Pakinaa Kittilästä ja muusta Lapista. / Viikkosanomat 1937.

Lapin kansa kaipaa matkailijoita, mutta pelkää makkaraa




Terveisiä Lapista

Toimituksessa Istuu lappalaisia, ei vaan lappilaisia, sillä siinä on suuri ero. Tiesivätko lukijamme? Lappalainen on oikea lappalainen, mutta lappilainen on suomalainen, joka on asettunut asumaan Lappiin. Nämä lappilaisemme ovat kittiläläisiä, lappalaistuneita etelä-suomalaisin, jotka hiukan alta kulmien katselevat meidän lantalaisten touhuja ja kiirettä. Sillä Lapissa ei kiirettä tunneta, edes nimeltä, vaikka eivät näy Lappiin nähden kiirettä tuntevan viranomaisemmekaan, jotka viivyttelevät sellai-siakin uudistuksia, joilla lappilaistenkin mielestä olisi jo kiire.

Niin, Lappi on kaikkien suomalaisien lempilapsi puheissa, mutta ei teois-sa. Sinne mennään mielellään nauttimaan luistavista tunturimäistä ja kevätauringosta ja oikein hienona sellaista urheilua pidetäänkin ja sitten puhutaan siitä, mitä velvollisuuksia meillä on kaukaisen isänmaan kol-kan kehittämisessä, mutta siihen puheeseen sitten jäävätkin teot. Niinpä on Kittilässä yhteiskoulu, yksityinen ja hyvässä taloudellisessa asemas-sa, mutta eipä vain oteta valtion haltuun Lapin ainoata oppikoulua, kuu-luu joku eduskunnan herra sanoneen, jotta mitäpä ne lappalaiset tekevät korkeammalla kansalaissivistyksellä. Mutta sekään eduskunnan herra ei tiennyt eroa lappalaisen ja lappilaisen välillä eikä sitä, että Kittilässäkln on 40 virkamiesperhettä, joiden lapset, samoinkuin talollistenkln, ovat koulunkäynnin tarpeessa.

Meillä on hiukan omituinen käsitys Lapista, jos on heikäläisllläkin meistä. Mutta tämä Kittilän pariskunta, tiedättekö lantalaiset, ettei se ole sama
kuin paliskunta, valistaa meitä monessa asiassa.

Isänmaallisina kittiläläisinä vieraamme ensitöikseen selittävät, että kierot muoniolaiset haluavat ryöstää heiltä Pallastunturln, joka, kuten jokainen viisas ihminen tietää (tiesittekö arvonlukija?) kuuluu Kittilän valtakuntaan (pitäjään), vaikka muoniolaiset ovat kuulema oikein anoneet, että tunturi liitettäisiin Muonioon. Pallastunturin liikennekin kulkee nykyisin Rova-niemen kautta ja siitä reitistä tuleekin vielä suuri turistitie, joka tuo Lap-piin paljon lantalaisia ja rahaa.

Tämä raha eli leipä se on Lapinkin kiperimpiä kysymyksiä. Tuloja saa-daa tosin poroista, ja metsätöistä ja talonpojat metsistäänkin, mutta met-sän kasvu on niin hidasta, että jos isä myy puita, ei sitten metsään ole-kaan koskemista kolmeen sukupolveen, sillä metsä kasvaa, siellä huo-mattavasti hitaammin kuin Etelä-Suomessa. Niin rahaköyhää on tämä osa Lappia, Enontekiö kuuluu olevan rikkaampaa, että kunnallisveron maksajiakin on vain kourallinen, virkamiehet ja joku talonpoika, joten ve-roäyri on kohonnut 14 markkaan. Matkailijoilta nyt odotetaan paljon ja syytä onkin, sillä Pallaitunturin hotelliin mahtuu 150 vierasta ja Kittilällä on tarjolla monta muutakin hienoa hiihtopaikkaa ja paljon lähempänä, kuten esim. Aakenustunturi.

Kittilästä: kirkonkylä, taustalla Pyhä-, Kätkä- ja Levitunturit v. 1932. Kuva: Mikkola, Erkki. / Museovirasto.

Pallastunturi Lommoltunturin rinteeltä nähtynä. Kuva: Moottori lehti 1938.

Lappia yritetään asuttaa ja siitä ovat lappalaiset kovasti mielissään, mut-ta siellä vain ei ymmärretä mitä järkeä siinä on, että rakennetaan 30-40 taloa uudisasukkaita varten, mutta ei laiteta maantietä. Eihän kukaan asetu korpeen asumaan, eivät ainakaan lantalaiset. Valtio kuulemma suunnittelee turistitietä Inarista Enontekiöön, seudun halki, jossa ei ole mitään asutusta, vaikka Ounasjoen varsi ja Kittilän ja Sodankylän väli-maa on jo asuttua ja vailla maantietä. Jos Kittllästä haluaa Sodankylään, on mentävä Rovaniemen kautta, mikä tekee mutkaa 400 km. Merkitsee tällainen matka lappilaisellekin jotakin, onhan se sentään edestakainen matka Helsingistä Turkuun.

Ikävää on luetella epäkohtia, mutta ei niitä valiteltaisikaan, ellei tiedet-täisi, että maakunnalla on kehittymismahdollisuuksia. Kittllässäkin on suuria rautamalmilöytöjä, kuuluu olevan 9 milj. tonnia, ja uusia löytyy sil-loin tällöin. Petsamon olot saavat nyt jo nlkkeliyhtiön ansiosta uuden sysäyksen ja siellä varallisuus kasvaa. Kyllä Länsi-Lappi seuraa peräs-sä, jos se saa kohtuullista huomiota osakseen.

Kittilässä on muuten nyt mielenkiintoinen nähtävyys, Kemi-yhtiön raken-tama uusi tukkikämppä, Joka on tehty ensoniitistä. Se osoittautui kesällä kaikin puolin tarkoitustaan vastaavaksi, nähtäväksi jää, kestääkö se pak-kasia, mutta toivossa eletään. Sitten siellä on yksi kivirakennuskin, toh-torilla jota käydään ihmettelemässä.

Jos vain tohtoriin on asiaa, järjestetään niin, että tohtorin nuori rouva pyytää kahville ja sitten päästään "satulinnaan" sisälle voivottelemaan kylpyhuonetta ja etelästä tulleita huonekaluja. Tällä Kittilän tohtorilla muuten on saksalaissyntyinen käly, joka on aivan hullaantunut Lappiin, vaikka juoksikin ensin poroa pakoon kaatuen syvään lumihankeen. Tä-mä mustasilmäinen Rheinin tytär oli viime talvena Kittilän sensatio. Ja sangen omituisesta syystä.

Lappilaiset eivät nimittäin oikeastaan ole taikauskoisia, niin vakuuttaa tohtorikin, mutta heillä on voittamaton kammo makkaraa kohtaan. Eräs-kin mummo sanoi tohtorilassa, ettei niin huoli makkarasta, koska siinä voi olla lihavan saksalaisen naisen lihaa. Olivat kymmenisen vuotta sit-ten lukeneet lehdistä tämäntapaisia Saksan uutisia. Kun tohtori sitten näytti heille hyvinvoivan kälynsä ja todisti, että ainakin yksi saksalainen nainen vielä on hengissä, ei mummon ihmettelyllä ollut rajoja.

Tohtorin ammatti kaukana Pohjolassa ei ole mitään helppoa. Paljon on sairauksia, varsinkin vatsatauteja ja tuberkuloosia. Edellinen johtuu yk-sipuolisesta ja vaikeasti sulavasta ruuasta ja jälkimmäinen huonoista asuntooloista. Mutta näiden lantalaisten vaivoja, kuten sydänvikoja ja huonosta elämästä johtuvia tauteja, ei ole kuin nimeksi ja onhan se hyvä asiasekin. Asunto-olotkin paranevat nyt, sillä Kittilässäkin on nousukausi ja talonpojat rakentavat isompia asumuksia tai alkavat lämmittää ennen kylmillään pidettyjä kamareitaan siirtyen tupajärjestelmästä kaksi- tai kolme kamarijärjestelmään ja silloin keuhkotauti alkaa varmaan väistyä ja mikäpäs siinä olisi, sillä Lapin ilma on puhdasta ja sen kansa liikkuu paljon ulkosalla.

Lappalaisia huolestuttaakin tällä hetkellä aivan toinen seikka, nim. pu-naisen kiihoitustyön tehostuminen, Jota on viime aikoina saatu havaita. Vanhat lakkautetut yhdistykset alkavat toimia ja agitaattoreja liikkuu ky-lissä. Lapin kansa on herkkää kaikille virtauksille. Se ymmärtää isän-maan asian, mutta taipuu helposti kauniisti puhuvan pauloihin ja kun sen yhteydet muuhun Suomeen ovat heikot, se ei voi tarkistaa sille annettuja tietoja ja muun maailman tapahtumia tarpeeksi tehokkaasti.

Maanpuolustuksenkin kannalta olisi syytä huolehtia enemmän Lapista ja katsoa hiukan tarkemmin millä asioilla siellä eräät ihmiset liikkuvat. Mut-ta kun nyt saadaan oma Lapin lääni ja Rovaniemestä tulee Lapin met-ropoli, ehkäpä tähänkin asiaan saadaan parannus.