Suomen Kuvalehti 6.6.1925.

Ivalojoen laakso Palsitunturilta katsottuna. Lapin aaltoilevaan tunturiylänköön ovat virrat ammoisina aikoina kaivaneet toistasataa metriä syvät laaksonsa.




Lapin aaltoilevaan tunturiylänköön ovat virrat ammoisina aikoina uurta-neet toista sataa metriä syvät laaksonsa. Laaksojen pohjamaassa piilee kultaa. Se on alkuaan ollut kalliossa hajallaan vähäisissä juonissa, mutta sitä mukaan kuin vesi on rapauttanut kiveä- ja kulettanut murentunutta soraa matkassaan syventäen laaksoa,on raskas jalometalli jäänyt uo-man pohjalle. Joenpohjan maa on siten aikojen kuluessa rikastunut.


Joenvarsilta ja penkereiltä ovat kullanhuuhtojat kesäisin ottaneet kultaa talteen. Mutta he eivät tähän asti ole päässeet käsiksi joenpohjien kulta-rikkaampiin vedenalaisiin kerroksiin. Tätä varten tarvitaan maan kai-vausta höyrylapioiden ja ruoppauskoneiden avulla. Koneellista kullan-huuhdontaa Ivalossa aikoo nyt juuri perustettu O.Y. Ivalojoki ruveta to-denteolla harjottamaan.


Mutta ennenkuin toimeen ryhdyttiin, oli tarpeellista suoranaisesti todeta joen pohjalla piilevän kullan paljous. Ainoa keino päästä joen pohjamaa-han käsiksi ilman suuria koneita on jäädyttäminen. Sitä ovat kylmien seutujen prospektorit jo kauan käyttäneet. Se käy päinsä siten, että joen jää ohennetaan kuopalle neliönmuotoisella alalla, jolloin kuopan pohja jäätyy edelleen syvälle päin. .Päivän parin perästä ohennetaan jää uu-delleen, sitten annetaan taas jäätyä, ja niin jatketaan, kunnes on saatu pohjaan saakka ulottuva jäähauta. Nyt syvennetään hautaa samaan tapaan maahan, ja joenpohjasta otetuista näytteistä huuhdotaan kulta kulholla.

Huuhdontaa vitsurilla Ivalon jäällä. Leutoina talvella päivinä kevät-talvella saattoi jäällä toimittaa huuhdontaa myös n. 5. vitsuriränneillä, jommoisia kesäaikana käytetään. Huuhdontavesi tässä nostetaan pumpulla ränniin.

Kirjoittaja huuhtomassa kulholla jäähaudasta otettua maata jäähän hakatussa kuopassa Sotajoella.

Jäähauta Sotakoskessa alkuasteellaan. Ohuen pohjan alla juoksee vielä vesi. Henkilö on Oy. Ivalojoen kaivosmestari Kosti Nordlund.

Jäähauta Sotakoskessa valmiina. Hautaa on jatkettu pohjamaahan 180 sm syvälle. Maanpinta kerros sisälsi 11.1 gr kultaa kuutiometriä kohden.

Jäähdytyshauta Sotakosken keskellä Ivalojoessa, jäädytyksen aikana on jään repeytymisen vaara aina tarjolla. Jottei aurinko keskipäivällä pääsisi lämmittämään haudan seinää, on etelän puolelle hautaa pystytetty havuja.

Kylminä talvina voidaan jäädytyshautoja tehdä aina viiden metrin syvyi-seen veteen.Viime talvena, jolloin kiinteät pakkaset alkoivat Lapissakin vasta helmikuun lopulla, ei niin syvässä vedessä ollut pohjaan pääse-mistä ajatteleminenkaan. Mutta matalissa nivapaikoissa jäädytys onnis-tui. Jäähautakuvissa näkyvä tummempi jää on haudan jäädytettyä sei-nää, jonka takana vesi virtaa.


Se on läpinäkyvää kuin lasi, niin että voisi nähdä kalojen uivan kuten ak-varioissa. Ivalossa ei kylläkään, ties mistä syystä, kaloja näkynyt. Näin saatiin nyt tutkitulla alueella Sotajoensuun seudulla joenpohja tutkituksi n. 4.5 km pitkälti, ja todetuksi tuli, että joen pohjamaa todella sisältää siksi suuria kultamaana, että koneelliselle kullanhuuhdonnalle suuressa mittakaavassa on varmat edellytykset.