Korapoika. / Poromies 1937.

Lapin markkinat.


On sydäntalvi. Pakkanen on. koskapa erämaan hongat niin tiheään paukkuvat ja huurteinen ilma aivankuin suola poskia ja nenänpäätä pu-ree. Kansaa on kokoontunut paljon Vuomaselän laidalla olevalle erotus-aidalle. Sinne on tultu läheltä ja kaukaa. On suuria herroja "Lannanmaal-ta", jos on pieniäkin. Mitä he kaikki lienevätkään. Toiset ovat tulleet muu-ten vain, joutessaan. Mutta toisilla on "tosi mielessä" ja niinpä onkin po-ronostajilla "valttia" matkassa oikein povimitalla. Tämän sakin kyllä muis-ta kauas jo erottaa. Eivät olekaan poikaset lähteneet poronostajiksi. On siellä Poikajärvi. on Narkaus. eikä aivan poikasia ole Annebergkään.

Porot on pantu aitaan. Sakeana usvana nousee porojen hengitys ilmaa kohti. Nokisina ja hikisinä ovat ettomiehet kotiutuneet näille Lapin suuril-le markkinoille. Onhan tämä suuri vuosittainen merkkitapaus askarrut-tanut monta päivää metsämiehen mieltä ja niinpä tuntuukin näin äkiksel-tä oikeinpa oudon somalta, kun tällaiseen "suurmaailmaan" näin erä-maan sydämessä joutuu. Monet nuotiot palavat ulkosalla ja kämppien savureijistä nousee kipinöitä valaisten hämärää tammikuun iltaa.

Näin iltasella on liikenne kaikkein vilkkaimmillaan. Tutut tervehtivät toi-siaan, paiskaavat kättä ja kysellään kuulumisia. Poromiehet tietävät po-rosanomia. Maalikylistä tulleet kertovat suin-maailman kuulumisia. Ja niinpä tulevatkin asiat järjestyksessä pohdituiksi.

Poron ostajat hierovat kauppoja pitkin iltaa vimmatusti. Luvataan ja lisä-tään välillä, mutta eivät ole hopuissaan isommat myyjät näin alussa. Kut-turan Piera ja Orposen Paulus ovat rahamiehille haluttuja "raatikave-reita" niin kauan, kunnes he kauppansa jollekin päättävät. Eivät ole ensi kertaa jultusilla rahamiesten kanssa, jos eivät ole kokemattomia raha-miehetkään.

On tullut myös ensi reissun miehiä poronostajiksi. Nuoria, nahkatakkisia miehiä. Toinen heistä menee Kutturan Pieran puheille ja kysyy:

- Oletteko Kutturan Piera?
- Kyllä mie olen, vastaa Piera.
- No. eikö ruveta kauppoja tekemään?
- Kuka sie sitte olet? kysyy nyt Piera.
- No, mitäpäs siitä, kuka olen. pääasiahan on. että rahaa riittää ja sitä minulla on.

Silloin Piera kääntyy ja lähtee kävelemään sanoen vielä mennessään: - - Rietas, mie en ala outojen kanssa kauppoihin.

Siihen jäi nuori mies ja mietti kauan aikaa ja taas hän oli yhtä kokemusta viisaampi, jos oli sitä sorttia nimittäin.

Vuomaselkä poroerotuspaikka - Uula-Äijin kämpän jäännös. Kuva: L. Märsy. / Metsämuseo.

Vuomaselkä poroerotuspaikka - Valle-Iisakin kämpän jäännös. Kuva: L. Märsy. / Metsämuseo.

Kuva; Poromies 1939.

Kuva; Poromies 1939.

Poroerotus Sodankylän Vuomase-lässä v. 1962. Kuva: Erkki Vouti-lainen. / JOKA Journalistinen ku-va-arkisto. / Maaseudun Tulevai-suus. / Museovirasto.

Onpa tullut joku oikein "tuliaisten" kanssa näille Lapin muuten niin rau-hallisille markkinoille. Kämppäin lämmettyä ovat tuliaiskollien "mono-pooli"-kannet sulaneet auki ja niinpä siitä ilosta toiset jo oikein tosissaan huutavat.

Kuuluu sekä joikua että laulua. Kuuluu ääntä ja voimasanoja. Äsken vie-lä niin hiljainen alue on muuttunut korvia vihlovaksi meluksi. Tämä on kuitenkin vain hetken hurmaa, sillä esivallan tukeva käsi saa pian rau-han maahan. Tosin kuuluu vielä iloinen joiku ja laulu, metsä kaikuu vas-taan. Siellä laulelee Hanna. Hänen iloaan ei kukaan häiritse ja sanotaan, että erotuksia ei täällä pidettäisikään ilman hänen lauluaan. Tämä tielysti saattaa olla vähemmän totta, sillä toisethan sentään ovat erotusten tar-koitukset kuin laulu- ja joikukonserttien kuuleminen.

Siellä täällä vilahtelee tuttuja hahmoja. Tuolla kävelee kolminaisuus. Kei-tä he ovat? Kuru-Jussi. Hirvas-Jussi, Pietin-Jussi. Siinä ovat L:n palki-sen napamiehet siinä suhteessa, että monta kisuraa ovat nämä pojat Suomunvuomasta Vuomaselkään ajaneet.

Talvinen päivä hämärtyy. Porot on erotettu. Erotus on pian lopussa. Kan-sa alkaa hajaantua omille palkisilleen. Viimeiseksi jää "Ruijan Kassu". Mies. jonka päässä on kaksi tuhatta merkkiä. Jos Kalle ja Mosku eivät meikkiä tunne, eivät sitä muutkaan tunne. Sellaisia poikia ovat todelliset poromiehet, miehet, joiden päässä on käytännöllistä teoriaa poronhoi-dosta enemmän kohta kuin tarpeeksi. Poronhoito vaatiikin sellaisia mie-hiä, jotka ottavat sen elämäntehtäväkseen, sillä se ei muuten menesty.