Suomen Kuvalehti 1936.

Lapin rajoja aidataan


Vast`ikään vahvistetussa porosopimuksessa Suomen ja Norjan välillä päästiin yksimielisyyteen, paitsi muusta, mm. siitä, että näiden valtakun-tien väliselle rajalle on porojen estämiseksi kulkemasta valtakunnasta toiseen rakennettava aitoja. Aidat tulevat neljään eri kohtaan, nimittäin: Haitista jonkin verran alapuolelleTenomuotkan, Somasjärven seudusta Skietsam-autiolle, Tenojoesta Paatsjokeen ja Tardemjärven seudusta Jäämereen Petsamon alueella.

Aidat, joiden on arvioitu maksavan noin 5,3 miljoonaa Suomen markkaa, rakennetaan 180 sentin korkuisiksi 4 millin vahvuisesta, galvanisoidusta aaltolangasta (maanpinnan suuntaiset langat), tullen niitä 7 päällekkäin, ja 3 millin vahvuisesta, niinikään galvanisoidusta pystylangasta, tullen se noin 75 sentin päähän toisistaan sidelangoiksi.

Skibaguorran ja Varangerin välisiä poroaitaa Skibaguorran kohdalla.

Suomalais-norjalaisen poroneuvottelukomissionin Oslossa rakentamaa koeaitaa. Norjalaiset jäsenet ovat kiivenneet aidalle koettelemaan sen kestävyyttä. Koeaidan pylväät ovat rautaa.

Pylväät tehdään suomalaisesta männystä tai hongasta, ja rakentamisen suorittaa Suomen valtion siihen määräämä, kuten sopimuksessa sano-taan, "aitarakennustyöstä vastaava henkilö", samalla kun Norja asettaa puolestaan rakennustarkastajan, jolla on aidan ja siihen käytettävien ra-kennusaineiden hyväksymis- tai hylkäämisoikeus. Mahdolliset erimieli-syydet ratkaisee Ruotsin hallituksen määräämä välitysmies.

Aitojen yhteinen pituus tulee olemaan lähes 400 kilometriä, ja jaetaan kustannukset näistä tasan Suomen ja Norjan välillä. Aitojen on oltava valmiina viimeistään vuonna 1944. Asiantuntijat arvelevat, että aitojen tultua pystytetyksi hankaluudet ja kahnaukset poroasioissa Norjan rajalla loppuvat.