S-o. / Automme ja me 1.1.1937.

Lapin automiesten arvosteluja




Lapissa tarvitaan autoja ja niitten tarve kasvaa alituiseen. Uudet tiet ja uudet yritykset vetävät nopean kulkuvälineen puoleensa.

Lapin omalaatuinen maasto ja ilmasto ovat kasvattaneet sikäläiset au-toilijat kriitillisiksi. Lapissa näet eivät mitkä autot tahansa viihdy. Siksi au-tojen valinnassa on toimittava harkitsevasti.

Lapissa tapaa joka puolella General Motorsin autoja - eritoten Chevro-leteja ja G.M.C.-kuormavaunuja, jotka erinomaisen kestävyytensä ja taloudellisuutensa vuoksi ovat saavuttaneet aivan ilmiömäistä kannatus-ta.Tyytymättömiä G.M.-autojenomistajia ei siellä ole. Jos ketä autoilijaa haastattalee, saa kuulla pelkästään kiitosta kyseisistä autoista.

Rovaniemelle saapuu säännöllisesti automiehiäjoka taholta maakuntaa: Muoniosta, Petsamosta, Kittilästä, Kuusamosta, Kemijärveltä y.m., joten tiedonhaluisen ei tarvitse lähteä tavoittamaan näitä kokeneita automie-hiä heidän kotipaikoiltaan (mikä sinänsä varmasti olisi mielenkiintoista, jos aika vain sallisi) päästäkseen selville heidän mielipiteestään autojen suhteen.


Tapaamme siellä m.m. muoniolaisen autoilijan W. Eskelisen, joka kertoo autoistaan seuraavaan tapaan:

"280 km, mutta toisinaan jopa 400 km päivässä ajetaan. Sellainen ajo tuolla ylhäällä Muonion-Peltovuoman puolella vaatii autolta sekä kestä-vyyttä että sitkeyttä. Tällä hetkellä minulla on käytössä neljä Chevroletia, kaksi kuormavaunua ja kaksi n.s. sekajunaa. Vanhin on vuoden 1935:n mallia ja sillä olen tähän mennessä ajanut noin 200,000 km. Kone toimii kaikissa vaunuissani erinomaisesti, bensiinin ja öljyn kulutus on alhai-nen, eikä missään tapauksessa poikkeuksellisissakaan olosuhteissa yli-tä sitä määrää, mikä vaunuja ostaessani minulle ilmoitettiin maksimiku-lutukseksi.

Chevroletiin olen kaikin puolin tyytyväinen. Se on kestävä, pienikulutuk-sinen ja helppohoitoinen, mille ominaisuuksille jokainen kuorma-autoilija antaa suurta arvoa."

Tämä oli siis autoilija W. Eskelisen mielipide Chevroletista. Eikä se suin-kaan ollut hullumpi.

Muoniolainen autoilija Wm. Eskelinen Chevroletissaan.

Rovaniemeläinen autoilija Yrjö Hiukka, joka luottaa vain Chevroletiin. Kuva: Automme ja me 1.1.1937.

Siellä ylhäällä on paljon autonomistajia, jotka alkujaan ovat harjoittaneet jotain muuta elinkeinoa. Tapaamme Rovaniemellä m.m. erään auton-omistajan, joka on maanviljelijä, mutta omistaa sekä autoja että poroja (jotka viimeksimainitut tosin ovat lappalaisten hoidossa tunturien puolel-la). Kyseinen henkilö on rovaniemeläinen Yrjö Hiukka.

Hän on vilkasluonteinen, joten hänen kanssaan ei ole vaikea päästä pu-heisiin. Auto näyttää olevan hänenkin sydämen asiansa ja on hän valmis puhumaan autoasioista.

"Jo vuonna 1932 minä aloin käyttää Chevroletia. Tähän mennessä mi-nulla on ollut kahdeksan Chevrolet-kuorma- ja linjavaunua, tällä hetkellä minulla on kaksi Chevrolet-kuormavaunua ja yksi Chevroletsekajuna.

Kullakin vaunulla ajetaan päivittäin noin 200 km. Kesäisin kuormavaunut suorittavat erilaisia ajoja, molemmat vaunut olivat kesällä m.m. Nikkeli-tuntureilla auttamassa Nikkelikaupungin syntyä. Hyvin ne siellä pärjäsi-vät. Ja kuljettajani kehuivat, miten erinomaisia tuloksia he "Letukalla" saavuttivat muihin autoihin verrattuna. - Talvella jälleen ovat tukinajot edessä.

Chevroletin kulutus on tunnetusti pientä. Ja varsinkin hyvälle huollolle me täällä annamme suurta arvoa. Elämme täällä kaukana keskuspai-koista ja jos meidän olisi esimerkiksi osia tarvitessamme aina käännyt-tävä jonkun kauempana olevan autoliikkeen puoleen, niin kuljetushom-mamme menisivät kokonaan myttyyn. Nyt kuitenkin täkäläinen Chevro-letin edustaja on tehnyt parhaansa taatakseen meille kunnollista huol-toa. Ja hän onkin esimerkillisellä tavalla onnistunut. Varsinkin talvisin, kun vaununi ovat raskaassa tukinajossa, on huollon tarve tavallista suu-rempi ja on sitä saatu täällä aikaa hukkaamatta - vaikkakin on oltu kes-kellä erämaita.

Sekajunani liikennöi linjalla Rovaniemi-Kittilä. Tie on sellaista kolmannen luokan tietä, maasto on kovasti mäkistä. Mutt`ei tästä ole haittaa Chev-roletilleni. Se käy kuin kello.

Olisi minulla paljon muutakin kerrottavaa autoistani ja autoliikenteestä. Mutta annetaan toistenkin automiesten lausua ajatuksensa. Jokainen saakoon osansa;" lopetti autoilija Yrjö Hiukka.

Myöhemmin kerroimmekin, mitä niillä muilla - tässä mainitsemattomilla -autoilijoilla oli sanottavana.

Käsipelin sitä lauttaa Lapissa käytetään. Kapulan vetäminen on niin terveellistä pitkän automatkan lomassa.