Kalastus Länsi-Lapissa on kyllä alueittain paikallisen väestön toimeen-tulossa huomioonotettava ja rajoitetummin tärkeäkin tulolähde, joskaan ei yleensä läheskään yhtä merkitsevä kuin eräissä muissa Lapin osissa. Kittilässä ja Muoniossa liikkuessaan voi saada syödäkseen länsi-Lapin kuuluisimman kalaveden, Jerisjärven, siikaa tai ainakin kuulee kehuen mainittavan tätä järveä ja sen kaloja. Ja Jerisjärvi onkin vanhastaan ollut laajojen alueiden kalamiesten käymäpaikka. Kittilän ja Muonion rajalla ollen on sinne saavuttu näistä pitäjistä, vieläpä kauempaakin Kemistä, Rovaniemeltä ja Ruotsin Pajalasta saakka. Kevät- ja syyspyynnin aikana asutaan kalasaunoissa, joita nykyään on kymmenkunta Keimiönniemes-sä järven rannalla, mutta entisajan kalasaunojen paikkoja on muuallakin järven rantamilla. Lapin maatalousseuran kalatalousneuvoja T. Petrelius on laskenut nykyisin käytettävän syyspyynnissä noin 500 siikaverkkoa ja noin 300 muikkuverkkoa. Varsinaiset pyyntikalat ovatkin siika ja muikku.
Järvi on kauttaaltaan verrattain matala, syvyys enimmäkseen 2- 3 m, ja vain kolmessa kuoppapaikassa on kymmenkunta metriä vettä. Tällaiset matalat järvet ovat I,apissa useinkin varsin kalaisia, erikoisesti hyviä sii-kavesiä. Mutta tämäkin Länsi-Lapin paras kalavesi on oikukas antimis-saan, saalisvaihtelut ovat tuntuvia, kuten viime syksynäkin kalastajat sen pettymyksekseen saivat kokea. Kalakantojen yksilörunsauteen vaikuttaa paikkakuntalaisten vakuutuksen mukaan kalaravinnon häviäminen. Tämäkin voinee olla syynä, joskin oikeampaan osuttanee hakemalla syy näihin vaihteluihin siian joulu-tammikuulla tapahtuneesta kudusta kehittyneiden poikasten kohtalosta lähiaikoina jäiden lähdön jälkeen alku-kesällä.
Jerisjärven kaloille avautuivat laajemmat ruokailuvedet, kun siitä etelään päin olevaan Äkäsjärveen aluksi kaivamalla ja sitten veden syövyttämä-nä muodostui kalojen kulkuväylä Leustojärven kautta. Näin noin 60 vuot-ta sittemmin alkuunsa saatettu vesiyhteys näiden järvien välillä on ollut Akäsjärven kalastoa muuttava ja saattanut tämän järven kalastuksen taloudellisesti arvokkaaksi. Siika ja muikku kotiutuivat Jerisjärvestä siirty-neinä Äkäsjärveen ja ovat nyt sen tärkeimmät pyyntikalat. Nämä uudet tulokkaat näyttävät vaikuttaneen vähentävästi järven nieriäiskantaan, sil-lä nieriäistä 1. rautua, kuten sitä täällä nimitetään, ei nykyisin enää saa-da kuin sattumalta. Siian siirtäminen on muuallakin Lapissa vaikuttanut samaten, syy voinee olla ravintokilpailussa tai siinäkin, että siika syö ha-nakasti nieriäisenkin mätiä. Jerisjärvessä ei ole ollenkaan nieriäistä.
