva: Inha I. K., kuvaaja ; K. E. Ståhlberg, tuottaja 1890–1899. / Museovirasto. / finna.fi

Sallan pappilan palvelijoita ja rajavartijoita rakennuksen katolla v. 1937. Kuva: Peltoniemi Uuno. / Museovirasto. / finna.fi

Hirvasvaara, Kuolajärvi v. 1926: Kuuselan talon navettajakso. Kuva: Rytkönen Ahti. / Museovirasto. / finna.fi

Kuuselan talo komeine kuisteineen Kuolajärven Hirvasvaaran kylässä v. 1926. Kuva: Rytkönen Ahti. / Museovirasto. / finna.fi

Hauteen keittäjiä Hautajärven Junnulan navetassa v. 1926. Kuva: Rytkönen Ahti. / Museovirasto. / finna.fi

Närpi, jolla kynnetään sänkipeltoa kumoon, närpin kahvaa pitelee Hauta-Junnu eli Juho Hautajärvi (23.121847 - 20.2.1940) Sallan Hautajärvellä v. 1926. (Juho Hautajärvi eli "Hauta-Junnu" oli voimakashenkinen saarnaaja. Kotikylänsä lisäksi hän kulki saarnamatkoilla myös kauempana. Jopa Amerikassa hän kävi kaksikin kertaa ja toi samalla sieltä uusia ideoita maatalouteen.) Kuva: Rytkönen Ahti. / Museovirasto. / finna.fi

Näkymä Sallatunturilta. Kuva:Inha I. K., kuvaaja ; K. E. Ståhlberg, tuottaja 1890–1899. / Museovirasto. / finna.fi

Heinäntekijöitä Hautajärven kylältä, vas.Leevi Harju, rantaniitty on "karehella" v. 1926. Kuva: Rytkönen Ahti. / Museovirasto. / finna.fi