Ellastiina, Simoni ja Veikko Laakso Saksassa v. 1930.

 

Saksassa v. 1925. Aini Maggan ja Oskari Siepin hääkulkue: 1.Aini Magga, 2. Oskari Sieppi, 3. Joo-nas Ketola, 4.?, 5. Armas Nieme-lä, 6. Simeoni Laakso, 7. ?, Tuom-ma Magga, 9. Piera Magga, 10, Mihkalin muori eli Juhánas Antin tytär Márjá, 11., Nutti Niku.

N:o 22-23 = Niila Josefsen Magga ja hänen tyttärensä Olga joka oli myöhemmin Vieno Laakso vaimo.

Berliinin eläintarhaan ihmis-kehon mittaajat "tutkimus-ryhmä" Karasjoella ja Kau-tokeinossa vuonna 1879.

Saksassa 1950-luvulla. Edessä Maaret ja Armas Niemelä takana Hilja ja Armas Kelottijärvi. Kuva: Tuula Kelottijärven albu-mista.

Saksassa v.1952: Vas. edessä Eelis Kelottijärvi ja saksalainen nainen, joka toimi leijonien hoitajana. Takana 3. vas. Inga Niemelä.

Saksassa v.1952. Vas. Antti, Armas ja Maaret Niemelä. Takana Hilja Kelottijärvi. Kuva: Tuula Kelottijärven albumista.

Saksassa v.1952. Vas: 1.Joonas Kelottijärvi, 2. Vilma Kitti, 3. Anja Niemelä, 4. Eelis Kelottijärvi, 5. Hilja Kelottijärvi, 6. Väinö Kitti, 7. Inga Niemelä, 8. Armas Kelottijär-vi, 9. Selma Kelottijärvi, 9. Leila Kitti, 10. Erkki Sietiö, 11. Aila Sie-tiö (Esko Kitin puoliso), 12. Olli Taipale, 13. Esko Kitti, 14. Olle Kitti, tuo selin oleva lapsi, 15. Ali-na Eira, 16. Risto Seppänen. Ku-va: Tuula Kelottijärven albumista.

Königsberg 1930. Vas. Isak N. Hætta , keskellä Armas Niemelä ja oik. Daniel Hætta.

Koutokeinolaisia Saksa v. 1910. Kriste M. Haetha ja Ole M. Haetha oik. Isak N. Hætta (Nilut-Issát).

Saksassa v.1910. Juhani Jompp-anen (edessä sylissään poikansa Aslak) johti Suomen saamelaisten retkeä Hampuriin ja Königsbergiin vuonna 1910. Juhanin ja takana vaimo Marja sylissä on tytär Maa-ret ja vieressä poikansa Matti. Heidän poikansa Juhani isänsä vieressä oik. Kuva: Perä-Pohjola 11.8.1910.

Saksassa v. 1925: Ellen Elviira Kitti, o.s. Kemi (”Hansin Helli”) Turmajärvestä. Alk. Viikosjärvestä, Lannanvaarasta, Ruotsista. Elli Autton (o.s. Kemi) serkku, joka oli myös samasta paikasta. Hilkka Stoorin (o.s. Kitti) äiti.

Königsbergissä v.1930.

Saksassa v.1925: Aidan takana Jooseppi Magga, Piera Magga ja Nutti Niku.

Saksan Leipzigissä v.1930: Vas. Armas Niemelä, Joonas Ketola, Nils Nutti Nikodemus eli Nutti Niku, Isak Nilsen Hætta, Kirsten Hætta eli Sunnan Risten, Aini Magga. Kuva: Franz Dubbick.

Helsingin Kaisaniemessä, mat-kalla Saksaan v.1925. Edessä Elli Autto kutomassa paulaa, taustalla oik. Jooseppi Magga (1915-1994). Iisko Magga (1913-1925.) Heidän isänsä Heikki Magga (1859-1934.) ja Piera Magga.

Näytösmatkalla Saksassa v. 1925. otetussa kuvassa vas. Hilma ja äitinsä Ellen Elvira ("Helli") Kitti (o.s. Kemi) sylissään kompsiossa tyttärensä Ellen joka kuoli 5-vuotiaana pudottuaan pihalla olleeseen kiehuvaan vesipataan. Ja kuvan toinen nainen, Elli Autto (o.s. Kemi) sylissään tyttärensä Anni, Ellen ja Elli olivat serkuksia Ruotsin Lannanvaaran Viikusjärveltä eli ns."viikoslaisia". Kuva: Franz Dubbick.

Helsingin Kaisaniemessä matkalla Saksaan v.1925. Jutta Magga (kuikkiin kodasta), Hannes Kitti , Piera ja Aini Magga, Heikki ja Iisko Jooseppi Magga ja istumassa Elli Autto.

Leipzigissä v.1930

Saksassa v.1930: Vas.2. Veikko Laakso, Simoni Laakso, Nils Valkeapää eli Rian Niila, ja Joonas Ketola.

Tuomas Magga pitelee emäntänsä merkissä olevaa härkää Helsingin Kaisaniemessä matkalla Saksaan v.1925.

Saksassa v.1930: Vas. Niku eli Nils Nutti, Iisko Magga, Aini Magga ja Heikki Magga.

Saksassa v.1930. Franz Dubbick pitelee mikrofonia ja keskellä Armas Niemelä valmistautuu joihkaamaan. Vas. Nutti Niku ja Einari Leppäjärvi.

Ellastiina, Veikko ja Simoni Laakso lähdössä Saksaan v.1930.

Esiintyminen Helsingin Hietanie-messä ennen lähtö näytille Sak-saan jossa oltiin 29.3. - 21.4.1925. välinen aika. Vas. Aini Magga, Inker Anni Magga, Hans Kitti ja Hannes Kitti, Arvi Autto ja Nikodemus Nutti, Jooseppi Magga ja Heikki Magga, Piera Magga, Lars Leevi Vieltojärvi, Tuomas Magga, Elli Autto, Ellen Elviira Kitti eli Helli Kitti, sylissä Hilma Kitti.

Leipzigissä Saksassa v. 1925. Todennäköisesti Aini Maggan ja Oskari Siepin hääjuhla. Morsian istuu pulkassa häähuivi kaulassa.

Nils Nutti Nikodemus eli Nutti Niku Saksassa v.1925.

Saksassa v.1930: Vas. takana Stalon Inga eli Inger Aslakintytär Gaup, Ellastiina Laakso, Aini Magga, Nilla Josefsen Magga, Joonas Ketola ja oik. edessä Juhánas Antin tytär Márjá.

Kuva: Helsingin kuvalehti 1909.

Erkki Ketola eli Ketomella ja Inkeri Valkeapää esiintymismatkalla Etelä-Suomessa v.1910.

Aini Magga oli 29.3. – 21.4. 1925 Saksassa, oli mukana ilmeisesti myös v.1930.

Saksassa v.1930. Biera Anne eli Anne Penha, Kirsten Hætta eli Sunnan Risten, Aini Magga, taustalla seisoo Veikko Laakso ja vieressä istuu isänsä Simeoni Laakso.

Juhani Jomppanen (takana oikealla) johti Suomen saamelaisten retkeä Hampuriin ja Königsbergiin vuonna 1910. Juhanin sylissä on tytär Maaret ja vasemmalla vaimo Marja. Pojat vas. Matti, Aslak ja Juhani. Jouni Piera syntyi matkan aikana Königsbergissä. Perheellä on päällään talvivaatteet, joita käytettiin myös kesähelteillä järjestetyissä esityksissä. Kuva on otettu lähdön aikaan Hangossa. Kuva Jouni Piera Jomppasen kokoelmasta, tekijän hallussa.

Juhani Jomppanen Saksassa v.1910.

Lars Levi Vietojärvi Nunnasesta. Helsingissä matkalla Saksaan v.1925.

Maaliskuussa 1930 Saksaan matkaajat järjestävät esityksen Helsingin satamassa. Kuva Franz Dubbick.

Näyttelymatkalla Tallinnassa v. 1931: Arvid Pokka perheineen, mukana oli myös Ola ja Riitu Hetta Purnumukasta. Kuva: Museovirasto.

Raitiovaunun kyydissä Saksassa v. 1925: Oik. Heikki Magga, Nutti Niku, Aini Magga ja Jooseppi Magga.

Heikki Magga syntynyt 1850 -1934) Nunnasesta ja hänen poikansa Iisko (1913-1925) ja Jooseppi (1915-1994). Isko Magga kuoli tuolla reissulla hukkumalla ja on haudattu Saksaan.

Näytillä Helsingin Kaisaniemessä matkalla Saksaan v.1925. Oik Kitti-Hellin (Ellen Elviira o.s. Kemin), sylissä Hilma Bogdanoff, o.s. Kitti., Elli Autto (o.s. Kemi), taustalla Tuomas Magga, Lars Leevi "Nunnukka Leevi" Vieltojärvi, Piera Magga, Heikki Magga ja Jooseppi Magga.

Saksassa v.1925. Oik. Duommá Heaika, Henrik Nilsanp Magga eli Heikki Magga (1859-1934) Nunnasesta ja hänen poikansa Iisko (1913-1925) ja Jooseppi (istumassa)(1912-1994). Vasen: Lars Levi Vietojärvi.

Sekä 1878 ja 1889 Pariisin maailman-messut esitti Lapin-Kylän. Vierailijoita näissä oli 28 miljoonaa ihmistä

Kuva: Suomen Kuvalehti 21.3. 1925.

Kuva: Suomen Kuvalehti 1925.

Koutokeinolaiset Inger Nilsen Gaupa ja Kirsten Sara Berliinissä v. 1879. Kuva: Carl Günther. / Museovirasto.

Jon Porsanger Karasjoelta ja Jon Persen Gaupa Koutokeinosta Berliinissä v. 1879. Kuva: Carl Günther. / Museovirasto.

Saamelaisia Pariisissa; Jardin Zoologique d'Acclimatation - puiston antropologinen näyttely, vuodesta 1877 vuoteen 1912. Jardin Zoologique d'Acclimatation muuttui "l'Acclimatation Anthropologique" teemapuistoksi, jossa esiteltiin vieraita kulttuureita. Kuva: Museovirasto.

Kaisaniemessä ennen sotia. Kuva: Suomen Kuvalehti 49/1944.

Tulossa Saksasta, Helsingissä Kansallis-museon rappusilla v.1930: Vas. Juhánas Antin tytär Márjá , Koutokeinosta tai Maria Vasara?, Armas Niemelä, ? , Nils Nutti Nikodemus eli Nutti Niku ja Tuomas Magga eli Duommas Duomma. Kuva: Museovirasto.

Gustaf Retzius, mittalaitteet ja taulukkot mukana v.1905. Retzius oli anatomiantutkija ja professori ja jäsen Ruotsin Akatemiassa.

Trygve Danielsen poroineen Odensessa, noin v. 1933.

Maailmannäyttelyssä Chicagossa v. 1893, Daniel Mortensson on vasemmalla poikansa kanssa.

Kuva: Suomen eläinsuojelusyhdistysten aikakauskirja. no 3.

Jon Porsanger Karasjoelta, Mikel Anders Sara Kautokeinosta, ?, Per Anti Karasjoeltak, ?), Inger Nilsen Gaupa ja Kristen Sara, Inger Nilsen Gaupa, Kirsten Gaupa, Aslak Sara ja Jon Persen Gaup, Kautokeinosta Berliinissä v. 1879. Kuva: Carl Günther. / Museovirasto.