Kirjoittanut Lapin piirin kansakoulujen tarkastajakuvat piirtänyt kirjoittajan ottamista valokuvista Antti Hämäläinen. kuvat piirtänyt kirjoittajan otta-mista valokuvista MAJA SLÖÖR-NÄRVI. / Suomen Kuvalehti 1935.

Lapin hylätyt kirkot


Kaukainen ja laaja Lappi (Petsamo mukaan luettuna) eroaa monella eri tavalla muusta Suomesta. Mitä rikkaampi "muun Suomen" joku pitäjä on, sitä uljaampi on myöskin sen pitäjän monesti ainoa kirkko, ja päin-vastoin: mitä köyhempi syrjäisen Lapin pitäjä on, sitä useampi pieni, har-maa kirkko tai kappelisen alueella sijaitsee. Kun Kittilässä esim. on yksi kirkko (toinen puinen "Kotlanninäijän kirkko" hiljan purettu), niin Sodan-kylässä on kaksi ja Inarissa kolme. (Kivijärven rukoushuone kolmante-na), mutta Petsamossa on jo sen sijaan kokonaista kahdeksan kirkkoa tai kappelia!

Selitys on sangen luonnollinen. Köyhissä ja pinta-alaltaan sangen laa-joissa Lapin pitäjissä asukkaat ovat harjoittaneet - ja harjoittavat vieläkin - pääelinkeinonaan kalastusta, metsästystä ja poronhoitoa. Tästä "liikku-vasta elintavasta" johtuu, että uusia keskuspaikkoja, "kirkonkyliä", il-maantuu entisten vähitellen joutuessa unhoon.

Vuoremin Kalastajain kappeli, joka sijaitsee Jäämereen laskevan pie-nen Vuoremijoen suulla Suomen ja Norjan rajalla.

Toinenkin kappeli, joka sijaitsee Petsamon Parkkinan kylässä.

Pyydän Suomen Kuvalehden arv. lukijoille esittää "pyhän luvun" Lapin vanhoista, unholaan jääneistä kirkoista. Tästä jo huomaa, että Lapissa on paljon enemmän kuin seitsemän käyttämätöntä kirkkoa tai kappelia, joista monet kaikessa vaatimattomuudessaan ovat ihania ja vaalittavan arvoisia muistomerkkejä.

Ensimmäisenä mainitsen Petsamon pohjoisimman Herran pyhäkön, Vuoremin Kalastajain kappelin, joka sijaitsee Jäämereen laskevan pie-nen Vuoremijoen suulla Suomen ja Norjan rajalla. Pieni harmaa kappeli tekee jylhän luonnon keskellä liikuttavan vaikutuksen. Petsamon kirkon-kylästä on Vuoremiin linnuntietäkin neljättä penikulmaa.

Vesiteitse Vuoremista Petsamon kirkonkylään tullessa tapaamme ennen varsinaisia (luteril. ja kreikk. kat.) kirkkoja toisenkin kappelin, joka sijait-see Parkkinan kylässä ja on sinne äskettäin siirretty jostakin erämaasta, missä se on lappalaiskansaa aikansa palvellut.

Keskellä synkkää korpea on koltta-lappaluisten vanha Pazretskin kirk-ko, jota jätkät käyttävät yömajanaan.

Kolttakönkäällä oleva Boris-Glebin kuuluisa kappeli, joka on itsensä pyhän Trifonin v. 1565 rakennutta-ma.

Pielpajärven erämaan temppeli, Inarin vanha kirkko, rakennettu v. 1760.

Sodankylän vanha kirkko, raken-nettu v. 1689.

"Kotlannin äijän kirkko" seisoi vielä pari vuotta sitten ihanan Pallasjär-ven rannalla.

Kolmas Petsamon alueen hylätyistä Herran huoneista, Paatsjoen van-han Kolttakylän Pazretskin kirkko, on Petsamon Salmijärvellä itään päin noin neljän penikulman päässä aivan keskellä synkkää korpea. Kirkko on pahanlaisesti rappeutunut, ja sitä käyttävät Lapin jätkät ym. kulkijat yöpymispaikkanaan.

Neljäs (sekin vielä Petsamon alueella, Kolttakönkäällä oleva Boris-Gle-bin kuuluisa kappeli, on itsensä pyhän Tritonin v. 1565 rakennuttama. Korkeasta iästään huolimatta kappeli on vielä hyvässä kunnossa. Enti-nen Venäjän Norjan konsuli D. N. Ostrovski väittää, että tämän kappelin edustalla luostarin perustaja Trifon kastoi ensimmäiset lappalaiset kris-tinuskoon. Kappeli on perustettu itsensä livana Julman lahjoitusvaroil-la, jotka Trifon kävi Moskovasta asti hakemassa. Matkasta on olemassa ihmeellinen legendakin. Kaikki yllä mainitut vanhat hylätyt kirkot ovat kreikkalaiskatolisia. Kun alempana on luterilaisista kirkoista vain kaksi varsinaista kirkkoa, niin ne ovat sen sijaan sekä kooltaan että kauneus-arvoltaan huomattavammat kuin edellä mainitut. Kumpi kirkoista on "pa-rempi", on mahdotonta "paikan päälläkin" ratkaista. Tosiasia on, että nämä kaksi alla esitettyä kirkkoa on asetettava Suomen arvokkaimpien vanhojen kirkkojen joukkoon.

Inarin vanha kirkko, joka sijaitsee runsaan penikulman päässä ihmis-asunnoilta, ihanan Pielpajärven rannalla, on ulkoapäin tyyliltään kor-keampaa luokkaa kuin Sodankylän vanha kirkko, joka taas sisustuksel-laan vie voiton Pielpajärven erämaan temppelistä.

Inarin kirkko on rakennettu v. 1760, ja se on sama "vanha kirkko", jonka muinoin "penkit täytti harras kansa", kuten Lapin runoilija E. Törmänen laulaa. Kirkko on nykyisin moitteettomassa kunnossa.

Sodankylän vanha kirkko, rakennettu v. 1689, on nykyisen kivikirkon vieressä, Petsamoon menevän maantien varrella, josta jokainen Lapin turisti voi sen nähdä. Kirkko onkin näkemisen arvoinen.

Seitsemäntenä - ja samalla viimeisenä - mainittakoon aikoinaan paljon julkisessakin sanassa puhuttu "Kotlanninäijän kirkko". Se seisoi ihanan Pallasjärven rannalla, mistä se pari vuotta sitten matkailijayhdistyksen majan tieltä purettiin. Siellä omalaatuisessa kirkossaan yksinään suu-renmoisen luonnon keskellä kirkonrakentajia Jumalaansa palvoi.