Kuvassa Purnumukan kyläläisiä oik. takana Marja Aikio ( myöh. Hirvas-vuopio) edessa Briitta Marja Hetta (myöh.Peltovuoma) sylissä Niilo Aikio (Siika Niilo ) ja ed.vas. Jouni Aikio

Britan Hetta (myöh. Magga) v. 1936.

Lapin emäntä Brita Johanna Magga tuli Vuotsosta linjuriimme v. 1936.

Kuva otettu Vuotsossa 12.6.1939. Pokka Arviitin perhe: Inkeri tytär komsiossa viikon vanha...Arviitin Gunilla -anoppi kuoli 1910. Kuvassa on Riituämmi Hetta Aikio Uulan anoppi (Siikaselkä

Riitu Hetta o.s Nikodemus - "Riitu-ämmi ." Purnumukkasta.

Vuotsosta kolmetoista km. pohjoiseen on Purnumukka -niminen lappalaiskylä. — Tässä kolme sen edusta-jaa. Oik. Ida Maria Niko-demus ja pojat kesk. Niila Nikodemus ja vas. Pietari Nikodemus. Kuva: Au-tomme ja me 1937.

Vuotson tullipuomi. Tulliviskaali Valio Nikolai Pohjola sekä Riitta Marja Hetta myöh. Peltovuoma. (19v.) Kuva: Automme ja me 1937.

Riitu Hetta o.s Nikodemus - "Riituämmi ." Purnumuk-kasta.

Uula Hetta Kalastajatorpan ran-nassa v. 1931.

Priitta ja Uula Hetta Kalastajator-pan rannassa v. 1931.

Kuva: Lastenlehti 1936.

Vuotsontaipaleessa - nykyisessä Vuotsossa 22.7.1902. Jouni " Faari "Hetan pojan Iisakin kota. Vas. Aikuiset Piera Magga ja vai-monsa Inkeri Marja, Juhani Pelto-vuoma. Lars Nikodemus, takana seisoo Ingrid Peltovuoma Juhanin tytär ja oik. Juhani Aikio Polmanki-järveltä avioituu myöhemmin Inng-rid Peltovuoman kanssa. Tässä kodassa asui vähän aikaa 2 per-hettä Isak Hetan ja hänen sisaren-sa Inkeri Marja Maggan perheet. Kuva: Museovirasto.

Paulus Np Magga ja vaimonsa Inkeri istumassa.. Takana oikealta; Elsa myöhemmin Padar, Britta -Johanna ja Maria Lovisa Hetta o.s. Magga ja poikansa Paulus eli Kuru Paulus.

Kota Purnumukassa 1930-luvulla, vas. Elsa Sieppi o.s Karppinen, Siiri Peltovuoma, Maria Hirvasvuo-pio o.s Aikio. Kuva: Hilli Esa. / Mu-seovirasto.

Ponkun turvekota Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Vuotson Paulus eli Paulus Magga poroerotuksessa Sodankylässä v. 1953. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto. / finna.fi

Arvid Pokka Vuomaselän Siulassa v.1953. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto. / finna.fi

Iisakki Valle Purnumukasta v. 1953. - alunperin Inarista. Asui Anni-Marja Hetan kanssa, joka oli jäänyt leskeksi. Talon nimi oli siten Vallela. Kuva: Poutvaara, Matti. / Museovirasto.

Kuva: 01.03.1912 Helsingin kaiun kuukauskuvalehti no 3.

Elsa Hetta Sodankylän Vuotsosta. Kuva: 01.01.1920 Työväen joulualbumi no 22.

Mutenian kylässä v. 1902, Lapin-komitean kokouksessa: Vas. Matti Ponku (iso Ponku). Lars Nikode-mus, Nils Magga (Orposen Niila), Paulus Nilsinpka Magga, Matti Peltovuoma, Piera Sara ja edessä istuu Uula Nilsin pka. Magga. Kuva: Museovirasto.

Ingrid Peltovuoma, Männistön muori imettää lastaan Matti Peltovuomaa Purnumukkassa. Kuva: Hilli Esa. / Museovirasto. / finna.fi

Väkeä Iisakki Hetan pirtissä: henkilöt oikealta vasemmalle: 1-4 Iisakki Hetan tyttäriä, yksi tytöistä on Nikodeemuksia, 5. Lokan poika (lappalaistunut), 6. maantiera.mest. Villman, 7. Kutturan muori, 8. kauppias Korva Sodankylästä, 9. lapinpoika, 10. Jalmari Tapio Inarista, 11. Huuhkajalainen Inarista, 12. lantalainen Suomesta. Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Naisia ja lapsia Ylitalon pirtissä v.v. 1927-1929. Henkilöt takarivissä vasemmalta: Inkeri Aikio (os. Peltovuoma), Marja Hirvasvuopio (os. Aikio), Siiri Peltovuoma, Elsa Sieppi (os. Karppinen), Priitta Johanna Nikodemus (os. Peltovuoma, s. 3.5.1923)(sylissä), Elsa Siepin äiti? (Riita-Maria Karppinen, os. Peltovuoma), Antti Peltovuoma (Inkerin poika, s. 1920), Inkeri Peltovuoma (os. Sara, Kautokeinosta, s. 12.12.1894), Matti Peltovuoma (s. 16.7.1925)(komsiossa). Eturivissä vasemmalta: Juhani Nikodemus (s. 1919, k. välirauhan aikana), Jouni Aikio, Piera Peltovuoma, Niila Nikodemus. Kuva: Hilli Esa. / Museovirasto. / finna.fi

Panoraama Vuotsosta v. 1930. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto. / finna.fi

Vuotsossa v. 1935. Kuva: Pietinen Aarne. / Museovirasto. / finna.fi

Vuotsossa. Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Vuotsossa: Margareetta Peltovuoma (90-vuotias) Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Tallinnassa näyttelymatkalla v.1931. Arvid Pokka perheineen, mukana olivat myös Ola ja Riitu Hetta So-dankylän Purnumukkasta.

Vuotsossa. Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Vuotson saamelaisia pirtissä v.1928. Vas.Brita Hetta "Riituämmi " Purnumukka /Siikaselkä. Kuva: Coppet Madame de. / Museovirasto. / finna.fi

Saamelaislapsia (Hetta-sukua) Vuotsossa v. 1924. Auer Väinö. / Museovirasto. / finna.fi

Vuotson Hannun väki v. 1927. Vas.Jurvakainen Eino ja Liisa, pikku likka Kerttu sekä parta-ukko on Puolakanaho. Kuva: Suominen. / Museovirasto. / finna.fi

Saloseudun terva- ja tärpättitehdas Vuotsossa v. 1936. Kuva: Sorjonen T. I. / Museovirasto. / finna.fi

J. Hetan luövvi, lava Vuotsossa v. 1914. Kuva: Paulaharju. / Museovirasto. / finna.fi

Vuotsossa v. 1914: Elsa Pokka o.s Hetta (Isak Hetan tytär) punoo pirtanauhaa. Kuva: Paulaharju. / Museovirasto. / finna.fi Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Vuotsossa v. 1948: Siiri Peltovuoma, "Hillan kukka" (18-vuotias). Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto. / finna.fi

Elsa Pokka lapsineen Vuotsossa v. 1924: Saamelaislapsia (Hetta-sukua). Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto. / finna.fi

Panoraama Sodankylästä: Vuotson majatalo v. 1929. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto. / finna.fi

Vuotsolaisia. Arvid Pokan (1884-1974) vaimo Elsa os Hetta .1896- 1949 sekä lapset Iisakki, Riitta Marja ja Onni n 1v.

Iisakki Hetta (s.1869.) perheineen Vuotsosta. (Iisakki, hän oli Jouni Jouninpoika Hetan (s. 1818) poika). Kuva: 28.10.1905 Helsingin Kaiku no 43.

Inkeri-ahku eli Inkeri Magga, Marja-täti ja Paulus. Tervehdys pohjan periltä. Sodankylän lappalaisia, joiden on haettava posti 40 km. päästä, lukemassa Suomen Kuvalehteä. Kuva: O. Kiiveri/ Suomen Kuvalehti 31/1928.

Uula Maggan väkeä kesällä 1927, jolloin Walleniuksen retkue poikkesi Luiron lappalaistaloissa. Portailla vas. Paulus, Onni ja Elsa Magga Oviaukossa istumassa Anton Lindfors, tikapuiden vieressä vas. emäntä Brita Johanna Magga (Rita-Hanna) ja Inkeri-ahku.

Keskellä Pieran Niilan Pieran eli Piera Maggan vaimo Ilmi Vuotsosta, oikealla Pieran Jounin vaimo Helli ja selin Pieran Niilan Oulan vaimo Enni, vasemmalla kävelee "Pikku-Ponkun" tytär Linnea Ponku. Kuva: Lauri Siivonen.

Vasemmalla Pauluksen Matti eli Matti Magga sytyttää piipun. Hän syntyi ja asui Yliluirolla, mutta joutui muuttamaan v. 1960 perheineen allasevakkona Alajoelle. Kuva: Lauri Siivonen.

Ilmi Magga os Mutenia keskellä, vas.Tuomas Magga, Ilmin takana Enni Magga os. Mutenia., Oikealla Helli Magga. Kuva: Lauri Siivonen.

Pieran Niilan Pieran eli Piera Magga vaimo Ilmi os.Mutenia Vuotsosta, keskellä Helli Magga, Ilmin ja Hellin välissä Enni, karvahattu päässä Osmo Hirvasvuopio, Taempana saattaa olla joku Uulan Pieran (Hetta) pojista. Kuva: Lauri Siivonen.

Vuotsolaisia Inarissa: Vas. Kustula Vilho, Kustula Laila, Muotkajärvi (os.Kustula) Pirkko, tuntematon sekä Annikki Peltovuoma (os. Magga).

Iisakki ja Maria Hetan lapset Vuotsosta, Isak Hetta ja vaimonsa Maria Gunilla os Ponku asuivat Vuotson nelostien itäpuolella etelästä tultaessa. Heillä oli 11 lasta , joista kuoli 6 pienenä. Lapsia oli mm. Isäntä-Matti, Arviitin Elsa, Hirvelän Margareta, Mari ja Inka Hetta. Vasemman puoleinen on Elsa, joka meni naimisiin Arvid Pokan kanssa ja on Eila Maggan äiti. Kuva: 28.10.1905 Helsingin Kaiku no 43.

Vuotson Hettojen kota.Oikealla Lassi Nikodemus heinäkuussa 1905. Kuva: Curt Fircks. GTK.

Vuotsolaisia talvikisoissa. Henkilöt vasemmalta: 1) Tuntematon, 2) Galina Mutenia os. Gorski, 3) Anni Magga, 4) Veijo Magga, 5) Sirkka Magga, myöhemmin Tepsa, 6) Paulus Pauluksenpoika Magga (Vuotson Paulus) ja 7) Tuntematon (selin). Kuva: Esa Hyyppä, 1955. GTK.

Vuotsolaisia hiihtämässä. Vas. Martti tai Pekka Aikio, tuntematon mies, Maire Aikio.Oikealla selin oleva mies on Niiles Aslak Magga. Muut henkilöt ovat tuntemattomia. Kuva Esa Hyyppä, 1955. GTK.

Vuotsolaisnaisia lapinpuvuissa. Vasemmalta Kristiina Hetta ja Maire Aikio. Kuva Esa Hyyppä,1955. GTK.

Vuotsolaisia poromiehiä "Jennilän" pihalla. Vasemmalla Armas Sieppi, oikealla Niiles Aslak Hetta. (Postiauto pysähtyi Jennin kahvilan pihalla. Nykyään talo on Kemijoki Oy:n omistuksessa). Kuva: Esa Hyyppä, 1955. GTK.

Petronella II (Lily eli Cornelie Gallois). Kuva: Kalevi Virkkala, syksy 1952. GTK.

Petronella II (Lily eli Cornelie Gallois) Geologisen tutkimuslaitoksen Vuotson tukikohdassa. Kuva: Esa Hyyppä, syksy 1952. GTK.

Geologisen tutkimuslaitoksen virka-auto Vuotson tutkimusaseman pihalla. , jota kutsuttiin "maitoautoksi". Kuskina Vuotsolainen Matti Peltovuoma (Ailin Matti). Kyydissä on ammuttu karhu. Kuva: GTK.

Niila Hetta eli Perälän Nippe Purnumukasta. Asui myöhemmin Vuotsossa.. Kuva: Esa Hyyppä, 1950. GTK.

Kaapin Piera eli Piera Aikio Vuotsosta. Kuva: Suomen Kuvalehti v.1925.

Kaapin Pieran Uule eli Uule Aikio Vuotsosta. Kuva: Suomen Kuvalehdestä vuodelta 1925.

Vuotsolaisia. Kuva: SK 36/1927.

Ilmi Magga (Syntyisin Muteniasta (ja os. Mutenia) ja sitten muutti Vuotsoon). ei ensin halunnut suostua kuvattavaksi, mutta sanoi lopuksi: - No, ottakhaa sitte yksi. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti.

Juhani Hirvasvuopio (Hirvas Jussi ) Vuotsosta.

Arvid eli Arviiti Pokka niittää Vuotsossa v. 1937. Arviiti oli Iisakki Hetan vävy. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Kota Purnumukassa 1930-luvulla, Kota Purnumukassa. Vas. Elsa Sieppi o.s Karppinen, Siiri Peltovuoma, Maria Hirvasvuopio o.s Aikio. Kuva: Hilli Esa. / Museovirasto. / finna.fi Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Raja-Joosepin erotusaidalla vas. Mauri Jouninpoika Magga ja oik. Piera Niilanpoika Magga serkukset. Kuva: Lauri Siivonen, allekirjoittajan hallussa. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Raja-Joosepin erotusaidalla vuotsolaisia, oik. Hannu Magga ja kermikän päällä Hannun setä Kuttura Magga. Taaempana mustalakkinem mies on Osmo Hirvasvuopio. Kuva: Lauri Siivonen, allekirjoittajan hallussa. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Timo ja Armi Palonoja Vuotsossa. He omistavat Joiku-Kotsamo Safaris yrityksen Urupäällä.

Iisakki Hetan pihamaalla.

Kodan sisäkuva Vuotson kylässä, vas Maaretta Peltovuoma. Kuva: Curt Fircks, 1905. GTK.

Isak Hetan ja Gunilla o.s Ponkun turvekota Vuotson kylässä. Kuva: Curt Fircks, 1905. GTK.

Vuotsolaisia? Kuva: Suomen Kuvalehti 32/1942.

Esivalta ylivallan alla - kerran näinkin päin. Vuotson konstaapeli Akseli Sipola saa näin julkisella paikalla tunnustaa Lapin naisen (Helli Magga) vahvemmakseen. Vaali- ja poliittisista asioista ei näillä kaukaisilla kairoilla riidellä, missä lie vanhasta kalavelasta kysymys. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 21/1957.

Vuotsossa, Jouni Magga, kantaa Pieran Niilan emäntää. Kuva: Suomen Kuvalehti 21/1957.

Sodankylän pohjoisimman äänestysalueen, Vuotson vaalilautakunnan jäsenet tarjoilevat ystävällisesti toisilleen virkistykseksi pastelleja ja pilapaloja. Vuotsolaiset ovat jo ensimmäisenä päivänä käyneet ahkerasti uurnalla, erämaakylien asukkaita on turha odottaakaan, sillä kelirikko estää kaiken kulun. Vaalilautakunnan jäsenet, puheenjohtaja Juho Keskitalo, Into Pehkonen, Leo Karppinen ja varapuheenjohtaja Jouni Magga olivat ilosia lehdistön näin etäiseen äänestysalueeseen kohdistamasta kiinnostuksesta. "Mutta minulla siinä on syytä olla ylpeimmys tässä vaalilautakunnassa, kun olen Suomen Kuvalehden asiamies", kehasi Pehkonen. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 21/1957.

"Hirvasvuopio, Kaariva" - lappu käteen ja kruksi kirjaan. Vaikka vaalilautakunnan jäsenet tuntevat kyläläisensä yhtä hyvin kuin poromies karjansa, on vaaliasioissa oltava pikkumaisen tarkka, ettei vaan tule laiskanläkstä. Vasemmalla odotaa Helli Magga vakavana vuoroaan. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 21/1957.

Kuva: Suomen Kuvalehti 21/1957.

Maaret Peltovuoma o.s Turi, Vuotsosta. Kuva: Suomen Kuvalehti 17.11.1928. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Niilan Piera eli Piera Magga. Kuva: Suomen Kuvalehti.

Poroerotus Vuotsossa. Istumassa on Niiles Aslak Hetta ja seisomassa hänen veli Juhani Matias Hetta. Kuva: Suomen Kuvalehti.

Purnumukkassa v.1942: Niila ja Elsa Magga os. Hirvasvuopio. Muuttivat myöhemmin Ylikitiselle Laitilaan. Kuva: Heikkilä.

Elsa Magga os. Hirvasvuopio ja Pauluksen Niila eli Niila Magga.

Purnumukan tietäjän Niila Hirvasvuopion Laanilassa.

Nils Nikodemuksen kota Vuotsos-sa v. 1882-1884. Kuva: Museovi-rasto. / finna.fi

Suomen polaariretkikunnan ottama valokuva Riestojoen varrelta v.1882-1884. Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Vas. Matti Ponku, Iso-Ponku istuu ja Pikku-Ponkulla kaaripyssy. Kuva: Turistföreningens i Finland årsbok no 1. 01.01.1889.

Kuva: Suomen Kuvalehti 1975

Pokurin Uuno keskellä, emäntä keskellä Alpon Inkeri Alariesto o.s Magga Korvasesta. (Myöhemmin. allas-evakkoina muuttivat asumaan Vuotsoon), takana Jouni Hetta (Perälän Jouni) ja tällä puolen Uulan Pieran Uula (Hetta).. Kuva: Suomen Kuvalehti 12/1957. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Saksalaisia aseveljiä Vuotson poromiehen kanssa Sodankylässä, taustalla vanha Nikkarinen (vaalea talo) ja pikkumökki on Kemiyhtiön. Sa-Kuvat.

Äiti ja lapset. Kuva: Björkman, Leo. / Museovirasto. / finna.fi

Vuotsossa v. 1938: Piettar Nikodemus purkaa reestä polttopuita Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Purnumukkassa. Vas. Jouni Aikio, Pietari Peltovuoma ja Jouni Hetta Peltovuoman keittokodan edessä. Kuva: Hilli Esa. / Museovirasto. / finna.fi

Armas Sieppi pitelee poroa Purnumukkassa v. 1941. Kuvaaja: Heikkinen Antti. / Museovirasto. / finna.fi

Siepin sisarukset Purnumukkasta v. 1941; vasemmalla Siiri, Sulo, keskellä Joonas, sitten Armas ja oikealla Tauno Aikio. Kuvaaja: Heikkinen Antti. / Museovirasto. / finna.fi

Vuotson majatalolla 1919-1920. Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Souturetki Vuojärven ja Vuotson välillä v. 1952. Kuva: Poutvaara Matti. / Museovirasto. / finna.fi

Purnumukkassa v. 1931. Etualalla Maria Peltovuoma os. Kitti ja Jouni Aikio ( aikuisena kutsuttiin Fannin Jouniksi). Kuva: Museovirasto. / finna.fi Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Siiri Peltovuoma Purnumukkasta. Kuva: Hämäläinen. / Museovirasto. / finna.fi

Purnumukkassa v. 1931: Edessä olevan naisen takana seisoo Maria Peltovuoma - Hanna Nikodemuksen äiti. Kuva: Museovirasto. / finna.fi Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Purnumukkassa naisia ja lapsia Ylitalon pirtissä (1927–1929) Henkilöt takarivissä vasemmalta: Inkeri Aikio (os. Peltovuoma), Marja Hirvasvuopio (os. Aikio), Siiri Peltovuoma, Elsa Sieppi (os. Karppinen), Priitta Johanna Nikodemus (os. Peltovuoma, s. 3.5.1923)(sylissä), Elsa Siepin äiti? (Riita-Maria Karppinen, os. Peltovuoma), Antti Peltovuoma (Inkerin poika, s. 1920), Inkeri Peltovuoma (os. Sara, Kautokeinosta, s. 12.12.1894), Matti Peltovuoma (s. 16.7.1925)(komsiossa). Eturivissä vasemmalta: Juhani Nikodemus (s. 1919, k. välirauhan aikana), Jouni Aikio, Piera Peltovuoma, Lassi Peltovuoma. Kuva: Hilli Esa. / Museovirasto. / fi Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Mies ja kaksi poikaa menossa poroerotukseen Vuomaselkään v. 1941; vas. Lauri Hetta, keskellä Jouni Magga, oik. Antti Peltovuoma, (tieto: Inkermarja, Hetta 1998) Kuva:Heikkinen Antti. / Museovirasto. / finna.fi

Iisakki Hetta ja lihankuivauslava eli -luova Vuotsossa. Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Lapsia pihalla kelkkailemassa v. 1938: vasemmalla Niiles-Aslak Hetta, keskellä Niila Magga ja edessä pikkukelkassa Elle-Marja Magga v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Inker-Maria Magga lapsineen kotipihallaan Vuotsossa v. 1902. Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Näkymä Muteniasta Nattastuntureille. Kuva: Väinö Tanner, 1905. GTK.

Kustu Pokuri kuokkii kiviä pellosta Muteniassa v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. Finna.fi

Isäntä kaivaa perunoita pellosta Muteniassa v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. Finna.fi

Kavakka tarpoo, porkkaa Sompiojärvessä v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. Finna.fi

Hevosta kengitetään, Mutenian Keskitalossa v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. Finna.fi

Poronvasaa merkitään Muteniassa v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. Finna.fi.

Lampaat talvella ulkona aterioimassa Muteniassa v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. Finna.fi

Mutenia v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. Finna.fi

Jäkälää säilytetään jäkälälimppuina porojen talvirehuksi Muteniassa v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. Finna.fi

Kaloja suolataan saaviin, Sompiojärvi v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. Finna.fi

Turvekammi Sodankylän Purnumukassa. Uula Hetta perheineen, Oikealla Uulan vaimo Riitu (eli Birit, o.s. Nikodemus). Kuva Emil Sarlin, 1902, GTK.

Sompio.

Kuva: Suomen Kuvalehti 3/1950.

Lokan kylä v.1978. Kuva: Sompio-lehti 16.3.1978.

Kalat vartaassa paistumassa Sompiojärvellä v. 1937. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Nutukkaita ja kinthaita rappusilla Muteniassa v. 1937. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto. / finna.fi.

Kulkukauppias on saapunut Sodankylän Korvasen kylään v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Kustu Pokuri tekee vastoja Muteniassa v. 1937. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto. / finna.fi.

Rysää koetaan Sompionjärvellä v. 1937. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto. / finna.fi

Rysää koetaan Muteniassa v. 1937: Vas. Arvid Kavakka ja oik. Jussi Peuna.. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto. / finna.fi.

Kustu ja Anselmi Pokuri salvovat sunaa Muteniassa v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Lapset leikkivät "pororaitoa"; raito on ahkioita vetävien, peräkkäinsidottujen porojen muodostama jono, porokaravaani Muteniassa v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Tytöt hakemassa vettä kaivolta Muteniassa v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Jenny Paulaharju istuu lasten kanssa joen rannalla Muteniassa v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

80-vuotias Kustu Pokuri oik. Tapion "Pemma", Benjam vas. ja keskellä Mauri Savolainen?. Mutenian kylästä. SA-kuvat.

Vanhaisäntä Sammu Korvanen Ulrika-vaimoineen Sodankylän Korvasessa. (Peltovuomasta lähtöisin, Eira-sukua) Kuva: Väi-nö Tanner, 1908. GTK.

Matti Ponku eli "Pikku-Ponku." Kuva: Suomen Kuvalehti 3/1950.

Tanhuan Pekan eli Essan Pekan emäntä Helmi os. Vihrialä pese pyykkiä Muteniassa v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Turvakammi. Kuva: Björkman, Leo. / Museovirasto. / finna.fi

Sodankylän aluella v.1902. Kuva: Björkman, Leo. / Museovirasto. / finna.fi

Sodankylän aluella v.1902. Kuva: Björkman, Leo. / Museovirasto. / finna.fi

Ara-Matti hiihtää Sodankylän Rieston kylässä v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Silta Korvasjoen yli, vanha talvitie v. 1937. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto. / finna.fi

Kustu Korvanen perkaa kaloja Sodankylän Korvasen kylässä v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Korvasen Kustu kahvistelee v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Talvi Korvasessa v. 1938. Poika lähdössä porolla ajamaan. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Riitahannan ja Uula Maggan tytär Inkeri poroineen Korvasessa v. 1938. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto

Vuosossa. Kuva: 01.06.1915 Kotiseutu : Suomen kotiseutututkimuksen äänenkannattaja no 6-7.

Iisakki Hetan tyvär Elsa Vuotsossa v. 1913. Kuva: Helsingin Kaiku no 43. 25.10.1913.

Saamelaisia kokoontuneina Niiles Vuolabin eli Kadja-Nillan (vas.) pihalla Lapin komitean kokouksen jälkeen Dalvadaksessa, taustalla Nuvvus-Ailigas v. 1902. Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Matti Peltovuoman eli ns. "hiljasen Matin" kota Sodankylän Vuotsossa. Se on nykyään Suomen Lapin viimeinen lappalaiskota, jossa perhe asustaa läpi vuoden, sillä "sivistyksen" mukana tulevat toisenlaiset tavat, jotka vaativat toisenlaisia välineitä. Kodat vaihdetaan uljaisiin pirtteihin, jossa tietenkin on monin verroin mukavampi loikoa Lapin tuulien tuivertaissa. Kun "hiljainen Matti" kotansa hävittää, ovat Lapin kodat muuttuneet maalauksin ja valokuvin ikuistetuiksi muistoiksi. Kuva ja teksti: Helsingin Kaiku no 9. 02.03.1912.

Kaunis Hetta-sukuinen lappalaistyttö Sodankylän Vuotsosta. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti no 28, 12.07.1919.

Vuotsossa v. 1948: Siiri Peltovuoma, "Hillan kukka" (18-vuotias).v. 1948. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto.

Kaloja perataan Sompiojärvellä v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Maaret Peltovuoma o.s Turi, Vuotsosta. Kuva: 17.11.1928 Suomen Kuvalehti. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Inkermarja Hetta ja hänen veljensä Jouni Vuotsosta.

Vuotsontaipaleessa 21.7.1902: oik. Ida Maria Peltovuoma, Inkeri Peltovuoma, Margareta Peltovuoma, Iisakki Peltovuoma, Pekka Nikodemus ja Susanna Nikodemus. Kuva: Museovirasto.

Puun vitsaksien kantaja Josefiina Lokka os Ylilokka Lokassa v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Yrjö Lokka veistää ahkion emäpuuta Lokassa 9.11.1929. Kuva: Paulaharju Samuli. / Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Lokan talo Luirojoella Sodankylässä. Kuva: Väinö Tanner, 1905. GTK.

Naiset kuljettavat heinää veneellä Lokassa v. 1937. Sauvojana Josefiina Lokka ja takana istuu hänen veljen tytär Jemina Ylilokka. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto. / finna.fi

Kaivo navetan edessä ja veden johdatus navettan Pekkalan eli Ylilokan talosta, Lokassa v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Elina Lokka ottaa leipiä rantauunista Lokassa v. 1937 Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Panoraama Sodankylästä: Lokan kylä Luirolla v. 1930. Kuva; Mikkola Erkki. / Museovirasto. / finna.fi

Vas. Niila Nikodemuksen äiti , Elsa- Marja Aikio (Siika selän) tytär Anni ja Maarit Pelltovuoma o.s Turi Purnumukasta Kuva:1.12.1924 Joulukuusi. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Kuvateksti

"Iisakin Inka" Hetta Vuotsosta. Kuva: 2 1.3.1927 Tidskrift. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Kuvateksti

Margareetta Peltovuoma o.s Turi. Kuva: 6.10.1928 Suomen Sotilas. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Hetta Iisakin ja Gunillan porukkaa. Kuva: 19.6.1926 Suomen Sotilas. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Liisa Jurvakainen (Liisan isä oli Reutu-Hannu.) ja Maaretta Peltovuoma. Kuva: 1.3.1927 Tidskrift. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Purnumukkalaisia ahkuja oik.Riitu Hetta(Riituämmi ) ja vas. Inka Hirvasvuopio( Hirvasämmi) Kuva: Naisen ääni 7.10.1922. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Piera Magga, Vuotson Pieranperän isäntä. Kuva: 1.3.1927 Tidskrift. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Kuvateksti

Yläkuvassa Iisak Hetan kota ,jossa asui myös Piera ja Inkeri Marja Magga perheen kanssa kunnes saivat oman tilan. Myöhemmin samalla paikalla iso kievari ym. Alakuvassa Iisak Hetan talo. (Vuotson ensimmäinen hirsitalo.) Kuva: 19.02.1921 Suomen Kuvalehti no 8. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Rengastöitä Vuotsossa, Rovaniemi-Petsamo -linjan postilinja-autoa huollotaan. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Benz postiauto matkalla Ivaloon, kahvihetki Vuotsossa kesällä 1922. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Muteniassa 6.5.1956: Lehden edus-tajilla oli harvinainen tilaisuus olla haastattelemassa vapunaaton aa-muna klo 8.20 syntynyttä Ella ja Olli Keskitalon nuorimmaista, jota tois-taiseksi kutsutaan Veluksi. Hänen syntymäpainokseen merkittiin 4,2 kiloa ja pituudeksi 52 senttiä. Kuva; Eero Sarin. / Museovirasto.

Sompion Lapin Mutenian kylään on valtatien varresta Vuotsosta 15 kilometriä. Sinne on valmistunut maantie vuonna 1936, mutta nyt kymmenen savun kylää uhkaa suunnitteilla oleva Lokan keinoal-las. Pahinta on, että Lokan sään-nöstelyaltaan ja tekojärven rajoista ei ole tarkkaa tietoa eikä siis tiedetä, miten paljon kylästä ja sen laidun-maista jää altaan alle. Tätä huolta pohtii Juho Keskitalon pirttiin ko-koontunut isäntäjoukko: Arvo Hie-tanen (vas.), Sakari Keskitalo, Ju-hani Magga Kurujärveltä, Juho Kes-kitalo ja Olli Keskitalo. (Myöhemmin osoittautui, että kylä jäi Lokan teko-järven eristämäksi ja menetti suu-rimman osan maistaan.) Kuva: Eero Sauri. / Museovirasto.

Reportaasi 6.5.1956: Suunnitellun Lokan keinoaltaan rajoja ei ole il-moitettu – mutenialaiset huolestu-neita Mutenian kylä on Luiron ylä-juoksulla, Sompiojärvestä laske-van Muteniajoen varrella. Mistä nimi Mutenia? Joessa ylipuolella siltaa olevasta mutaisesta nivasta, siis mutanivasta. Kuva: Eero Sauri. / Museovirasto.

Sompiojärvi oli kalaisa siiastakin, kertoo Robert Keskitalo, joka istuu hirsipirttinsä pitkän pöydän ääres-sä tähdellisessä työssä, siikaverk-koa kesän pyytöjä varten rakenta-massa 6.5.1956. Sompiolla ovat odottamassa vanhat kalakämpät, jos kohta, kuten Keskitalo sanoo, kesällä ”pärjää ilman kämpättäki”. Keskitalon kotitalo on Mutenian vanhin, ja pirtissä eletään van-haan tapaan öljylampun valossa, kuten koko kylässäkin. Kuva: Eero Sauri. / Museovirasto.

Suunnitellun Lokan keino-altaan rajoja ei ole ilmoi-tettu – mutenialaiset huo-lestuneita Robert Keski-talo kotiportailla Mute-niassa 6.5.1956 . Kuva: Eero Sari. / Museovirasto.