Kuvassa Purnumukan kyläläisiä oik. takana Marja Aikio ( myöh. Hirvas-vuopio) edessa Briitta Marja Hetta (myöh.Peltovuoma) sylissä Niilo Aikio (Siika Niilo ) ja ed.vas. Jouni Aikio

Britan Hetta (myöh. Magga) v. 1936.

Lapin emäntä Brita Johanna Magga tuli Vuotsosta linjuriimme v. 1936.

Kuva otettu Vuotsossa 12.6.1939. Pokka Arviitin perhe: Inkeri tytär komsiossa viikon vanha...Arviitin Gunilla -anoppi kuoli 1910. Kuvassa on Riituämmi Hetta Aikio Uulan anoppi (Siikaselkä

Riitu Hetta o.s Nikodemus - "Riitu-ämmi ." Purnumukkasta.

Vuotsosta kolmetoista km. pohjoiseen on Purnumukka -niminen lappalaiskylä. — Tässä kolme sen edusta-jaa. Oik. Ida Maria Niko-demus ja pojat kesk. Niila Nikodemus ja vas. Pietari Nikodemus. Kuva: Au-tomme ja me 1937.

Vuotson tullipuomi. Tulliviskaali Valio Nikolai Pohjola sekä Riitta Marja Hetta myöh. Peltovuoma. (19v.) Kuva: Automme ja me 1937.

Riitu Hetta o.s Nikodemus - "Riituämmi ." Purnumuk-kasta.

Uula Hetta Kalastajatorpan ran-nassa v. 1931.

Priitta ja Uula Hetta Kalastajator-pan rannassa v. 1931.

Kuva: Lastenlehti 1936.

Vuotsontaipaleessa - nykyisessä Vuotsossa 22.7.1902. Jouni " Faari "Hetan pojan Iisakin kota. Vas. Aikuiset Piera Magga ja vai-monsa Inkeri Marja, Juhani Pelto-vuoma. Lars Nikodemus, takana seisoo Ingrid Peltovuoma Juhanin tytär ja oik. Juhani Aikio Polmanki-järveltä avioituu myöhemmin Inng-rid Peltovuoman kanssa. Tässä kodassa asui vähän aikaa 2 per-hettä Isak Hetan ja hänen sisaren-sa Inkeri Marja Maggan perheet. Kuva: Museovirasto.

Paulus Np Magga ja vaimonsa Inkeri istumassa.. Takana oikealta; Elsa myöhemmin Padar, Britta -Johanna ja Maria Lovisa Hetta o.s. Magga ja poikansa Paulus eli Kuru Paulus.

Kota Purnumukassa 1930-luvulla, vas. Elsa Sieppi o.s Karppinen, Siiri Peltovuoma, Maria Hirvasvuopio o.s Aikio. Kuva: Hilli Esa. / Museoviras-to.

Ponkun turvekota Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Vuotson Paulus eli Paulus Magga poroerotuksessa Sodankylässä v. 1953. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Arvid Pokka Vuomaselän Siulassa v.1953. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.

Iisakki Valle Purnumukasta v. 1953. - alunperin Inarista. Asui Anni-Marja Hetan kanssa, joka oli jäänyt les-keksi. Talon nimi oli siten Vallela. Kuva: Poutvaara, Matti. / Museo-virasto.

Kuva: 01.03.1912 Helsingin kaiun kuukauskuvalehti no 3.

Elsa Hetta Sodankylän Vuotsosta. Kuva: 01.01.1920 Työväen joulu-albumi no 22.

Mutenian kylässä v. 1902, Lapin-komitean kokouksessa: Vas. Matti Ponku (iso Ponku). Lars Nikode-mus, Nils Magga (Orposen Niila), Paulus Nilsinpka Magga, Matti Peltovuoma, Piera Sara ja edessä istuu Uula Nilsin pka. Magga. Kuva: Museovirasto.

Ingrid Peltovuoma - Männistön muori -imettää Matti poikaansa Purnumukkassa. Kuva: Hilli Esa. / Museovirasto.

Väkeä Iisakki Hetan pirtissä: hen-kilöt oikealta vasemmalle: 1-4 Iisakki Hetan tyttäriä, yksi tytöistä on Niko-deemuksia, 5. Lokan poika (lappa-laistunut), 6. maantiera. mest. Vill-man, 7. Kutturan muori, 8. kauppias Korva Sodankylästä, 9. lapinpoika, 10. Jalmari Tapio Inarista, 11. Huuh-kajalainen Inarista, 12. lantalainen Suomesta. Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Naisia ja lapsia Ylitalon pirtissä v.v. 1927-1929. Henkilöt takarivissä vasemmalta: Inkeri Aikio (os. Pel-tovuoma), Marja Hirvasvuopio (os. Aikio), Siiri Peltovuoma, Elsa Sieppi (os. Karppinen), Priitta Johanna Nikodemus (os. Peltovuoma, s. 3.5.1923) (sylissä), Elsa Siepin äiti? (Riita-Maria Karppinen, os. Pelto-vuoma), Antti Peltovuoma (Inkerin poika, s. 1920), Inkeri Peltovuoma (os. Sara, Kautokeinosta, s. 12.12. 1894), Matti Peltovuoma (s. 16.7. 1925)(komsiossa). Eturivissä va-semmalta: Juhani Nikodemus (s. 1919, k. välirauhan aikana), Jouni Aikio, Piera Peltovuoma, Niila Niko-demus. Kuva: Hilli Esa. / Museo-virasto. / finna.fi

Panoraama Vuotsosta v. 1930. Ku-va: Mikkola Erkki. / Museovirasto. / finna.fi

Vuotsossa v. 1935. Kuva: Pietinen Aarne. / Museovirasto. / finna.fi

Vuotsossa. Kuva: Museovirasto.

Vuotsossa: Margareetta Peltovuoma (90-vuotias) Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Tallinnassa näyttelymatkalla v.1931. Arvid Pokka perheineen, mukana olivat myös Ola ja Riitu Hetta So-dankylän Purnumukkasta.

Vuotsossa. Kuva: Museovirasto.

Vuotson saamelaisia pirtissä v. 1928. Vas.Brita Hetta "Riituämmi " Purnumukka /Siikaselkä. Kuva: Coppet Madame de. / Museovi-rasto.

Saamelaislapsia (Hetta-sukua) Vuotsossa v. 1924. Auer Väinö. / Museovirasto.

Vuotson-Hannun väki v. 1927. Vas. Hannu Puolakanaho eli Reutu-Hannu, oik. "Reutu-Hannun" vävy Eino Jurvakainen, keskellä emän-nät sekä 3. polvea edustaa Kerttu Jurvakainen (7v.) myöh. Pehkonen. Kuva: Suominen. / Museovirasto. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Saloseudun terva- ja tärpättiteh-das Vuotsossa v. 1936. Kuva: Sor-jonen T. I. / Museovirasto.

J. Hetan luövvi, lava Vuotsossa v. 1914. Kuva: Paulaharju. / Museo-virasto.

Vuotsossa v. 1914: Elsa Pokka o.s Hetta (Isak Hetan tytär) punoo pirtanauhaa. Kuva: Paulaharju. / Museovirasto. / finna.fi Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Vuotsossa v. 1948: Siiri Peltovuo-ma, "Hillan kukka" (18-vuotias). Kuva: Hämäläinen Antti. / Museo-virasto.

Elsa Pokka lapsineen Vuotsossa v. 1924: Saamelaislapsia (Hetta-sukua). Kuva: Auer Väinö. / Mu-seovirasto.

Panoraama Sodankylästä: Vuotson majatalo v. 1929. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto. / finna.fi

Vuotsolaisia v. 1924. Arvid Pokan (1884-1974) vaimo Elsa os Hetta .1896- 1949 sekä lapset Iisakki, Riitta Marja ja Onni n 1v. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto

Iisakki Hetta (s.1869.) perheineen Vuotsosta. (Iisakki, hän oli Jouni Jouninpoika Hetan (s. 1818) poi-ka). Kuva: 28.10.1905 Helsingin Kaiku no 43.

Inkeri-ahku eli Inkeri Magga, Mar-ja-täti ja Paulus. "Tervehdys poh-jan periltä. Sodankylän lappalai-sia, joiden on haettava posti 40 km. päästä, lukemassa Suomen Kuvalehteä". Kuva ja teksti: O. Kiiveri / Suomen Kuvalehti 1928.

Uula Maggan väkeä kesällä 1927, jolloin Walleniuksen retkue poikkesi Luiron lappalaistaloissa. Portailla vas. Paulus, Onni ja Elsa Magga Oviaukossa istumassa Anton Lind-fors, tikapuiden vieressä vas. emäntä Brita Johanna Magga (Rita-Hanna) ja Inkeri-ahku.

Keskellä Pieran Niilan eli Piera Maggan vaimo Ilmi Vuotsosta, oi-kealla Jouni Maggan vaimo Helli ja selin Enni Magga, naisista vasem-malla Linnea Ponku, pikku-Ponkun tytär. Kuva: Lauri Siivonen, allekir-joittaneen hallussa.

Vasemmalla Pauluksen Matti eli Matti Magga sytyttää piipun. Hän syntyi ja asui Yliluirolla, mutta jou-tui muuttamaan v. 1960 perhei-neen allas-evakkona Alajoelle. Kuva: Lauri Siivonen.

Ilmi Magga os Mutenia keskellä, vas.Tuomas Magga, Ilmin takana Enni Magga os. Mutenia., Oikealla Helli Magga. Kuva: Lauri Siivonen.

Pieran Niilan Pieran eli Piera Mag-ga vaimo Ilmi os. Mutenia Vuot-sosta, keskellä Helli Magga, Ilmin ja Hellin välissä Enni, karvahattu päässä Osmo Hirvasvuopio, taus-talla oleva mies, sarkapusero ja lapinlakki, Lauri Hetta. Kuva: Lauri Siivonen.

Vuotsolaisia Inarissa: Vas. Kustula Vilho, Kustula Laila, Muotkajärvi (os.Kustula) Pirkko, tuntematon sekä Annikki Peltovuoma (os. Magga).

Iisakki ja Maria Hetan lapset Vuotsosta, Isak Hetta ja vaimonsa Maria Gunilla os Ponku asuivat Vuotson nelostien itäpuolella etelästä tultaessa. Heillä oli 11 lasta , joista kuoli 6 pienenä. Lapsia oli mm. Isäntä-Matti, Arviitin Elsa, Hirvelän Margareta, Mari ja Inka Hetta. Vasemman puoleinen on Elsa, joka meni naimisiin Arvid Pokan kanssa ja on Eila Maggan äiti. Kuva: 28.10.1905 Helsingin Kaiku no 43.

Vuotson Hettojen kota.Oikealla Lassi Nikodemus heinäkuussa 1905. Kuva: Curt Fircks. GTK.

Vuotsolaisia talvikisoissa v. 1955. Oikealla Vuotson Paulus (Magga) ja tyvär Sirkka, vaimo Anni (o.s. Aikio) ja poika Veijo, vas. edessä Galina Mutenia os. Gorski. Kuva: Esa Hyyppä. / GTK.

Vuotsolaisia hiihtämässä. Vas. Martti tai Pekka Aikio, tuntematon mies, Maire Aikio.Oikealla selin oleva mies on Niiles Aslak Magga. Muut henkilöt ovat tuntemattomia. Kuva Esa Hyyppä, 1955. GTK.

Vas. Kristiina Hetta ja Maire Aikio. Kuva Esa Hyyppä,1955. GTK.

Vuotsolaisia poromiehiä "Jennilän" pihalla. Vasemmalla Armas Sieppi, oikealla Niiles Aslak Hetta. (Posti-auto pysähtyi Jennin kahvilan pi-halla. Nykyään talo on Kemijoki Oy:n omistuksessa). Kuva: Esa Hyyppä, 1955. GTK.

Petronella II (Lily eli Cornelie Gallois). Kuva: Kalevi Virkkala, syksy 1952. GTK.

Petronella II (Lily eli Cornelie Gallois) Geologisen tutkimuslaitoksen Vuotson tukikohdassa. Kuva: Esa Hyyppä, syksy 1952. GTK.

Geologisen tutkimuslaitoksen virka-auto Vuotson tutkimusaseman pihalla. , jota kutsuttiin "maitoautoksi". Kuskina Vuotsolainen Matti Peltovuoma (Ailin Matti). Kyydissä on ammuttu karhu. Kuva: GTK.

Niila Hetta eli Perälän Nippe Pur-numukasta. Asui myöhemmin Vuotsossa.. Kuva: Esa Hyyppä, 1950. GTK.

Kaapin Piera eli Piera Aikio Vuot-sosta. Kuva: Suomen Kuvalehti v.1925.

Kaapin Pieran Uule eli Uule Aikio Vuotsosta. Kuva: Suomen Kuva-lehdestä vuodelta 1925.

Vuotsolaisia. Kuva: SK 36/1927.

Ilmi Magga (Syntyisin Muteniasta (ja os. Mutenia) ja sitten muutti Vuotsoon). ei ensin halunnut suostua kuvattavaksi, mutta sanoi lopuksi: - No, ottakhaa sitte yksi. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti.

Juhani Hirvasvuopio (Hirvas Jussi ) Vuotsosta.

Arvid eli Arviiti Pokka niittää Vuot-sossa v. 1937. Arviiti oli Iisakki He-tan vävy. Kuva: Paulaharju Samu-li. / Museovirasto.

Kota Purnumukassa 1930-luvulla, Kota Purnumukassa. Vas. Elsa Sieppi o.s Karppinen, Siiri Pelto-vuoma, Maria Hirvasvuopio o.s Aikio. Kuva: Hilli Esa. / Museo-virasto. / finna.fi Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Raja-Joosepin erotusaidalla vas. Mauri Jouninpoika Magga ja oik. Piera Niilanpoika Magga - serkuk-set. Kuva: Lauri Siivonen, kuva-teksti: Hilkka M. Magga.

Raja-Joosepin erotusaidalla vuot-solaisia, oik. Hannu Magga ja ker-mikän päällä Hannun setä Kuttura Magga. Taaempana mustalakkinem mies on Osmo Hirvasvuopio. Kuva: Lauri Siivonen. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Timo ja Armi Palonoja Vuotsossa. He omistavat Joiku-Kotsamo Sa-faris yrityksen Urupäällä.

Iisakki Hetan pihamaalla.

Kodan sisäkuva Vuotson kylässä, vas Maaretta Peltovuoma. Kuva: Curt Fircks, 1905. GTK.

Isak Hetan ja Gunilla o.s Ponkun turvekota Vuotson kylässä. Kuva: Curt Fircks, 1905. GTK.

Vuotsolaisia? Kuva: Suomen Kuvalehti 32/1942.

Esivalta ylivallan alla - kerran näin-kin päin. Vuotson konstaapeli Akseli Sipola saa näin julkisella paikalla tunnustaa Lapin naisen (Helli Mag-ga) vahvemmakseen. Vaali- ja po-liittisista asioista ei näillä kaukaisilla kairoilla riidellä, missä lie vanhasta kalavelasta kysymys. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 21/1957.

Vuotsossa, Jouni Magga, kantaa Pieran Niilan emäntää. Kuva: Suo-men Kuvalehti 21/1957.

Sodankylän pohjoisimman äänes-tysalueen, Vuotson vaalilautakun-nan jäsenet tarjoilevat ystävällisesti toisilleen virkistykseksi pastelleja ja pilapaloja. Vuotsolaiset ovat jo en-simmäisenä päivänä käyneet ah-kerasti uurnalla, erämaakylien asukkaita on turha odottaakaan, sillä kelirikko estää kaiken kulun. Vaalilautakunnan jäsenet, Juho Keskitalo, Into Pehkonen, Leo Karppinen ja varapuheenjohtaja Jouni Magga olivat ilosia lehdistön näin etäiseen äänestysalueeseen kohdistamasta kiinnostuksesta. "Mutta minulla siinä on syytä olla ylpeimmys tässä vaalilautakunnas-sa, kun olen Suomen Kuvalehden asiamies", kehasi Pehkonen. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 1957.

"Hirvasvuopio, Kaariva" - lappu käteen ja kruksi kirjaan. Vaikka vaalilautakunnan jäsenet tuntevat kyläläisensä yhtä hyvin kuin poro-mies karjansa, on vaaliasioissa oltava pikkumaisen tarkka, ettei vaan tule laiskanläkstä. Vasem-malla odotaa Helli Magga vakava-na vuoroaan. Kuva ja teksti: Suo-men Kuvalehti 21/1957.

Kuva: Suomen Kuvalehti 21/1957.

Maaret Peltovuoma o.s Turi, Vuot-sosta. Kuva: Suomen Kuvalehti 17.11.1928. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Niilan Piera eli Piera Magga. Kuva: Suomen Kuvalehti.

Poroerotus Vuotsossa. Istumassa on Niiles Aslak Hetta ja seisomas-sa hänen veli Juhani Matias Hetta. Kuva: Suomen Kuvalehti.

Purnumukkassa v.1942: Niila ja Elsa Magga os. Hirvasvuopio. Muuttivat myöhemmin Ylikitiselle Laitilaan. Kuva: Heikkilä.

Elsa Magga os. Hirvasvuopio ja Pauluksen Niila eli Niila Magga.

Purnumukan tietäjän Niila Hirvas-vuopion Laanilassa.

Kopsusjärvellä: Vas. Matti Ponku, Iso-Ponku istuu ja Pikku-Ponkulla kaaripyssy. Kuva: Turistföreningens i Finland årsbok no 1. 01.01.1889.

Suomen polaariretkikunnan otta-ma valokuva Riestojoen varrelta v.1882-1884. Kuva: Museovirasto.

Vas. Matti Ponku, Iso-Ponku istuu ja Pikku-Ponkulla kaaripyssy. Kuva: Turistföreningens i Finland årsbok 1889.

Kuva: Suomen Kuvalehti 1975

Pokurin Uuno keskellä, emäntä keskellä Alpon Inkeri Alariesto o.s Magga Korvasesta. (Myöhemmin. allas-evakkoina muuttivat asumaan Vuotsoon), takana Jouni Hetta (Perälän Jouni) ja tällä puolen Uulan Pieran Uula (Hetta).. Kuva: Suomen Kuvalehti 12/1957. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Saksalaisia aseveljiä Vuotson poromiehen kanssa Sodankylässä, taustalla vanha Nikkarinen (vaalea talo) ja pikkumökki on Kemiyhtiön. Sa-Kuvat.

Äiti ja lapset. Kuva: Björkman, Leo. / Museovirasto. / finna.fi

Vuotsossa v. 1938: Piettar Nikode-mus purkaa reestä polttopuita Ku-va: Paulaharju Samuli. / Museovi-rasto.

Purnumukkassa. Vas. Jouni Aikio, Pietari Peltovuoma ja Jouni Hetta Peltovuoman keittokodan edessä. Kuva: Hilli Esa. / Museovirasto. / finna.fi

Armas Sieppi pitelee poroa Pur-numukkassa v. 1941. Kuva: Heik-kinen Antti. / Museovirasto.

Siepin sisarukset Purnumukkasta v. 1941; vasemmalla Siiri, Sulo, keskellä Joonas, sitten Armas ja oikealla Tauno Aikio. Kuvaaja: Heikkinen Antti. / Museovirasto. / finna.fi

Vuotson majatalolla 1919-1920. Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Souturetki Vuojärven ja Vuotson välillä v. 1952. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto. / finna.fi

Purnumukkassa v. 1931. Etualalla Maria Peltovuoma os. Kitti ja Jou-ni Aikio ( aikuisena kutsuttiin Fan-nin Jouniksi). Kuva: Museovirasto. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Siiri Peltovuoma Purnumukkasta. Kuva: Hämäläinen. / Museovirasto. / finna.fi

Purnumukkassa v. 1931: Edessä olevan naisen takana seisoo Ma-ria Peltovuoma - Hanna Nikode-muksen äiti. Kuva: Museovirasto. / finna.fi Kuvateksti: Hilkka M. Mag-ga.

Näkymä Muteniasta Nattastuntu-reille. Kuva: Väinö Tanner, 1905. GTK.

Mies ja kaksi poikaa menossa po-roerotukseen Vuomaselkään v. 1941; vas. Lauri Hetta, keskellä Jouni Magga, oik. Antti Peltovuo-ma, (tieto: Inkermarja, Hetta 1998) Kuva:Heikkinen Antti. / Museoviras-to.

Kustu Pokuri kuokkii kiviä pellosta Muteniassa v. 1937. Kuva: Paula-harju Samuli. / Museovirasto.

Lapsia pihalla kelkkailemassa Kurujärvellä v. 1938: vasemmalla Niiles-Aslak Hetta, keskellä Niila Magga ja edessä pikkukelkassa Elle-Marja Magga v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museoviras-to.

Inker-Maria Magga lapsineen kotipihallaan Vuotsossa v. 1902. Kuva: Museovirasto.

Isäntä kaivaa perunoita pellosta Muteniassa v. 1937. Kuva: Paula-harju Samuli. / Museovirasto.

Kavakka tarpoo, porkkaa Sompiojärvessä v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. Finna.fi

Hevosta kengitetään, Mutenian Keskitalossa v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. Finna.fi

Poronvasaa merkitään Muteniassa v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. Finna.fi.

Lampaat talvella ulkona aterioimas-sa Muteniassa v. 1938. Kuva: Pau-laharju Samuli. / Museovirasto.

Mutenia v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. Finna.fi

Jäkälää säilytetään jäkälälimppuina porojen talvirehuksi Muteniassa v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. Finna.fi

Kaloja suolataan saaviin, Sompio-järvi v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Turvekammi Sodankylän Purnu-mukassa. Uula Hetta perheineen, Oikealla Uulan vaimo Riitu (eli Birit, o.s. Nikodemus). Kuva Emil Sarlin, 1902, GTK.

Kuva: Suomen Kuvalehti 3/1950.

Kalat vartaassa paistumassa Sompiojärvellä v. 1937. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Nutukkaita ja kinthaita rappusilla Muteniassa v. 1937. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto. / finna.fi.

Kulkukauppias on saapunut Sodankylän Korvasen kylään v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Kustu Pokuri tekee vastoja Muteniassa v. 1937. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto. / finna.fi.

Rysää koetaan Sompionjärvellä v. 1937. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto. / finna.fi

Rysää koetaan Muteniassa v. 1937: Vas. Arvid Kavakka ja oik. Jussi Peuna.. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto. / finna.fi.

Kustu ja Anselmi Pokuri salvovat sunaa Muteniassa v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Lapset leikkivät "pororaitoa"; raito on ahkioita vetävien, peräkkäinsi-dottujen porojen muodostama jono, porokaravaani Muteniassa v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

Tytöt hakemassa vettä kaivolta Muteniassa v. 1938. Kuva: Paula-harju Samuli. / Museovirasto.

Jenny Paulaharju istuu lasten kanssa joen rannalla Muteniassa v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

80-vuotias Kustu Pokuri oik. Tapion "Pemma", Benjam vas. ja keskellä Mauri Savolainen?. Mutenian kylästä. SA-kuvat.

Vanhaisäntä Sammu Korvanen Ulrika-vaimoineen Sodankylän Korvasessa. (Peltovuomasta lähtöisin, Eira-sukua) Kuva: Väi-nö Tanner, 1908. GTK.

Matti Ponku eli "Pikku-Ponku." Kuva: Suomen Kuvalehti 3/1950.

Tanhuan Pekan eli Essan Pekan emäntä Helmi os. Vihrialä pese pyykkiä Muteniassa v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Turvakammi. Kuva: Björkman, Leo. / Museovirasto. / finna.fi

Sodankylän aluella v.1902. Kuva: Björkman, Leo. / Museovirasto. / finna.fi

Sodankylän aluella v.1902. Kuva: Björkman, Leo. / Museovirasto. / finna.fi

Ara-Matti hiihtää Sodankylän Rieston kylässä v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Silta Korvasjoen yli, vanha talvitie v. 1937. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto. / finna.fi

Kustu Korvanen perkaa kaloja Sodankylän Korvasen kylässä v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Korvasen Kustu kahvistelee v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Talvi Korvasessa v. 1938. Poika lähdössä porolla ajamaan. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Riitahannan ja Uula Maggan tytär Inkeri poroineen Korvasessa v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto

Vuotsolaisia. Kuva: Kotiseutu .

Iisakki Hetan tyvär Elsa Vuotsossa v. 1913. Kuva: Helsingin Kaiku no 43. 25.10.1913.

 

Matti Peltovuoman eli ns. "hiljasen Matin" kota Sodankylän Vuotsossa. Se on nykyään Suomen Lapin vii-meinen lappalaiskota, jossa perhe asustaa läpi vuoden, sillä "sivistyk-sen" mukana tulevat toisenlaiset tavat, jotka vaativat toisenlaisia välineitä. Kodat vaihdetaan uljaisiin pirtteihin, jossa tietenkin on monin verroin mukavampi loikoa Lapin tuulien tuivertaissa. Kun "hiljainen Matti" kotansa hävittää, ovat Lapin kodat muuttuneet maalauksin ja valokuvin ikuistetuiksi muistoiksi. Kuva ja teksti: Helsingin Kaiku 1912.

Kaunis Hetta-sukuinen lappalais-tyttö Sodankylän Vuotsosta. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 1919.

Vuotsossa v. 1948: Siiri Peltovuoma, "Hillan kukka" (18-vuotias).v. 1948. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto.

Kaloja perataan Sompiojärvellä v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Maaret Peltovuoma o.s Turi, Vuot-sosta. Kuva: Suomen Kuvalehti 1928. Kuvateksti: Hilkka M. Mag-ga.

Inkermarja Hetta ja hänen veljensä Jouni Vuotsosta.

Vuotsontaipaleessa 21.7.1902: oik. Ida Maria Peltovuoma, Inkeri Peltovuoma, Margareta Peltovuoma, Iisakki Peltovuoma, Pekka Nikodemus ja Susanna Nikodemus. Kuva: Museovirasto.

Puun vitsaksien kantaja Josefiina Lokka os Ylilokka Lokassa v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Yrjö Lokka veistää ahkion emäpuuta Lokassa 9.11.1929. Kuva: Paulahar-ju Samuli. / Kuva: Museovirasto.

Lokan talo Luirojoella Sodankylässä. Kuva: Väinö Tanner, 1905. GTK.

Naiset kuljettavat heinää veneellä Lokassa v. 1937. Sauvojana Josefiina Lokka ja takana istuu hänen veljen tytär Jemina Ylilokka. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto. / finna.fi

Kaivo navetan edessä ja veden johdatus navettan Pekkalan eli Ylilokan talosta, Lokassa v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Elina Lokka ottaa leipiä rantauunista Lokassa v. 1937 Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Panoraama Sodankylästä: Lokan kylä Luirolla v. 1930. Kuva; Mikkola Erkki. / Museovirasto. / finna.fi

Vas. Niila Nikodemuksen äiti , Elsa- Marja Aikio (Siika selän) tytär Anni ja Maarit Pelltovuoma o.s Turi Purnumukasta Kuva:1.12.1924 Joulukuusi. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Kuvateksti

"Iisakin Inka" Hetta Vuotsosta. Kuva: 2 1.3.1927 Tidskrift. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Kuvateksti

Margareetta Peltovuoma o.s Turi. Kuva: 6.10.1928 Suomen Sotilas. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Hetta Iisakin ja Gunillan porukkaa. Kuva: 19.6.1926 Suomen Sotilas. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Liisa Jurvakainen (Liisan isä oli Reutu-Hannu.) ja Maaretta Peltovuoma. Kuva: 1.3.1927 Tidskrift. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Purnumukkalaisia ahkuja oik.Riitu Hetta(Riituämmi ) ja vas. Inka Hirvasvuopio( Hirvasämmi) Kuva: Naisen ääni 7.10.1922. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Piera Magga, Vuotson Pieranperän isäntä. Kuva: 1.3.1927 Tidskrift. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Kuvateksti

Yläkuvassa Iisak Hetan kota ,jossa asui myös Piera ja Inkeri Marja Magga perheen kanssa kunnes saivat oman tilan. Myöhemmin samalla paikalla iso kievari ym. Alakuvassa Iisak Hetan talo. (Vuotson ensimmäinen hirsitalo.) Kuva: 19.02.1921 Suomen Kuvalehti no 8. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Rengastöitä Vuotsossa, Rovaniemi-Petsamo -linjan postilinja-autoa huollotaan. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Benz postiauto matkalla Ivaloon, kahvihetki Vuotsossa kesällä 1922. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Muteniassa 6.5.1956: Lehden edus-tajilla oli harvinainen tilaisuus olla haastattelemassa vapunaaton aa-muna klo 8.20 syntynyttä Ella ja Olli Keskitalon nuorimmaista, jota tois-taiseksi kutsutaan Veluksi. Hänen syntymäpainokseen merkittiin 4,2 kiloa ja pituudeksi 52 senttiä. Kuva; Eero Sarin. / Museovirasto.

Sompion Lapin Mutenian kylään on valtatien varresta Vuotsosta 15 kilometriä. Sinne on valmistunut maantie vuonna 1936, mutta nyt kymmenen savun kylää uhkaa suunnitteilla oleva Lokan keinoal-las. Pahinta on, että Lokan sään-nöstelyaltaan ja tekojärven rajoista ei ole tarkkaa tietoa eikä siis tiedetä, miten paljon kylästä ja sen laidun-maista jää altaan alle. Tätä huolta pohtii Juho Keskitalon pirttiin ko-koontunut isäntäjoukko: Arvo Hie-tanen (vas.), Sakari Keskitalo, Ju-hani Magga Kurujärveltä, Juho Kes-kitalo ja Olli Keskitalo. (Myöhemmin osoittautui, että kylä jäi Lokan teko-järven eristämäksi ja menetti suu-rimman osan maistaan.) Kuva: Eero Sauri. / Museovirasto.

Reportaasi 6.5.1956: Suunnitellun Lokan keinoaltaan rajoja ei ole il-moitettu – mutenialaiset huolestu-neita Mutenian kylä on Luiron ylä-juoksulla, Sompiojärvestä laske-van Muteniajoen varrella. Mistä nimi Mutenia? Joessa ylipuolella siltaa olevasta mutaisesta nivasta, siis mutanivasta. Kuva: Eero Sauri. / Museovirasto.

Sompiojärvi oli kalaisa siiastakin, kertoo Robert Keskitalo, joka istuu hirsipirttinsä pitkän pöydän ääres-sä tähdellisessä työssä, siikaverk-koa kesän pyytöjä varten rakenta-massa 6.5.1956. Sompiolla ovat odottamassa vanhat kalakämpät, jos kohta, kuten Keskitalo sanoo, kesällä ”pärjää ilman kämpättäki”. Keskitalon kotitalo on Mutenian vanhin, ja pirtissä eletään van-haan tapaan öljylampun valossa, kuten koko kylässäkin. Kuva: Eero Sauri. / Museovirasto.

Suunnitellun Lokan keino-altaan rajoja ei ole ilmoi-tettu – mutenialaiset huo-lestuneita Robert Keski-talo kotiportailla Mute-niassa 6.5.1956 . Kuva: Eero Sari. / Museovirasto.

Purnumukkassa v. 1931: Maria Peltovuoma sekä lapset Siiri, Pie-tari ja Antti.

Pikku Pokka v. 1931.

Poroerotus kuva Vuomaselkä 1959.Kuvassa vasemmalla Aune Huhtamella, Isäni Lauri Hetta sekä Anni Magga ja Paulus Magga. Takana seisoo Annin ja Pauluksen poika Veijo Magga. Kuva ja teksti: Timo Hetta.

Vuotsossa postin rappusilla v. 1952 Elsa Hetta - myös omasukua Hetta. (Kutsut-tiin Kuru Elsaksi, koska perhe asui aluksi Kuru-järvellä), sekä Elsan tytär Aino (myöhemmin Aino Kitti). Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto.