Sodankylän kirkonkylän lapsia talon rapulla. Kuva: Museovirasto.

Sodankylä. Kuva: Postikortti.

Sodankylä, Siurunmaa perheineen Siurunmaan talonpoikaistalo, joka veti vertoja eteläsuomalaiselle her-rastalolle, oli retkikuntalaisille iloinen yllätys. Kuvassa poikiensa kanssa talon ”lystikäs” isäntä Kustaa Henrik Onnela (1829 - 1907) ja rouva Maria Liisa Oinas (1835 - 1923). Kuva: Suomen Polar retkikunta / Oulun Yliopiston kirjasto.

Sodankylä, Siurunmaan lapset Va-lokuvaaja ilmeisesti K. Granit vuon-na 1882. Monet retkikuntalaisten vapaa-ajan retket suuntautuivat Siu-runmaahan Onnelan taloon, jossa nuorten tutkijoiden kiinnostuksen kohteena oli talon nuori väki, etenkin kylän ”komeimmukset” tyttäret. Tytöt vasemmalta: Elsa Kreeta (1869 - 1937), Maria Matilda (1861 - 1911) ja Kustaava (1866 - 1890). Pojat vasemmalta: Matti (1859 - 1943) ja Johan Henrik eli Janne (1863 - 1931). Kuva: Suomen Polar retki-kunta / Oulun Yliopiston kirjasto.

Sodankylää 50-luvun alussa. Man-nermaan liiketalo oikealla, myöhem-min ravintola Revontuli ja sodasta säästynyt Tuomas Nikkarisen talo keskellä kuvaa, tummahko matala rakennus. Siitä seuraava kylälle päin on ns. uusi Kemiyhtiön talo. Sen paikalla on nykyisin Nordea.

Kevätulvan ahdistama talo Sodan-kylässä, lähellä Rovanientä. Kuva ja teksit: Helsingin kuvalehti 1910.

Sodankylän kirkonkylästä jossa on uhkeita taloja ja kaksi kauppapuotia, on sopiva ottaa uusikyyti. Kestikie-vari kaikin puolin moitteeton. Sen vastapäätä, virran länsi-rannalla kohoaa uusi, kaunis, hiekkakiven värinen kirkko: Teksti: Matkasuuntia Suomessa 1889. Kuva: Helsingin Kuvalehti 1910.

Aleksanteri Kena. Kuva: Opettajain lehti 1910. "Aleksanteri Kenan koulu purettiin Sodankylässä kesällä 2020." Teksti: Vesa Perälä.

Sodankylä 1900-luvun alussa.

Kuormat puretaan Sodankylän kir-kolla josta saksalaiset vievät tava-rat edelleen Rovaniemelle 17.9. 1944. SA-kuvat.

Sodankylän keskustaan jäi saksa-laisilta polttamatta vain seitsemän taloa. SA-kuvat.

Sodankylän posti ja lennätinlaitos joka nykyisin on saksalaisten hal-lussa (17.9. 1944.) SA-kuvat.

Siirtolan poikia Vaalajärveltä eli Ko-tamaasta 17.9. 1944. Sa-kuvat.

Kitisen silta Sodankylässä ennen sotia. Se oli kävely silta joka talveksi purettin ja oli vielä v.1950 kesän. Uusi silta valmistui v. 1952.

Pohjolan pitkät taipaleet nostattavat ruokahalua ja uunissa paistettu lam-mas maistuu hyvältä. Uula Mikkolan tyttöjä, oik. Minna, Saimi ja Milja Mikkola. Kuva vuodelta 1944, SA-kuvat.

Sodankylän koululaisia 1938. Kuva: Vanha postikortti.

Matkalla Rovasesta Kultalaan v. 1898. (Rovasen maantie. Vielä nä-kyy merkkejä polusta. Silta-arkut Vaulojoen latvassa. Teksti: Timo Hetta.) Kuva: Emil Sarlin. / GTK.

Suomujoen Porttikoski Palovankan-joen suun pohjoispuolella Pohjois-Sodankylässä v. 1898. Kuva: Emil Sarlin. / GTK.

Näkymä Muorravaarakkajoen laak-son yli Hirvaspäille v. 1898. Kuva: Emil Sarlin. / GTK.

Kuva: Suomalainen Suomi 1925.

Luirojoen Alaköngäs v. 1905. Kuva: Väinö Tanner. / GTK.

Nattaset v. 1905. Kuva: J. J. Seder-holm. / GTK.

Kuva: Suomen Kuvalehti 1922.

Tankajoen silta 1902-1903. Kuva: J. H. Saarinen. / GTK.

Sodankylän kirkko 1902-1903. Kuva: J. H. Saarinen & all. / GTK.

Tuntematon talo Lapissa v. 1902-1903, mahdollisesti Tankapirtti? Ku-va: J. H. Saarinen & all. / GTK.

Jäälauttoja Kitisellä 30.5.1902. Kuva: Emil Sarlin. / GTK.

Saksalainen auton koeajo-porukka Berliinistä Sodankylässä 1900-luvun alussa.

Sodankylä v.1882.

Syrjäkylissä tapahtuu kaikki leppoi-sassa hengessä kuin perhepiirissä ikään. Rajalan kylässäkin tulvii, ku-ten kaikkialla Lapissa, ja kansakou-lulle pääsee miltei helpommin ve-neellä kuin jalan. Rajalan vaalilau-takunnan puheenjohtaja Jussi Tyni ohjailee ritarillisesti kauppiaan rou-van Martta Arposen vaalipaikalle. Kehnosta säästä huolimatta rajala-iset kävivät kiitettävän ahkerasti lais-kanläksyllään. Kuva ja teksti: Suo-men Kuvalehti 1957.

Sodankylä 30.10.1944. Kylän rauni-oiden keskelle jäi saksalaisilta polt-tamatta seitsemän taloa kylän kes-kustassa. Kuva: SA-kuvat.

Sodankylän "kuulutukset". 21.2. 1940. SA-kuvat.

Sodankylän Kieringin äitienpäivil-tä. Kuva: Koti 1.11.1927.

Sodankylän kirjasto 17.9. 1944. SA-kuvat.

Sodankylän puhelinkeskus välittää viimeisiä suomalaisten puheluja 17.9.1944. SA-kuvat.

Sodankylän Kelujärven kylän asuk-kaat jättävät kotinsa, autoja kuor-mataan 17.9.1944. SA-kuvat.

Sodankylän Kelujärven kylän asuk-kaat jättävät kotinsa, autoja kuor-mataan 1944.09.17. SA-kuvat.

Sodankylän Kelujärven kylää 17. 9.1944. SA-kuvat.

Bussia kaivetaan lumesta Sodan-kylän Hyttisessä v. 1934. Kuva: Stenbäck W. / Museovirasto.

Sodankylän Vaalajärven kylän kar-jaa matkalla rajaa kohti 17.9.1944. (Kirjassa: Pako Lapin sodasta kirj. Onerva Hintikka ( 2016) kerrotaan paljon mm. karjankuljetuksesta. Ei ollut helppoa ei tytöillä eikä karjalla.) SA-kuvat.

Sodankylän Vaalajärven kylän kar-jaa matkalla rajaa kohti 17.9.1944. SA-kuvat.

Vaalajärven kylän entisiä asukkaita 17.9.1944 tavaroineen. Keskellä riestolainen Alakorvan Sonja. Kuva: SA-kuvat.

Vaalajärven kaunottaria 17.9. 1944. Kuva: SA-kuvat.

Vaalajärven kaunottaria 17.9. 1944. Kuva: SA-kuvat.

Autoa vastaan tulee yhtämittaisia evakkokolonnia. Sodankylä 1944.09.17. Kuva: SA-kuvat.

Siviiliasukkaat ovat juuri poistuneet ja saksalaiset tulleet tilalle. Kuva lä-heltä Sodankylää 19.9.1944. Kuva: SA-kuvat.

Saksalaiset sotilaat nostamassa en-tisten asukkaitten perunoita lähellä Sodankylää 19.9.1944. Kuva: SA-kuvat.

Saksalaiset ovat perääntyessään tuhonneet maailman vanhimman observatorion Sodankylässä täydel-lisesti. Kuva: SA-kuvat. 8.11.1944.

Suurin osa Sodankylästä on hävitet-ty. Kuvassa näkyvällä paikalla oli en-nen Sodankylän apteekki. Kuva: 30. 10.1944 - SA-kuvat.

Sodankylän, Ol Lapinmaan ja Man-nermaan liiketalot ovat myöskin hä-vitettyinä 30.10.1944. Kuva: SA-ku-vat.

Sodankylän vanha puinen kirkkokin säilyi tuholta. Kuva: 30.10.1944, SA-kuvat.

Sodankylän raunioiden keskelle jäi saksalaisilta polttamatta seitsemän taloa. Kuva: 30.10.1944, SA-kuvat.

Tulvan valtaama talo Sodankylässä. Kuva Helsingin kuvalehti 1910.

Sodankylän raunioiden keskelle jäi saksalaisilta polttamatta seitsemän taloa Sodankylän keskustaan. Kuva: 30.10.1944 SA-kuvat.

Nimismies Aaro Raappana, joka viihtyi Sodankylässä pitkään. Hän oli ensin Sodankylän eteläisen piirin nimismies vuodesta 1930 vuoteen 1945 ja koko pitäjän nimismies vuo-desta 1945 vuoteen 1950. Jonka talo oli se sodanjälkeinen "kummi-tustalo", jossa Salmelan tilitoimisto toimi myöhemmin. Ensimmäiset si-viiliasukkaat ja nimismies ovat saa-puneet toteamaan Sodankylän hä-vityksen jälkiä. Kuva: 30.10.1944, SA-kuvat.

Sodankylä Polar-retkikunnan asema v.1882. Kuva: Sophus Tromholt.

"Kuvassa Sigrid on poroajelulla Kul-talassa noin vuonna 1884, ajomie-henä toimii Matti Kaapela. Sodan-kyläläinen Kaapelan Matti oli suu-reksi avuksi retkikuntalaisille muun muassa maajohtojen asentamisessa ja korjauksessa sekä laitteiston pys-tyttämisessä." Kuva: Suomen polar-retkikunta, Oulun Yliopiston kirjasto.

Sodankylään tulo. Kuva: Suomen moottorilehti 1928.

Torppa Kitisen varsilta 1950-luvalla. Kuva Esa Hyyppä, Geologian tutki-muskeskus, GTK.

Venettä souvetaan Kitisenjokea ylös Askan talon alla Sodankylässä 15.7. 1902. Kuva: Museovirasto.

Sodankylän keskustaa pakkaspäi-vän savujen huurteessa. Oikealla olevan keskuskansakoulun takana virtaa Kitinen, jonka vartta maantie noudattelee kohti pohjoista. Tulevaa varuskunta-aluetta, jolla on jo suorit-ettu työmaarakennuksia varten alus-tavia raivaustöitä, rajoittaa lännessä luoteesta virtaava Jeesiöjoki, joka kirkonkylän etelälaidalla yhtyy Kiti-seen. Varuskunta-alue pistäytyy muutamina "käytävinä" maantien yli jatkues itään Kitisen toisellekin puolelle. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 11/1959.

Sodankylä.

Poromies-patsas Sodankylässä, Mallina Veikko Pokka Ylikitisen Hietaniemestä. Kuva: Postikortti Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Sodankylä.

Raudanjoki v. 1902. Kuva: Björkman Leo. / Åbo Akademin arkistokokoel-mat - Bildsamlingarna.

Raudanjoki v. 1902. Kuva: Björkman Leo. / Åbo Akademin arkistokokoel-mat - Bildsamlingarna.

Sodankylän kirkonkylää v. 1932. Kuva: Suo Siiri. / Museovirasto.

Poromiehiä yöleirissä Tenniöllä 1890-luvulla. Kuva: Inha I. K., ku-vaaja ; Ståhlberg K. E., tuottaja. / Museovirasto.

Sodankylän Suojeluskunnan lottia noin v. 1935. Kuva: / Museovirasto.

Sattanen v. 1930. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Moskuvaaran kylää v. 1930. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Sodankylä v. 1930. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Sodankylä v. 1930. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Rieston kylä v. 1930. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto.

Kustu Korvanen v. 1937. Kuva: Pau-laharju Samuli. / Museovirasto.

"Sodankylän kirjakauppa"; kauppias Martta Kolehmainen ja keskellä ole-va poika neljäntuulenlakissaan on Eino Eelis Sukuvaara 12,5 vuotiaa-na. Kuva: / Museovirasto.

Kurtin Eeva, tietäjäeukko Sodan-kylän Kieringistä v. 1920. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museoviras-to.

Taulu on tehty valokuvan mukaan, jonka Joulutervehdykselle on lahjoit-tanut Valokuvaaja K. E. Stählberg. Se esittää valokuvaajaretkikunnan yömajapaikkaa Sodankylässä tuolla kaukana Pohjolassa. Kalaa paiste-taan haarukkavartaalla, sillä aikaa kun perunat kiehuvat padassa. Mer-killistä kyllä on valokuva otettu k:lo 12 yöllä; niin valoisata on Pohjanpe-rillä koko vuorokauden, että valoku-vaustakin voidaan harjoittaa yön aikana. Siellä on yhtä valoista, kuin meillä päiväsaikaan, kahden kuu-kauden aikana läpi koko vuorokau-den; senvuoksi sanotaan, että siellä on "kahden kuukauden pituinen päi-vä." Tällaisten valokuvaajaretkikun-tien kautta opimme tuntemaan maa-tamme. Joukko kauniita maisemia eri tahoilta maatamme valokuvataan suureksi iloksi niille, jotka tällä ta-voin voivat saada käsityksen maam-me monista kauniista paikoista ja joilla ei ole tilaisuutta matkustella Suomen niin lukuisissa luonnon-iha-nissa seuduissa. Kuva: Jouluterveh-dys 1893.

Tämänvuotiset kevättulvat Lapissa. Kauppias Halosen talo Sodankylän kirkonkylässä jäitten ja tulvaveden keskellä. Kuva: Helsingin Kaiku 1906.

Sotataipaleen uutistalo Sodanky-lässä. Talon ohi tehtyä 50 km:n pi-tuista ja 6 m:n levyistä varsitietä kulkee piakkoin paikalleen saatava Kemi-yhtiön tukkiveturi vetämään kerrallaan 400 tukkia Venäjän puo-lelle kallistuvain vesistöjen varsilta Kemijoen rantaan. Talon taustana näkyy Sotatunturi. Kuva: Helsingin Kaiku 1913.

Suomen Rakennusmestariliiton Vlll: nen vuosikokouksen pohjoisimmat osanottajat. Rakennusmestari Eino Markus Inarista (oik.) ja rakennus-mest. K. A. Niemelä Sodankylästä. Kuva: Rakennustaito 1913.

Työhön lähdettäessä. Taustassa tukkisauna Sodankylän pitäjässä. Kuva: Tapio 1.1.1915.

Kuorma-auto ja kuljettaja Sodanky-län postin pihalla. Kuva: Postimu-seo.

Postauton tankkaus Sodankylässä 1930-luvulla. Auton tankkauksessa kuljettaja Salminen (oik.) ja Fredrik Oikarainen sekä taustalla kauppias Iivari Mellenius. Kuva: Postimuseo.

55:n kilometrin päässä Rovanie-meltä Rovaniemi- Sodankylä linjan Benz-Gaggenau on sivuuttanut juuri linjan viimeisen postihevosen 30.5. 1921. Benz oli alunperin kuorma-auto, jonka lavaa kiersivät puupen-kit. Posti sijoitettiin lavan keskelle, ja jos matkustajien joukossa oli nai-nen, sai hän kunniapaikan kuljetta-jan vieressä. Kuva: Postimuseo.

Benz postiauto Raudanjoen rannas-sa, ratissa Franssila, edessä auto-postimies Poikela, jolla oli aina hattu päässä. Lyhdyt otettu pois, koska lasit eivät kestäneet kolinaa ja täri-nää. Lasit laitettiin paikoileen vasta pilkkopimeän aikana. Lyhtyjen lasit olivat ensimmäisellä matkalla pai-koillaan, mutta "poreilivat" heti. Otet-tiin talteen siksi, koska Rovaniemel-lä ei oikein kyetty leikkaamaan pyö-reätä lasia. Kuva: Postimuseo.

Rovaniemi-Ivalo -linjan postiauto Kitisen kapulalossilla v. 1921. Kuva: Postimuseo.

Vuoden 1921 Rovaniemi - Sodan-kylä -linjan Benz postiauto, johon on vaihdettu ilmarenkaat. Auton-kulj. F. Oiharinen (Fredrik Oikarai-nen ?) ja postiljooni Paavo Lähde. Kuva: Postimuseo.

Postiauto Sodankylän linja-autoase-man edessä v. 1969. Kuva: Posti-museo.

Postiauto Rovaniemen - Sodankylän välillä maantiehen uponneena v. 1921. Maantie oli yhtenä suurena liejujärvenä. Kuva: Postimuseo.

NYKYAIKAA" LAPISSA. Jazzia gramofonin säestyksellä: Sodan-kylän Torvisen nuoriso "panee jalalla sievästi" erikoislaatuisessa "talossaan". Valok. E. H. / Suo-men kuvalehti 1930.

Sodankylän Petkulan kylän kansa-koulun asuntolassa. Kuva: Antti Hämäläinen. / Suomen Kuvalehti 1937

Miehiä kahvitauolla Sodankylässä v. 1952. vas. makoilee Joonas Sieppi ja oik istuu Niila Hetta (Perälän Nip-pe ) Purnumukasta. Kuva: Poutvaa-ra Matti. / Museovirasto. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Sodankylän postitalon rappuset v. 1935.

"Ja sitten loppuu tämä kuvasarja. Tässä viimeisessä nähdään lap-palaisnainen ja auto. Matolaatikko eli kansankeittiö eli "autopussi" uusinta lajia. Brockway. "Lapin ju-na". Uusi aika on tullut ja entinen häviää. Ja uusi aika pyrkii muovaile-maan kaikki samanlaisiksi. Se ei kärsi erikoisuuksia. Sen oman kes-kitason arvo kärsii kai erikoisuuksis-ta. Niitä laatua tai toista nähdäkseen pitää jo kohta matkustaa Grönlan-tiin, eskimojen luo." Kuva ja teksti: Hakkapeliitta 1926.

Sodankylän poliisi "Torpan Paavo" eli Paavo Musikka 1920-luvulla. Metsosaalis on ripustettu puun oksaan. Louekangas on kasassa puiden varassa. Kuva: A.E. Järvi-nen. / Suomen Metsämuseo.

Poroerotus kuva Vuomaselältä 1959. Kuvassa vasemmalla Aune Huhtamella, Isäni Lauri Hetta sekä Anni Magga ja Paulus Magga. Ta-kana seisoo Annin ja Pauluksen poika Veijo Magga. Kuva ja teksti: Timo Hetta.

Sodankylän poliisi "Torpan Paavo" eli Paavo Musikka eräretkellä Po-mokairan suunnalla 1920-luvulla. Rakotuli palaa louteiden edustalla. Vieressä on metsosaalis. Kuva: A.E. Järvinen. / Suomen Metsä-museo.

Paavo Musikka eli Torpan Paavo, jaloissa pieksusaappaat ja vaimon-sa Kaisa yllään puolipitkä leninki ja lierihattu, ovat seisomassa hirsira-kennuksen seinustalla 1920-luvulla. Kuva: A.E. Järvinen. / Suomen Met-sämuseo.

Poroerotus Vuomaselällä joka kuu-luu Sodankylän Lapinpalkiseen ja on lähellä Inarinkunnan rajaa. Hetan Niila kasvot tänne päin.

Poroerotus Vuomaselällä joka kuu-luu Sodankylän Lapinpalkiseen ja on lähellä Inarinkunnan rajaa.

Poroerotus Vuomaselällä.

Hilja ja Kaaperi Sodankylä Kersilös-tä.

Sattasen lapsia 1930-luvulla. Lapset veneessää keulasta lähtien: Eeva Köngäs, Irja Riipi, Nanni Huhtala, Lyyli Mattila, Liisa Riipi, Aino Autio, Veera Erola. Takana kaksi tuntema-tonta. — Eeva Köngäs, Irja Riipi, Nanni Huhtala, Lyyli Mattila, Liisa Riipi, Aino Autio ja Veera Erola. Kuva: Anne Jordgubbsdotter Siirilä-von Krankenhaus.

Sodankylän kirkonkylä v.1886. Ku-va: Suomen Polar retkikunta / Oulun Yliopiston kirjasto.

Sodankylä, Anneberg. Joen töyrääl-lä sijaitsevassa Annebergissa asui-vat retkikuntalaisista herrat Granit, Dahlström, Blom ja Sundman, joita varten talosta oli vuokrattu sali ja kaksi huonetta. Toista huoneista saattoi tarvittaessa käyttää valoku-vauslaboratoriona, sillä valotetut negatiivit oli kehitettävä mahdolli-simman pian kuvauksen jälkeen. Annebergista oli noin kahdeksan minuutin pituinen soutumatka ha-vaintoasemalle, ja yhteyttä voitiin pitää puhelimitsekin. Anneberg toimi myös kyläläisille tarkoitettujen ja suuren suosion saavuttaneiden esi-telmätilaisuuksien pitopaikkana. Ku-va: Suomen Polar retkikunta / Oulun Yliopiston kirjasto.

Ihmisiä nousee Petsamoon mene-vään linja-autoon v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto

Kalastusta Sodankylässä v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museo-virasto.

Sodankylän poliisia Paavo Musikkaa eli Torpan Paavoa kupataan Koto-naan Sodankylän ja Vuotson välillä v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Talviurheilua Sodankylässä. Kuva: Pääskynen 15.5.1927.

Autioksi jäänyt pirtti Sodankylässä 17.9.1944. Kuva: SA-kuvat.

Tyhjä ja hiljainen on "kartano" So-dankylässä 17.9.1944. Kuva: SA-kuvat.

Kuva: Rovaniemi 1929.

Sodankylän kirkonkylän kansa-koulu.

Kota Sodankylässä v. 1914. Kuva: Paulaharju Samuli. Museovirasto.

Työmiehet lähdössä Sodankylän Keinoselkään v. 1961 Kuvassa ja-lasjärveläisiä lähdössä Lapin So-dankylän Keinoselkään ajamaan puutavaraa traktorisavotoille vuon-na 1961. Vas:lta Kalervo Mäkinen, Rauno Leppäkoski, Viljo Sysmäläi-nen, Lauri Ojala, Mikko Kurki, Arto Luoma ja Arvo Yli-Kivistö. Valok. Josua Pajula. Kuva: Jalasjärvi-seu-ra. / Museovirasto.

Kihlakunnanoikeuden istunto So-dankylässä 23.3.1909; vasemmassa reunassa Henrik Johannes Boström, todistamassa Blomqvist, seisomas-sa takarivissä vasemmalta: tunnista-maton, Ali Tornberg, Kyösti Gum-merus, Armas Raassina ja poliisi-konstaapeli Moberg. Kuva: Museo-virasto.