Kuvia Utsjoelta.


 
 

Kanttori Hannes Lehto on syntynyt Utsjoella lappalais-talollisen poikana. Nuoruus-vuodet hän metsästi ja ka-lasti sekä hoiti poroja. Nämä toimet eivät häntä ajanmit-taan kuitenkaan tyydyttä-neet, vaan 20-vuotiaana hän ryhtyi opiskelemaan suorit-taen kahdessa talvessa kansa-koulukurssin ja tuli oppilaaksi Helsingin lukkari-urkurikouluun, josta hän pääsi 1915. Tällöin hän tuli v. t. kanttoriksi Hämeenky-röön ja v. 1916 nykyiseen virkaansa Pylkönmäelle.

 

Joosef Guttorm.

Tyttö Utsjoelta v. 1935.

Oik: Ovla Lukkari. Hans Poltto ja Virkkunen v. 1933.

Veli Sammeli.

Lapinkomitean kokouksen osallis-tujia ulkona kokouksen jälkeen Utsjoella 17.08.1902. Kuva: Mu-seovirasto.

Magga Laiti Kostejärvellä- Koadnil-jávres, taustalla Uts'koski. Kuvan ottanut terveydenjoitaja Saimi Lind-rot v. 1937.

Kaamasmukka v. 1931. Kuva: Mikkola, Erkki. / Museovirasto.

Hans Palton perhe Akukoskelta Ylä-Tenolta v. 1938. Lapset: Niiles Antti, Anna-liisa sekä, äiti Inga Sofen sylissä Johannes.

Leppälän Liisa ja eräs "Suoma-länsman."

Hentu-Niileksen liha-aittoja.

Piera Länsmanin kota.

Piera Länsman kodassaan.

Tsieskuljoen Maarit.

Mikkelsenin aitat Levajokisuun yläpuolella Leavvajohkan eli Levajoen kylässä. (Norja) Kuva: Tapahtui kaukana on Topo Leistelän ja Edvin Laineen ohjaama elokuva vuodelta 1950.

Geaidnojávri Rásttegáisán takana. Kuvattu etelään päin. (Norja.) Kuva: Tapahtui kaukana on Topo Leistelän ja Edvin Laineen ohjaama elokuva vuodelta 1950.

Leavvajohkan eli Levajoen alapuolelta. (Norja.) Kuva: Tapahtui kaukana on Topo Leistelän ja Edvin Laineen ohjaama elokuva vuodelta 1950.

Leavvajohkan eli Levajoen alapuolelta. Alla olevia tietoja on otettu aikalaislehtijutuista ym: Elokuvaa kuvattiin Norjan puolella Tenonlaaksossa Nevajoella, kuvauksia tehtiin myös Enontekiön tienoilla sekä Utsjoella ja Ruijassa sekä Norjan Lapissa Rastegaisa-tunturissa, mahdollisesti läheisellä Levajoella. Kuvauspaikkana tai ainakin majapaikkana Enontekiön Hetan kylä sekä Outakosken kylä. Porokuvia kuvattiin Kaamasmukassa. Kuva: Tapahtui kaukana on Topo Leistelän ja Edvin Laineen ohjaama elokuva vuodelta 1950.

tästä vasemmalle. (Norja.) Alla olevia tietoja on otettu aikalaislehtijutuista ym: Elokuvaa kuvattiin Norjan puolella Tenonlaaksossa Nevajoella, kuvauksia tehtiin myös Enontekiön tenoilla sekä Utsjoella ja Ruijassa sekä Norjan Lapissa Rastegaisa-tunturissa, mahdollisesti läheisellä Levajoella. Kuvauspaikkana tai ainakin majapaikkana Enontekiön Hetan kylä sekä Outakosken kylä. Porokuvia kuvattiin Kaamasmukassa. Kuva: Tapahtui kaukana on Topo Leistelän ja Edvin Laineen ohjaama elokuva vuodelta 1950.

Komeita poikia ja pororikkaita Nuorgamista Palomuotkasta. Vas Nils Länsman eli Insku, Kauno Länsman ja Toivo Erke (Utsjoen varrelta Palomuotkasta.). Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti.

Guttormin kuusivuotias Leena oli kuullut ison herran tulosta ja halusi tulla varmistamaa, mahtuiko iso mies Utsjoen kunnantaloon. Mukana olivat äiti Katja Anja Guttorm ja pikkusisko Heli Maarit, 4. Guttormit haluavat peruskoulun ylä-asteen Inariin, jossa on enemmän mahdollisuuksia. Ratkesi riita miten päin vain, Leena aloittaa koulun Utsjoella ensi syksynä. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti.

Kari Mikkonen ja tullin virkakäytössä ollut moottoripyörä Utsjoella kesällä 1971. - Kuva: Kari Mikkosen albumista.

Utsjoen kirkotuvat v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi

Sammel Laitin kota v. 1925. Ánná-Gáddjá Laiti ja tyttönsä Kristiina Laiti (myöh. Seurujärvi). Mierasjávri. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto. / finna.fi.

Lapinpuku on työasu ja juhla-asu; eipä älynnyt Antti Lukkari, 75, pistää pesiä päälleen, kun lähti Niemelän kylästä vierasta puhuttamaan. "Ois pitänyt panna peski. Se onkin semmoinen peski, että siinä on kuusi kyynärää karvoja. Olis jääny miehiä hihoihin kiinni, veisteli poromies Brando-laseissaan. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti.

Nils Johan eli Johan Niiles Valle, Kuva: Suomen Kuvalehti.

Utsjoki-Syysjärvi reitin polun varrella v. 1947. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto. / finna.fi

Inga Paltto näskää nahkaa v. 1925. Kuva: Paulaharju Samuli. / Museovirasto.

Utsjoella Mari Aikio, os. Paltto, (Junná Biehtár oabbá Boalvárnjárggas, Gáregasnjárggas) ja poikansa Oskari Aikio, Hyljelahti, Inari. v. 1942.

Fierranjoen talo ja Suarjepakti kesällä 1931.. Henkilöt oikealta vas. Antti Porsanger l. Elle Per Andaras, Aslak Paltto, Erkki Mikkola, Kristiina Paltto, Marit Paltto, Klemet Antinpoika Porsanger. Kuva Erkki Mikkola, GTK.

Hans Halonen eli "Rajan-Hanssi" kalassa Alaköngäällä.

Utsjoki - Luomujärvi.

Piera Uulanpoika Länsman ja hänen vaimonsa Birit os. Vuolab sylissä v.1916 syntynyt Kaarina. Utsjoki v.1917-18.

Tcsharsjoen köngäs, Utsjoki.

Rajan lappalaistalo Tenojoen rannalla aivan Norjan rajan läheisyydessä (Suomen pohjoisin talo). Kuva: J. J. Sederholm, 1898. GTK.

Tenojoen länsirantaa kilometri Nuovusen (Nuvvus) yläpuolella; taustalla oikealla Ailigas (Ailegas). Kuva: Emil Sarlin,1901. GTK.

Nuvvuksen Ailikas. Kuva: Emil Sarlin, 1901. GTK.

Terassi- ja harjumuodostumia Tenojoen Ylä Könkäällä, kuvattu Norjan rannalta Suomeen päin. Kuva: Emil Sarlin, 1901. GTK.

Tenojoen mutkan pohjoisrantaa 3 kilometriä Ylikönkään alapuolella. Kuva: Emil Sarlin, 1901. GTK.

Tenojoen länsirantaa kilometri Kaavin alapuolella. Kuva: Emil Sarlin, 1901. GTK.

Näkymä nimismiehen virkatalosta "Onnela" Tenojoen laakson ylitse pohjoiseen. Kuva: Emil Sarlin, 1901. GTK.

Ailigas Utsjoen suun itärannalla. Kuva: Emil Sarlin, 1901. GTK.

Y. Kangasniemi ja Tuomas Törmänen huuhtomassa Tenojoen rannalla Onnelan alapuolella. Kuva: Emil Sarlin, 1901. GTK.

J. H. Saarisen leiri Suorre tievjalla Inarin ja Utsjoen pitäjien rajalla. Kuva: J. H. Saarinen, 1904. GTK.

Tenojoki, etualalla Rajala. Kuva: Väinö Tanner, kesäkuu 1907.

Tenojoki, edustalla Nuorgam. Kuva: Väinö Tanner, kesäkuu 1907. GTK.

Tenojoki.

Kuvateksti

Jouni Tapiola Utsjoen Kaavasta (k. 2.1.2012.) elokuvassa Valkoinen peura (1952) Ei jatkanut elokuvauraa, piti luontaiselinkeinoja ja kunnan asioita elokuvauraa tärkeämpänä. Toimi pitkään Utsjoen vt. kunnanjohtajana. Kuva elokuvasta Valkoinen peura.

Jouni Tapiola. Kuva elokuvasta Valkoinen peura.

Vullis'Ovia Johan ja Vullis'Ovia Jouna ovat kaksoset. Kaipa sen jo kuvastakin näkee. Luonnossa he ovat vielä enemmän samannäköisiä kuin tässä. Kuva: Suomen Kuvalehti 51/1938.

Taaveh'Ant' Magga on tietenkin Taaveh' Antin emäntä. Häneen lantalainen pääsee käsiksi ehkä parhaiten kirjassa "Tunturi uhkaa". Kuva: E. A. Manninen Suomen Kuvalehti 51/1938.

Tässä Taaveh'Ant, joka heti pistäysi maakellariin lohta väärtillensä leikkaamaan, kun tämä kerran Lannasta vuosien takaa tuli Utsjoelle käymään. Nyt Taaveh'Ant ei enää aja perässä eikä leikkaa lohta. Häneltä on loppunut ikä. Kuva: E. A. Manninen Suomen Kuvalehti 51/1938.

Postivenettä kuljetetaan rullarataa myöten Hakokönkään ohi, sillä ei ole sitä huimapäätä, joka lähtisi sitä alas laskemaan. Kuva: Suomen Kuvalehti 40/1923.

Juho Helander on miellyttävä saamelaisnuorukainen, jolle lohen soutaminen tuo turistikautena sievoisen lisäansion. Lohensoutaja perii tavallisesti 2000 mk yön ajan tehtävästä ja lisäksi puolet saaliista. Tai sitten 3000 mk ilman saalista. Maksutapa sovitaan etukäteen. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 33/1959.

Tämä näky on punainen vaate paikallisen asukkaan silmissä. Mutta turistien puolustukseksi on sanottava, että Utsjoella ei ole tähän mennessä ollut tarpeeksi vuokrattavia veneitä, joten oma lotja on ollut menesti tarpeen. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 33/1959.

Kuva E. A. Manninen/ Suomen Kuvalehti 51/1938.

Ovlas'Ovla. Kuva E. A. Manninen. / Suomen Kuvalehti 51/1938.

Asllat ja Jovnna Änne Kuva: Suomen Kuvalehti 2/1935.

Polis-Aslak eli Aslak Guttorm, jonka kanssa ajoimme poroilla yli 10 000 kilometriä kahdeksana talvena. Ei silti, että se mikään mahdoton luku olisi. Kuva ja teksti: E. A. Manninen/Suomen Kuvalehti 51/1938.

Tässä seisoo Vullis' Piehtar. Hänen kanssaan ajelimme kerran neljä tiimaa Veätshimohkista Utsjoen kuruun. Väli on kaksi penikulmaa, minkä kuka hyvänsä tietää. Piehtar oli iloinen siitä, että oli vielä olemassa lantalainen, joka ei töytyyttänyt hänen edelleen ja joka ei tappanut ajokasta hullulla ajolla. Härjän tuli näet saada seisahtaa milloin halusi; muuten se voi joutua vesiummelle. Ei elä enää Vullis' Piehtarkaan. Kuva ja teksti: E. A. Manninen Suomen Kuvalehti 51/1938.

Vanhaa saamelaispolvea edustaa tässä 77-vuotias Antti Helander ( Jágár-Ánte), Savelan talon vanhaisäntä, joka on tunnettu monenlaisen työn taitajana. Antti on ollut etevä seppä, venemestari, räätäli, kelloseppä ja ties mitä. "Olen halunnut kokeilla kaikenlaista, kun minulla on niin hyvä ote kaikkeen." Virkeä Antti-vanhus on ollut vapaaehtoisena Petsamon retkikunnassa 1918, Pohjois-Norjan paikkakunnat ovat hänelle tuttuja ja evakkomatka vei aina Ylivieskaan asti. Tässä on valmistumassa oikea Tenon vene, jota pojat saavat tulevana kesänä liikutella. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 33/1959.

Leäipijoh'Äijje on Suomen pohjoisin tervanpolttaja, vaikka ikää on jo lopulle kahdeksankymmentä vuotta. Vieraalle hän ei puhuttelematta sano enempää kuin päivän ja - tietenkin hyvästin: "Puorri peäivvi" ja "Mona tiervan". Kuva ja teksti: E. A. Manninen Suomen Kuvalehti 51/1938.

Saamelaisille, jos kenelle, uskollinen koira on ystävistä parhaimpia. Se seuraa isäntäänsä talvisin tunturille ja kesäisin lohivesien äärelle. Kuvassa poro- ja kalamiehet Uula Niittyvuopio (oik koirineen) ja Hans Vuolab yöllistä lepotuokiota pitämässä Tenon rannalla. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 33/1959.

Marja Paadar Utsjoelta.

Nainen työskentelemässä Utsjoen pappilan kasvimaalla 1920-luvulla.. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto. / finna.fi

Lapin aitta Utsjoella 1920-luvulla.. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto. / finna.fi

Niillas Niillas ja áddjámet Ándaras Hánsa, Niiles Niittyvuopio ja Hannu A. Kitti kodassa 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto. / finna.fi

Tukkia sahataan telineellä 1920-luvulla. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto. / finna.fi

Hirsipahtaa lähestyy eli könkään rannalla ollaan v. 1907. Kuva: Haataja Kyösti. / Museovirasto. / finna.fi Kuvateksti: Birit Vuolab.

Outakosken kansakoulun opettaja Guttorm. Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Teno Norjan puolelta nähtynä v. 1939. Kuva: Jokinen Eino. / Museovirasto. / finna.fii

Guolnan muori, Linnä, otti piipun suustaan ja ihmetteli, mitä lensmanni aina ajaa. Eihän Guolnan puolessa norjalaisten poroja näkynyt milloinkaan, jotta turha niitä oli takavarikoimismielessä vahdata. Ja jos näkyikin, omalla puolellaan ne visusti pysyivät. Guolnan talon editse näet kulki Suomen-Norjan raja, pitkin Inarijokea. Kuva: E. A. Manninen Suomen Kuvalehti 51/1938.

Postimies Ola Guttorm. Retkikunnan koskenlaskija Tenojoella. Kuva: Suomen Kuvalehti: 28/1919.

Helsinkiläissyntyinen terveyssisar Hilja Rechardt toteaa, että utsjokilaiset ovat tervettä väkeä. Pitäjässä on kaksi terveystaloa: Kirkonkylässä ja Nuorgamissa ynnä vielä Punaisen Ristin sairasmaja Outakoskella. Pahoin sairaat lähetetään Ivalon tai Rovaniemen sairaaloihin, kunnanlääkäri - yhteinen Inarin kanssa - asuu Ivalossa. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti: 33/1959.

Yleiseen kunnansihteerien tapaan on Lahdesta lähtöisin oleva L. A. Minkkinen pessimisti kuntansa tulevaisuuden suhteen. Mahdollisuuksia eteenpäin menoon ei ole riittävästi. Työttömiä on 10 pros. väestöstä, ja mistäpä hankkia heille työpaikan, kunhan tietyötkin päättyvät? Lohenkalastus Tenossa pitäisi antaa paikallisten asukkaiden yksinoikeudeksi, sitä mieltä on kunnansihteeri. Kouluolot ovat tyydyttävät. - Kuvassa kunnansihteeri Minkkinen kunnantalossa valtuuston istuntosalissa. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti: 33/1959.

Tällä rajalla otetaan harvoin kiinni salakuljettajia, virkkaa tullimies Kaarlo Pöykkö. Asukkailla on oikeus tuoda Norjan puolelta tavaraa omiksi tarpeiksi ilman tullia. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti: 33/1959.

Utsjoen hengellisen elämän tukipilarit: kirkkoherra Toivo Suominen Marjatta-rouvineen ja 106-vuotias kirkko jota rakentaessa Turun tuomiokirkko on ollut esikuvana. Kirkkoon mahtuu suunnilleen 200 henkeä, mutta sen käyttöä rajoittaa lämmityslaitteiden puute. Utsjoen väestö on syvästi uskonnollista vanhalaestadiolaisessa hengessä ja koko kylä on aina saapuvilla, kun sanaa julistetaan. - Kirkkoherrapari Suominen on jo toiseen otteeseen Utsjoella, ja viihtyy hyvin Engelin piirtämässä 1843 rakennetussa pappilassa. Molemmat ovat innokkaita kalastajia ja luonnonihailijoita. Kuvassa tarkastellaan harvinaista tunturikatkeroa. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti: 33/1959.

Karikasniemen postinhoitajaperhettä: Emäntä Kirsi Niittyvuopio, tyttäret Maarit Kirsi ja Magga, pojat Jouni, Aslakki ja Veikko Olavi. Postinkantaja Antti Niittyvuopio kävelee kaksi kertaa viikossa lähes 200 km:n lenkin. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 32/1942.

Ketterä vanhus on pohjoisimman talon vanhaisäntä Klemetti Halonen, joka tässä keräilee lohiverkkojaan Tenojoesta. Verkot pitää ottaa aina rannalle perjantaisin ja maanantaina ne saa taas panna veteen. Välipäivinä on lohella niiden puolesta vapaa uida. Klemetti Halonen on suomalaista syntyperää, mutta avioitui Norjan saamelaisen kanssa. Kuva ja teksti: Suomen Kuvalehti 33/1959.

Maarit Laiti. Kuva: Suomen Kuvalehti.

Ihmisiä työssä pappilan kellarin edustalla Utsjoella v. 1921-1929. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto.

Ryhmäkuva vaaran laella Utsjoella v.1921-1929. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto. / finna.fi

Kaksi naista nimismiehen talon, "Onnelan", verannalla v. 1921-1929.. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto. / finna.fi

Seitikko v. 1924.. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto. / finna.fi

Seitikko v. 1924. Kuva: Ahola Juhani. / Museovirasto. / finna.fi

Tenojoki Välimaan kohdalla v. 1939, edessä Eriksenin talot. Kuva: Jokinen Eino. / Museovirasto. / finna.fi

Tenojoki Onnelan kohdalla v. 1939. Kuva: Jokinen Eino. / Museovirasto. / finna.fi

Poromiesten kota ja suongeriteline Utsjoella. Kuva: Kalliola R. / Museovirasto. / finna.fi

Mierasjärvi v. 1947. Kuva: Heilala Pentti. / Museovirasto. / finna.fi

Venemiehiä Tenolla Ailigasjargan pohjoispuolella v. 1918. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto. / finna.fi

Akukosken kylä v. 1918. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto. / finna.fi

Johannes Holmberg taakkamiehenä v. 1918. Kuva: Auer Väinö. / Museovirasto. / finna.fi

Kalastaja Tenojoella päässään sääskilakki. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto. / finna.fi

Saarelan talo Utsjokivarressa, 9 km. Utsjoen kylästä. Kuva: Hämäläinen Antti, kuvaaja Museovirasto. / finna.fi

Utsjoen kirkko ja pappila. Kuva: Soldan Carl Erik, tekijä 1850–1860. / Museovirasto.

Aikion l. Paksujalan kalastajatila Utsjoen Itärannalla. Kuva: Soldan Carl Erik, tekijä 1850–1860. / Museovirasto.

Petsikkotunturin välitupa. Kuva: Partiolainen : Suomalaisen partioliikkeen äänenkannattaja no 9-10. 15.10.1918.

Välimaa v. 2004. Kuva: Suna Antti. / Museovirasto. / finna.fi

Nillukan kesäpaikan edustalla Nillá Risten, Kristiina Nillukka os. Niittyvuopio. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto. / finna.fi

Utsjoen kirkkotupa v. 1948, Boles-Risten oikealla. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto. / finna.fi

Utsjoen kirkkotuvat. Kuva: Hämäläinen. / Museovirasto. / finna.fi

Kirkonmäki ja kirkkotupia, taustalla Mantojärvi, Birit Guttorm Garnjargasta vasemmalla. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto. / finna.fi

Kalamaja (turvekota) Utsjoella. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto. / finna.fi

Nillukan talon aittojen edustalla Outakosken Suvannon suvannon rannassa; Nillá Ristena salas dáidá leat su áhkkut Veikko Nillukka (su eadni lei Magga Nillukka) ovtta jahkásaš unnoražžan. - - - Kristiina Nillukan sylissä taitaa olla Veikko Nillukka (hänen äitinsä oli Magga Nillukka) vuoden ikäisenä pienokaisena. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto. / finna.fi

Turvekammin (navetta?) edustalla Liisá Jovnna Paltto Utsjoen Akukoskella. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto. / finna.fi

Rajala v. 1955., Suomen pohjoisin talo. Kuva: Heinonen Jorma. Museovirasto.

Utsjoen kk. v. 1960. Elsa Järvensivu, baarinsa edustalla. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto UA Saarisen kokoelma. / Museovirasto.

Utsjoella vuonna 1960. Taustalla on ruoka- ja sekatavarakauppa Vilho Junttila. Kuva: Saarinen. / Museovirasto

Utsjoella vuonna 1960. Kuva: Saarinen. / Museovirasto.

Utsjoella vuonna 1960. Kuva: Saarinen. / Museovirasto.

Utsjoella vuonna 1960. Kuva: Saarinen. / Museovirasto.

Elsa Järvensivun Baari Utsjoella v. 1960. Kuva: Saarinen. / Museovirasto.

Utsjoella v. 1960. Kuva: Saarinen. / Museovirasto.

Utsjoen postitalo ja Ivalo-Utsjoki postiauto v. 1967. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Leyland Leopard postiauto linjalla Ivalo-Utsjoki-Polmak Nuorgamissa, matkallaan Norjan puolelle Polmakiin 1975-79. Turistiaikana linjaa jatketaan aina Jäämeren rannalle, Tanan kylään asti. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Postiauto linjalla Ivalo-Utsjoki-Polmak v 1975 - 1979 välisenä aikana Utsjoella, taustalla Mantojärvi ja Utsjoen kirkkotuvat. Kuva: Postimuseo.

Utsjoella v. 1967; takana Järvensivun Jussin talo. Oik. Alfred Holmberg. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Ivalo-Outakoski-Karigasniemi-Karasjoki -linjan postiauto Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Ivalo-Outakoski-Karigasniemi-Karasjoki -linjan Sisu postilinja-auto ylittämässä iltahämärässä valtakunnan rajaa matkallaan Norjan Karasjoelle v. 1977. Kuva: Postimuseo. / Museovirasto.

Utsjoen kk. v. 1960. Elsa Järvensivu, baarinsa edustalla. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto UA Saarisen kokoelma. / Museovirasto.

Antti - Jounin Jouni, Sota-Jouni, Jouni Guttorm Nuvuksessa v. 1960. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto UA Saarisen kokoelma. / Museovirasto.

Hilmar Holmberg, Nuorgamista v. 1955. Kuva: Valonen, Niilo. / Museovirasto.

Hilmar Holmberg, Nuorgamista v. 1955. Kuva: Valonen, Niilo. / Museovirasto.

Poromies panee muistiin, kuinka monta poroa kunkin porotokassa on, poroerotuksessa Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 15.12.1982. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Poromies poron pää kainalossa poroerotuksessa Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 16.12.1982 Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Porojen ruhoja teurastamossa Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 15.12.1982. Osa poroista terastetaan poroerotuksen aikana. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Poromies poron pää kainalossa poroerotuksessa Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 15.12.1982. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Teurastaja kahlaa veressä teurastamossa Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 15.12.1982. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Poromiehellä on saanut porosta tiukan otteen kiertämällä käsivarren sen pään ympärille. Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa on menossa poroerotus 15.12.1982 Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Pieni tyttö katsoo poroerotusta aidan ulkopuolelta Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 15.12.1982. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Pirkko-tyttö katsoo poroerotusta aidan ulkopuolelta isänsä kanssa Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 15.12.1982. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Porojen päitä teurastamon pihalla Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 15.12.1982. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Jalasmökki toimii taukotupana poroerotuksessa Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 15.12.1982. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Jalasmökki toimii taukotupana poroerotuksessa Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 15.12.1982 Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Poroerotus Skalluvaaran erotuspaikalla Utsjoella Lapissa 16.12.1982. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Porojen ruhoja teurastamon pihalla Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 15.12.1982. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Poroerotus Skalluvaaran erotuspaikalla Utsjoella Lapissa 16.12.1982. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Nuori poromies merkkaa poron poroerotuksessa Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 16.12.1982. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Porojen ruhoja teurastamossa Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 15.12.1982. Osa poroista terastetaan poroerotuksen aikana. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Poroisäntä Aslak Antti Länsman poroerotuksessa Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 15.12.1982. Hän on Kaldoaivin paliskunnan johtaja Nuorgamin ja Utsjoen tokkakunnissa Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Poroerotus Skalluvaaran erotuspaikalla Utsjoella Lapissa 16.12.1982. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Poromies katsoo aidan takaa poroerotuksessa Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 15.12.1982. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Porojen ruhoja teurastamon pihalla Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 15.12.1982. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Pieni poika katsoo poroerotusta aidan päältä Skalluvaaran laella Utsjoella Lapissa 15.12.1982 Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto Hannu Lindroosin kokoelma. / Museovirasto.

Verkonkudontaa Outakoskella v. 1948. Vas. áddjá (Ukki) Elle-Per Ovllá (Uula) Porsanger ( k. 18.2.1948) ja hänen nuorin poika Johannes minun setä. Kuva: Hämäläinen Antti. / Museovirasto. / finna.fi

Hagelinin kaupasssa Utsjoella v. 1960; kauppias itse tiskin takana - Uula Hagelin. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto UA Saarisen kokoelma. / Museovirasto.

Hevosen vetämä reki Utsjoella v. 1960. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto UA Saarisen kokoelma. / Museovirasto.

Saamelaisnainen Utsjoen sairaanhoitoaseman pihassa v. 1951. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto UA Saarisen kokoelma. / Museovirasto.

Sairaanhoitaja Rita Bergren Utsjoen sairaanhoitoasemalla v. 1951. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto UA Saarisen kokoelma. / Museovirasto.

Sairaanhoitaja Rita Bergren soittaa puhelimella Utsjoen sairaanhoitoasemalla v. 1951. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto UA Saarisen kokoelma. / Museovirasto.

Sairaanhoitaja Rita Bergren tarkastamassa potilasta Utsjoen sairaanhoitoasemalla v. 1951. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto UA Saarisen kokoelma. / Museovirasto.

Suomen pohjoisin kauppias Fredrik Holmberg perheineen talonsa rappusilla v. 1923. Kuva: Haataja, T. I. / Museovirasto.

Hagelinin kaupan pihalla Utsjoella v. 1960. Kuva: JOKA Journalistinen kuva-arkisto UA Saarisen kokoelma. / Museovirasto.