Sodankylän kirkonkylän lapsia talon rapulla. Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Sodankylä.

Sodankylä, Siurunmaa perheineen Siurunmaan talonpoikaistalo, joka veti vertoja eteläsuomalaiselle herrastalolle, oli retkikuntalaisille iloinen yllätys. Kuvassa poikiensa kanssa talon ”lystikäs” isäntä Kustaa Henrik Onnela (1829 - 1907) ja rouva Maria Liisa Oinas (1835 - 1923). Kuva: Suomen Polar retkikunta / Oulun Yliopiston kirjasto. / finna.fi

Sodankylä, Siurunmaan lapset Valokuvaaja ilmeisesti K. Granit vuonna 1882. Monet retkikuntalaisten vapaa-ajan retket suuntautuivat Siurunmaahan Onnelan taloon, jossa nuorten tutkijoiden kiinnostuksen kohteena oli talon nuori väki, etenkin kylän ”komeimmukset” tyttäret. Tytöt vasemmalta: Elsa Kreeta (1869 - 1937), Maria Matilda (1861 - 1911) ja Kustaava (1866 - 1890). Pojat vasemmalta: Matti (1859 - 1943) ja Johan Henrik eli Janne (1863 - 1931). Kuva: Suomen Polar retkikunta / Oulun Yliopiston kirjasto. / finna.fi

Sodankylää 50-luvun alussa. Mannermaan liiketalo oikealla, myöhemmin ravintola Revontuli ja sodasta säästynyt Tuomas Nikkarisen talo keskellä kuvaa, tummahko matala rakennus. Siitä seuraava kylälle päin on ns. uusi Kemiyhtiön talo. Sen paikalla on nykyisin Nordea.

Kevätulvan ahdistama talo Sodankylässä, lähellä Rovanientä. Kuva ja teksit: Helsingin kuvalehti no 10. 2.6.1910.

Sodankylän kirkonkylästä jossa on uhkeita taloja ja kaksi kauppapuotia, on sopiva ottaa uusikyyti. Kestikievari kaikin puolin moitteeton. Sen vastapäätä, virran länsi-rannalla kohoaa uusi, kaunis, hiekkakiven värinen kirkko: Teksti: Matkasuuntia Suomessa 1889.

Aleksanteri Kena. Kuva: Opettajain lehti no 35. 02.09.1910.

Sodankylä 1900-luvun alussa.

Kuormat puretaan Sodankylän kirkolla josta saksalaiset vievät tavarat edelleen Rovaniemelle. SA-kuvat.

Sodankylän keskustaan jäi saksalaisilta polttamatta vain seitsemän taloa. SA-kuvat.

Sodankylän posti ja lennätinlaitos joka nykyisin on saksalaisten hallussa. SA-kuvat.

Siirtolan poikia Vaalajärveltä eli Kotamaasta. Sa-kuvat 1944.

Kitisen silta Sodankylässä ennen sotia. Se oli kävely silta joka talveksi purettin ja oli vielä v.1950 kesän. Uusi silta valmistui v. 1952.

Pohjolan pitkät taipaleet nostattavat ruokahalua ja uunissa paistettu lammas maistuu hyvältä. Uula Mikkolan tyttöjä, oik. Minna, Saimi ja Milja Mikkola. Kuva vuodelta 1944, SA-kuvat.

Sodankylän koululaisia 1938. Kuva: Vanha postikortti.

Matkalla Rovasesta Kultalaan. Kuva: Emil Sarlin, 1898. GTK.

Suomujoen Porttikoski Palovankanjoen suun pohjoispuolella Pohjois-Sodankylässä. Kuva: Emil Sarlin, 1898. GTK.

Näkymä Muorravaarakkajoen laakson yli Hirvaspäille. Kuva: Emil Sarlin, 1898. GTK.

Kivitunturi. Kuva: Väinö Tanner, 1905. GTK.

Luirojoen Alaköngäs. Kuva: Väinö Tanner, 1905. GTK.

Nattaset. Kuva: J. J. Sederholm, 1905. GTK.

Kitinen Akankosken yläpuolella. Kuva: J. J. Sederholm, 1905. GTK.

Sodankylän vanha kirkko. Kuva: J. J. Sederholm, 1905. GTK.

Päätemoreenia Ahvenjärvellä. Kuva: Väinö Tanner, 1908. GTK.

Tankajoen silta. Kuva: J. H. Saarinen & all., 1902 - 1903. GTK.

Sodankylän kirkko. Kuva: J. H. Saarinen & all., 1902 - 1903. GTK.

Tuntematon talo Lapissa, mahdollisesti Tankapirtti? Kuva: J. H. Saarinen & all., 1902 - 1903. GTK.

Jäälauttoja Kitisellä toukokuun lopussa. Kuva: Emil Sarlin, 30.05.1902. GTK.

Saksalainen auton koeajo-porukka Berliinistä Sodankylässä 1900-luvun alussa.

Sodankylä v.1882.

Syrjäkylissä tapahtuu kaikki leppoisassa hengessä kuin perhepiirissä ikään. Rajalan kylässäkin tulvii, kuten kaikkialla Lapissa, ja kansakoululle pääsee miltei helpommin veneellä kuin jalan. Rajalan vaalilautakunnan puheenjohtaja Jussi Tyni ohjailee ritarillisesti kauppiaan rouvan Martta Arposen vaalipaikalle. Kehnosta säästä huolimatta rajalaiset kävivät kiitettävän ahkerasti laiskanläksyllään. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 21/1957.

Sodankylän raunioiden keskelle jäi saksalaisilta polttamatta seitsemän taloa Sodankylän keskustaan. Sodankylä 1944.10.30. Kuva: SA-kuvat.

Sodankylän "kuulutukset". 21.2.1940. SA-kuvat.

Sodankylä 21.2. 1940 - valokuvaaja lähdössä kuriiripartioon. SA-kuvat.

Sodankylän kirjasto 1944.09.17. SA-kuvat.

Sodankylän puhelinkeskus välittää viimeisiä suomalaisten puheluja 17.9.1944. SA-kuvat.

Sodankylän Kelujärven kylän asukkaat jättävät kotinsa, autoja kuormataan 1944.09.17. SA-kuvat.

Sodankylän Kelujärven kylän asukkaat jättävät kotinsa, autoja kuormataan 1944.09.17. SA-kuvat.

Sodankylän Kelujärven kylää 17. 9.1944. SA-kuvat.

Kuormat puretaan Sodankylän kirkolla 17.9.1944, josta saksalaiset vievät tavarat edelleen Rovaniemelle. SA-kuvat.

Sodankylän Vaalajärven kylän karjaa matkalla rajaa kohti 17.9.1944. (Kirjassa: Pako Lapin sodasta kirj. Onerva Hintikka ( 2016) kerrotaan paljon mm. karjankuljetuksesta. Ei ollut helppoa ei tytöillä eikä karjalla.) SA-kuvat.

Sodankylän Vaalajärven kylän karjaa matkalla rajaa kohti 17.9.1944. SA-kuvat.

Vaalajärven kylän entisiä asukkaita 17.9.1944 tavaroineen. Keskellä riestolainen Alakorvan Sonja. Kuva: SA-kuvat.

Vaalajärven kaunottaria 17.9. 1944. Kuva: SA-kuvat.

Vaalajärven kaunottaria 17.9. 1944. Kuva: SA-kuvat.

Pieniä Vaalajärven kaunottaria 17.9.1944. Kuva: SA-kuvat.

Tyhjä ja hiljainen on ""kartano"". Sodankylä 1944.09.17. Kuva: SA-kuvat.

Autoa vastaan tulee yhtämittaisia evakkokolonnia. Sodankylä 1944.09.17. Kuva: SA-kuvat.

Siviiliasukkaat ovat juuri poistuneet ja saksalaiset tulleet tilalle. Lähellä Sodankylää 1944.09.19. Kuva: SA-kuvat.

Saksalaiset sotilaat nostamassa entisten asukkaitten perunoita. Lähellä Sodankylää 1944.09.19. Kuva: SA-kuvat.

Saksalaiset ovat perääntyessään tuhonneet maailman vanhimman observatorion Sodankylässä täydellisesti. Sodankylä 1944.11.08. Kuva: SA-kuvat.

Suurin osa Sodankylästä on hävitetty. Kuvassa näkyvällä paikalla oli ennen Sodankylän apteekki. Sodankylä 1944.10.30. Kuva: SA-kuvat.

Sodankylän, Ol Lapinmaan ja Mannermaan liiketalot ovat myöskin hävitettyinä. Sodankylä 1944.10.30. Kuva: SA-kuvat.

Sodankylän vanha puinen kirkkokin säilyi tuholta. Sodankylä 1944.10.30. Kuva: SA-kuvat.

Sodankylän raunioiden keskelle jäi saksalaisilta polttamatta seitsemän taloa Sodankylän keskustaan. Sodankylä 1944.10.30. Kuva: SA-kuvat.

Kuva ja teksti: Helsingin kuvalehti: kuvallinen aikakauslehti no 10. 02.06.1910.

Sodankylän raunioiden keskelle jäi saksalaisilta polttamatta seitsemän taloa Sodankylän keskustaan. Sodankylä 1944.10.30. Kuva: SA-kuvat.

Nimismies Aaro Raappana, joka viihtyi Sodankylässä pitkään. Hän oli ensin Sodankylän eteläisen piirin nimismies vuodesta 1930 vuoteen 1945 ja koko pitäjän nimismies vuodesta 1945 vuoteen 1950. Jonka talo oli se sodanjälkeinen "kummitustalo", jossa Salmelan tilitoimisto toimi myöhemmin. Ensimmäiset siviiliasukkaat ja nimismies ovat saapuneet toteamaan Sodankylän hävityksen jälkiä. Sodankylä 1944.10.30. Kuva: SA-kuvat.

Sodankylä Polar-retkikunnan asema v.1882. Kuva: Sophus Tromholt.

"Kuvassa Sigrid on poroajelulla Kultalassa noin vuonna 1884, ajomiehenä toimii Matti Kaapela. Sodankyläläinen Kaapelan Matti oli suureksi avuksi retkikuntalaisille muun muassa maajohtojen asentamisessa ja korjauksessa sekä laitteiston pystyttämisessä." Kuva: Suomen polarretkikunta, Oulun Yliopiston kirjasto.

Sodankylän kirkko, Hietasen rantasauna näkyy kuvassa, kuva on otettu nykyisen Eljaksen talosta päin.. Kuva J. H. Saarinen & all., 1902 - 1903, GTK.

Torppa Kitisen varsilta 1950-luvalla. Kuva Esa Hyyppä, Geologian tutkimuskeskus, GTK.

Kuva on Postimuseon julkaisemasta postikortista, jossa on Benz-Gaggenau –merkkinen postilinja-auto matkalla Rovaniemeltä Sodankylään vuonna 1921. Auton ohjauspyörä todella on oikealla puolella, joten nainen ei ole kuskin paikalla. Teksti: Kari Alaluusua.

Sodankylän keskustaa pakkaspäivän savujen huurteessa. Oikealla olevan keskuskansakoulun takana virtaa Kitinen, jonka vartta maantie noudattelee kohti pohjoista. Tulevaa varuskunta-aluetta, jolla on jo suoritettu työmaarakennuksia varten alustavia raivaustöitä, rajoittaa lännessä luoteesta virtaava Jeesiöjoki, joka kirkonkylän etelälaidalla yhtyy Kitiseen. Varuskunta-alue pistäytyy muutamina "käytävinä" maantien yli jatkues itään Kitisen toisellekin puolelle. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 11/1959.

Sodankylä.

Poromies-patsas Sodankylässä, Mallina Veikko Pokka Ylikitisen Hietaniemestä. Kuva: Postikortti Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Sodankylä.

Raudanjoki. Kuva: Björkman, Leo. / Museovirasto. / finna.fi

Raudanjoki. Kuva: Björkman, Leo. / Museovirasto. / finna.fi

Sodankylän kirkonkylää v. 1932. Kuva: Suo Siiri. / Museovirasto. / finna.fi

Poromiehiä yöleirissä Tenniöllä 1890-luvulla. Kuva: Inha I. K., kuvaaja ; Ståhlberg K. E., tuottaja. / Museovirasto. / finna.fi

Sodankylän lottia noin v. 1935. Kuva: / Museovirasto. / finna.fi

Sattanen v. 1930. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto. / finna.fi

Moskuvaaran kylää v. 1930. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto. / finna.fi

Sodankylä v. 1930. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto. / finna.fi

Sodankylä v. 1930. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto. / finna.fi.

Rieston kylä v. 1930. Kuva: Mikkola Erkki. / Museovirasto. / finna.fi

Kustu Korvanen v. 1937. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

"Sodankylän kirjakauppa"; Martta Kolehmainen Sodankylässä Kuva: / Museovirasto. / finna.fi.

KURTIN EEVA, tietäjäeukko Sodankylän Kieringistä. Kuva: Samuli Paulaharju. / Museovirasto.

Taulu on tehty valokuvan mukaan, jonka Joulutervehdykselle on lahjoittanut Valokuvaaja K. E. Stählberg. Se esittää valokuvaajaretkikunnan yömajapaikkaa Sodankylässä tuolla kaukana Pohjolassa. Kalaa paistetaan haarukkavartaalla, sillä aikaa kun perunat kiehuvat padassa. Merkillistä kyllä on valokuva otettu k:lo 12 yöllä; niin valoisata on Pohjanperillä koko vuorokauden, että valokuvaustakin voidaan harjoittaa yön aikana. Siellä on yhtä valoista, kuin meillä päiväsaikaan, kahden kuukauden aikana läpi koko vuorokauden; senvuoksi sanotaan, että siellä on "kahden kuukauden pituinen päivä." Tällaisten valokuvaajaretkikuntien kautta opimme tuntemaan maatamme. Joukko kauniita maisemia eri tahoilta maatamme valokuvataan suureksi iloksi niille, jotka tällä tavoin voivat saada käsityksen maamme monista kauniista paikoista ja joilla ei ole tilaisuutta matkustella Suomen niin lukuisissa luonnon-ihanissa seuduissa. Kuva: Joulutervehdys 1.12.1893.

Tämänvuotiset kevättulvat Lapissa. Kauppias Halosen talo Sodankylän kirkonkylässä jäitten ja tulvaveden keskellä. Kuva: Helsingin Kaiku 26.5.1906.

Sotataipaleen uutistalo Sodankylässä. Talon ohi tehtyä 50 km:n pituista ja 6 m:n levyistä varsitietä kulkee piakkoin paikalleen saatava Kemi-yhtiön tukkiveturi vetämään kerrallaan 400 tukkia Venäjän puolelle kallistuvain vesistöjen varsilta Kemijoen rantaan. Talon taustana näkyy Sotatunturi. Kuva: Helsingin Kaiku 15.2.1913.

Suomen Rakennusmestariliiton Vlll:nen vuosikokouksen pohjoisimmat osanottajat. Rakennusmestari Eino Markus Inarista (oik.) ja rakennusmest. K. A. Niemelä Sodankylästä. Kuva: Rakennustaito 1.3.1913.

Työhön lähdettäessä. Taustassa tukkisauna Sodankylän pitäjässä. Kuva: Tapio 1.1.1915.

Kuorma-auto ja kuljettaja Sodankylän postin pihalla. Kuva: Postimuseo./ Museovirasto.

Postauton tankkaus Sodankylässä 1930-luvulla. Auton tankkauksessa kuljettaja Salminen (oik.) ja Fredrik Oikarainen sekä taustalla kauppias Iivari Mellenius. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

55:n kilometrin päässä Rovaniemeltä Rovaniemi- Sodankylä linjan Benz-Gaggenau on sivuuttanut juuri linjan viimeisen postihevosen 30.5.1921. Benz oli alunperin kuorma-auto, jonka lavaa kiersivät puupenkit. Posti sijoitettiin lavan keskelle, ja jos matkustajien joukossa oli nainen, sai hän kunniapaikan kuljettajan vieressä. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Benz postiauto Raudanjoen rannassa, ratissa Franssila, edessä autopostimies Poikela, jolla oli aina hattu päässä. Lyhdyt otettu pois, koska lasit eivät kestäneet kolinaa ja tärinää. Lasit laitettiin paikoileen vasta pilkkopimeän aikana. Lyhtyjen lasit olivat ensimmäisellä matkalla paikoillaan, mutta "poreilivat" heti. Otettiin talteen siksi, koska Rovaniemellä ei oikein kyetty leikkaamaan pyöreätä lasia. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Rovaniemi-Ivalo -linjan postiauto Kitisen kapulalossilla v. 1921. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Vuoden 1921 Rovaniemi - Sodankylä -linjan Benz postiauto, johon on vaihdettu ilmarenkaat. Autonkulj. F. Oiharinen (Fredrik Oikarainen ?) ja postiljooni Paavo Lähde. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Postiauto Sodankylän linja-autoaseman edessä v. 1969. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Postiauto Rovaniemen - Sodankylän välillä maantiehen uponneena v. 1921. Maantie oli yhtenä suurena liejujärvenä. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

NYKYAIKAA" LAPISSA. Jazzia gramofonin säestyksellä: Sodan-kylän Torvisen nuoriso "panee jalalla sievästi" erikoislaatuisessa "talossaan". Valok. E. H. / Suo-men kuvalehti 1930.

Sodankylän Petkulan kylän kansa-koulun asuntolassa. Kuva: Antti Hämäläinen. / Suomen Kuvalehti 1937

Miehiä kahvitauolla Sodankylässä v. 1952. vas. makoilee Joonas Sieppi ja oik istuu Niila Hetta (Pe-rälän Nippe ) Purnumukasta. Ku-va: Poutvaara Matti. / Museoviras-to. Kuvateksti: Hilkka M. Magga.

Sodankylän postitalon rappuset v. 1935.

"Ja sitten loppuu tämä kuvasarja. Tässä viimeisessä nähdään lap-palaisnainen ja auto. Matolaatikko eli kansankeittiö eli "autopussi" uusinta lajia. Brockway. "Lapin ju-na". Uusi aika on tullut ja entinen häviää. Ja uusi aika pyrkii muovaile-maan kaikki samanlaisiksi. Se ei kärsi erikoisuuksia. Sen oman kes-kitason arvo kärsii kai erikoisuuksis-ta. Niitä laatua tai toista nähdäkseen pitää jo kohta matkustaa Grönlan-tiin, eskimojen luo." Kuva ja teksti: Hakkapeliitta 1926.