Pojat pallosilla Nuortijärven talvikylässä v. 1913-1914. Kuva: Itkonen Toivo Immanuel. / Museovirasto.

Todennäköisesti Venäjän rajan tuntumassa olevalta Sorsapäältä otettu maisemakuva kohti pohjoista yli Pietaluotto-oaivin. Oikealla näkyy kaistale Maltesjauria. Kuva: Emil Sarlin, 1898. GTK.

Näkymä Talkkunapään rajapyykiltä koilliseen. Edustalla Juovatunturi Venäjän puolella. Kuva:Väinö Tanner, 1908. GTK.

Nivankylä Nuorttijärvellä Venäjän Lapissa. Kuva: Väinö Tanner, 1909. GTK.

Nuorttijärvi Venäjän Lapissa. Kuva: Väinö Tanner, 1909. GTK.

Nuorttijoen lasku Nuorttijärveen. Kuva: Väinö Tanner, 1909. GTK.

Kuva: 01.12.1893 Kyläkirjaston Kuvalehti no 12.

Kuva: 31.01.1899 Uusi Kuvalehti no 2.

Kuva: 01.12.1893 Kyläkirjaston Kuvalehti no 12.

Ljavozeron talvikylä kaakosta päin kuvattuna 6.4.1889. Ljavozeron saamenkielinen nimi on Leijjaursijt. Ljavozerossa oli Kihlmanin mukaan 14 hirsitaloa ja muutamia turvemajoja, ja kylässä oli yhteensä noin 2000 poroa. Kyläläiset eivät harjoittaneet naapuriensa tapaan syyskalastusta sisävesistössä, vaan he viipyivät rannikolla lumen tuloon asti ja palasivat sitten talvikyläänsä. Asukkaita kylässä oli vuonna 1889 Kihlmanin mukaan 59. Poro-jaurin/järven pohjoispuolelta alkaen havupuut alkoivat hävitä, ja yhtenäisempi koivumetsä harveni, muuttui pensasmaiseksi ja loppui. Kihlmanin mukaan kasvistollinen ja kahden maiseman välinen raja voitaisiin vetää Porojaurin pohjoisosan kautta. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Koivumetsä Porojaurin pohjoispuolella. Havupuut alkoivat hävitä, ja yhtenäisempi koivumetsä harveni, muuttui pensasmaiseksi ja loppui. Kihlmanin mukaan kasvistollinen ja kahden maiseman välinen raja voitaisiin vetää Porojaurin pohjoisosan kautta. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Katu Varsinkissa 9.4.1889. Varsinskin (ven. Semiostrovsk) saamenkielinen nimi on Nurtej-sijt. Kihlman laski, että vuonna 1889 Varsinskin talvikylässä oli 20 hirsitaloa ja yksi turvemaja, asukkaita kylässä oli 81. Kyläläisillä oli talvi- ja kesäasumusten lisäksi asuinpaikka myös syksyksi. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Mökkejä ja lihankuivatusta Varsinksissa. Jovjoen laakso 9.4.1889. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Kuroptjevskin eteläosaa 14.4.1889. Kuroptjevskin saamenkielinen nimi on Kuettemjaursijt. Kylä sijaitsi Varsinskin sekä sisämaan Jokonskin välillä, ja se perustettiin näitä myöhemmin postiasemapaikaksi kylien välille. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Kuroptjevsk pohjoisesta 14.4.1889. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Havumetsää Njuhktsjoen varrella, lähellä Jokonskin talvikylää 17.4.1889. Kylän saamenkielinen nimi on Shur-sijt, ja sitä ei pidä sotkea rannikon samannimiseen kylään, jossa vuoden 1887 retkikunta vieraili. Jokonskissa oli 21 hirsistä asuinrakennusta ja 107 asukasta. Jokonskin kyläläiset jakoivat kesäasumuspaikkansa Kuroptjesvkin kyläläisten kanssa. Syksyllä kyläläiset muuttivat järvettömille alueille harjoittamaan poronhoitoa, joka oli heidän pääelinkeinonsa. Noin kuusi viikkoa syyspaikalla asuttuaan he muuttivat talvikyläänsä, jossa he asuivat heinäkuun alkuun asti. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Sekametsää Njukhtsjoen varrella 17.4.1889. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Koivumetsää Atserjoen (saam. Aatscherok) rannalla lähellä Lumbovskia 19.4.1889. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Näkymä ylös Atserjokea Ponoijoen suulta 20.4.1889. Atserjoki on Ponoin suurin sivujoki, jonka varrella sijaitsi Lumbovskin kylä. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Mäntyraja lähellä Jugjokea, Lumbovsk 22.4.1889. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Rantakalliota Orlovin lähellä 5.5.1889. Kihlmanin saapuessa Orloviin tundra oli vielä täysin lumen peitossa ja meri täynnä ahtojäätä. Meren jäätilanne oli hyvin vaihteleva; toisinaan meri saattoi olla jo lähes jäätön, mutta täyttyä taas hetkessä ahtojäästä. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Rannikkoa lähellä Orlovia 5.5.1889. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Tundrarinnettä lähellä Orlovin rukoushuonetta 10.5.1889. Tundra-alue jatkui pitkälle länteen ja kaakkoon, välillä heikosti aaltoillen. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Kihlman tutki Orlovissa muun muassa meren jäätilanteen vaikutuksia lämpötilan muutoksiin. Tähän vaihteleva jäätilanne antoi hyvät mahdollisuudet. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Vaadin vasansa kanssa 25.5.1889. Kihlman kuvasi Orlovin ympärillä levittäytyvää tundraa lohduttoman karuksi ja yksitoikkoiseksi, jossa ihmisiä näkyi vain talvisin ja syksyisin; kesällä seurana olivat vain sääsket, porot ja riekot. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Stanowishan satama lähellä Hapajovia 22.7.1889. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Mökki ja lohinuotta lähellä Katshkoftaa 23.7.1889. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Purolaakso ja sisäsatama lähellä Triostrovaa 29.7.1889. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Sosnovetsjoen suu ja osa kylää 14.8.1889. Sosnovetskin asukkaat elivät lähinnä lohenpyynnistä, ja heillä oli suhteellisen vähän porokarjaa. Sen sijaan heillä oli jo jonkin verran nautakarjaa hoidettavana. Kyläläisten vuotuisrytmi noudatteli pääosin Ponoin kylän mallia. Sosnovetsjoen suulla sijaitsevassa kylässä asui Kihlmanin mukaan 62 asukasta. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Näkymä Pjalkajoelta läheltä Pjalitsan kylää 17.8.1889. Kivien lomassa kasvavat vesikasvit ovat ruttojuurta. Kuva: Kuolan niemimaan retken (1889) / Oulun yliopiston kirjasto.

Pummanki, lohenkalastajien satama; Pumangin pohjoisrannassa v. 1939. Kuva: Peltoniemi Uuno. / Museovirasto. / finna.fi

Neuvostoliiton puolelta paenneen Vainionpään asunto, mökki Pummangissa v. 1939. Kuva: Peltoniemi Uuno. / Museovirasto. / finna.fi.

Kaakkurilainen Ivan Arhipoff kenkäheinän teossa Pummangissa v. 1939. Kuva: Peltoniemi Uuno. / Museovirasto. / finna.fi

Kuva: Työväen kalenteri no 11. 01.01.1918.

Kuolan kaupunki v. 1914. Kuva: Itkonen T. I. / Museovirasto. / finna.fi

Kota-asumuksia Ponoin kylässä Kuolassa (Venäjällä). Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Kuva: Helsingin Kaiku no 52. 26.12. 1914.

Kuva: Helsingin Kaiku no 52. 26.12. 1914.

Kuva: Helsingin Kaiku no 52. 26.12. 1914.

Kuva: Teknillinen aikakauslehti no 2. 01.02.1920.

Kuva: Teknillinen aikakauslehti no 2. 01.02.1920.

Suurianvetoa Ponoijoella. Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Kuva: Juhannusviesti : New Yorkin uutisten kustantama juhannuslehti no 6. 01.01.1919.

Emil Elo ja Oskari Tokoi Englannin armeijassa. Kuva otettu Arkangelissa syksyllä 1918. Kuva: Työväen joulualpumi no 21. 01.01.1919.