Saksassa 1925. Franz Dubbick, Daniel M. Heatta, Anne Pentha ja Ole M. Heatta.

Kaarasjoen saamelaisia Berliinissä v. 1878.

Ellastiina, Simoni ja Veikko Laakso Saksassa v. 1930.

Franz Dubbickin maalaama mainos vuodelta 1930.

Saksassa v. 1925. Aini Maggan ja Oskari Siepin hääkulkue: 1.Aini Magga, 2. Oskari Sieppi, 3. Joo-nas Ketola, 4.?, 5. Armas Nieme-lä, 6. Simeoni Laakso, 7. ?, Tuom-ma Magga, 9. Piera Magga, 10, Mihkalin muori eli Juhánas Antin tytär Márjá, 11., Nutti Niku.

N:o 22-23 = Niila Josefsen Magga ja hänen tyttärensä Olga joka oli myö-hemmin Vieno Laakso vaimo.

Berliinin eläintarhaan ihmiskehon mittaajat "tutkimus-ryhmä" Karas-joella ja Kautokeinossa vuonna 1879.

Saksassa 1950-luvulla. Edessä Maaret ja Armas Niemelä takana Hilja ja Armas Kelottijärvi. Kuva: Tuula Kelottijärven albumista.

Saksassa v.1952: Vas. edessä Eelis Kelottijärvi ja saksalainen nainen, joka toimi leijonien hoitajana. Taka-na 3. vas. Inga Niemelä.

Saksassa v.1952. Vas. Antti, Armas ja Maaret Niemelä. Takana Hilja Kelottijärvi. Kuva: Tuula Kelottijär-ven albumista.

Saksassa v.1952. Vas: 1.Joonas Kelottijärvi, 2. Vilma Kitti, 3. Anja Niemelä, 4. Eelis Kelottijärvi, 5. Hilja Kelottijärvi, 6. Väinö Kitti, 7. Inga Niemelä, 8. Armas Kelottijärvi, 9. Selma Kelottijärvi, 9. Leila Kitti, 10. Erkki Sietiö, 11. Aila Sietiö (Esko Kitin puoliso), 12. Olli Taipale, 13. Esko Kitti, 14. Olle Kitti, tuo selin oleva lapsi, 15. Alina Eira, 16. Risto Seppänen. Kuva: Tuula Kelottijärven albumista.

Königsberg 1930. Vas. Isak N. Hæt-ta , keskellä Armas Niemelä ja oik. Daniel Hætta.

Koutokeinolaisia Saksa v. 1910. Kriste M. Haetha ja Ole M. Haetha oik. Isak N. Hætta (Nilut-Issát).

Saksassa v.1910. Juhani Jompp-anen (edessä sylissään poikansa Aslak) johti Suomen saamelaisten retkeä Hampuriin ja Königsbergiin vuonna 1910. Juhanin ja takana vaimo Marja sylissä on tytär Maa-ret ja vieressä poikansa Matti. Heidän poikansa Juhani isänsä vieressä oik. Kuva: Perä-Pohjola 11.8.1910.

Saksassa v. 1925: Ellen Elviira Kitti, o.s. Kemi (”Hansin Helli”) Turmajärvestä. Alk. Viikosjärvestä, Lannanvaarasta, Ruotsista. Elli Autton (o.s. Kemi) serkku, joka oli myös samasta paikasta. Hilkka Stoorin (o.s. Kitti) äiti.

Königsbergissä v.1930.

Saksassa v.1925: Aidan takana Jooseppi Magga, Piera Magga ja Nutti Niku.

Saksan Leipzigissä v.1930: Vas. Armas Niemelä, Joonas Ketola, Nils Nutti Nikodemus eli Nutti Niku, Isak Nilsen Hætta, Kirsten Hætta eli Sunnan Risten, Aini Magga. Kuva: Franz Dubbick.

Helsingin Kaisaniemessä, mat-kalla Saksaan v.1925. Edessä Elli Autto kutomassa paulaa, taustalla oik. Jooseppi Magga (1915-1994). Iisko Magga (1913-1925.) Heidän isänsä Heikki Magga (1859-1934.) ja Piera Magga.

Näytösmatkalla Saksassa v. 1925. otetussa kuvassa vas. Hilma ja äitinsä Ellen Elvira ("Helli") Kitti (o.s. Kemi) sylissään kompsiossa tyttä-rensä Ellen joka kuoli 5-vuotiaana pudottuaan pihalla olleeseen kiehu-vaan vesipataan. Ja kuvan toinen nainen, Elli Autto (o.s. Kemi) sylis-sään tyttärensä Anni, Ellen ja Elli olivat serkuksia Ruotsin Lannan-vaaran Viikusjärveltä eli ns. "viikos-laisia". Kuva: Franz Dubbick.

Helsingin Kaisaniemessä matkalla Saksaan v.1925. Jutta Magga (kuikkiin kodasta), Hannes Kitti , Piera ja Aini Magga, Heikki ja Iisko Jooseppi Magga ja istumassa Elli Autto.

Leipzigissä v.1930

Saksassa v.1930: Vas.2. Veikko Laakso, Simoni Laakso, Nils Val-keapää eli Rian Niila, ja Joonas Ketola.

Tuomas Magga pitelee emäntänsä merkissä olevaa härkää Helsingin Kaisaniemessä matkalla Saksaan v.1925.

Saksassa v.1930: Vas. Niku eli Nils Nutti, Iisko Magga, Aini Magga ja Heikki Magga.

Saksassa v.1930. Franz Dubbick pitelee mikrofonia ja keskellä Armas Niemelä valmistautuu joihkaamaan. Vas. Nutti Niku ja Einari Leppäjärvi.

Ellastiina, Veikko ja Simoni Laakso lähdössä Saksaan v.1930.

Esiintyminen Helsingin Hietanie-messä ennen lähtö näytille Sak-saan jossa oltiin 29.3. - 21.4.1925. välinen aika. Vas. Aini Magga, Inker Anni Magga, Hans Kitti ja Hannes Kitti, Arvi Autto ja Nikodemus Nutti, Jooseppi Magga ja Heikki Magga, Piera Magga, Lars Leevi Vieltojärvi, Tuomas Magga, Elli Autto, Ellen El-viira Kitti eli Helli Kitti, sylissä Hilma Kitti.

Leipzigissä Saksassa v. 1925. Todennäköisesti Aini Maggan ja Oskari Siepin hääjuhla. Morsian istuu pulkassa häähuivi kaulassa.

Nils Nutti Nikodemus eli Nutti Niku Saksassa v.1925.

Saksassa v.1930: Vas. takana Stalon Inga eli Inger Aslakintytär Gaup, Ellastiina Laakso, Aini Magga, Nilla Josefsen Magga, Joonas Ketola ja oik. edessä Juhánas Antin tytär Márjá.

Kuva: Helsingin kuvalehti 1909.

Erkki Ketola eli Ketomella ja In-keri Valkeapää esiintymismatkal-la Etelä-Suomessa v.1910.

Aini Magga oli 29.3. – 21.4. 1925 Saksassa, oli mukana ilmeisesti myös v.1930.

Saksassa v.1930. Biera Anne eli Anne Penha, Kirsten Hætta eli Sunnan Risten, Aini Magga, taustalla seisoo Veikko Laakso ja vieressä istuu isänsä Simeoni Laakso.

Juhani Jomppanen (takana oikealla) johti Suomen saamelaisten retkeä Hampuriin ja Königsbergiin vuonna 1910. Juhanin sylissä on tytär Maaret ja vasemmalla vaimo Marja. Pojat vas. Matti, Aslak ja Juhani. Jouni Piera syntyi matkan aikana Königsbergissä. Perheellä on päällään talvivaatteet, joita käytettiin myös kesähelteillä järjestetyissä esityksissä. Kuva on otettu lähdön aikaan Hangossa. Kuva Jouni Piera Jomppasen kokoelmasta, tekijän hallussa.

Juhani Jomppanen Saksassa v. 1910.

Lars Levi Vieltojärvi Nunnasesta. Helsingissä matkalla Saksaan v. 1925.

Maaliskuussa 1930 Saksaan mat-kaajat järjestävät esityksen Helsin-gin satamassa. Kuva Franz Dub-bick.

Näyttelymatkalla Tallinnassa v. 1931: Arvid Pokka perheineen, mukana oli myös Ola ja Riitu Hetta Purnumukasta. Kuva: Museovirasto.

Raitiovaunun kyydissä Saksassa v. 1925: Oik. Heikki Magga, Nutti Niku, Aini Magga ja Jooseppi Magga.

Heikki Magga syntynyt 1850 -1934) Nunnasesta ja hänen poi-kansa Iisko (1913-1925) ja Joo-seppi (1915-1994). Isko Magga kuoli tuolla reissulla hukkumalla ja on haudattu Saksaan.

Näytillä Helsingin Kaisaniemessä matkalla Saksaan v.1925. Oik Kitti-Hellin (Ellen Elviira o.s. Kemin), sy-lissä Hilma Bogdanoff, o.s. Kitti., Elli Autto (o.s. Kemi), taustalla Tuomas Magga, Lars Leevi "Nunnukka Lee-vi" Vieltojärvi, Piera Magga, Heikki Magga ja Jooseppi Magga.

Saksassa v.1925. Oik. Duommá Heaika, Henrik Nilsanp Magga eli Heikki Magga (1859-1934) Nun-nasesta ja hänen poikansa Iisko (1913-1925) ja Jooseppi (istumas-sa)(1912-1994). Vasen: Lars Levi Vieltojärvi.

Sekä 1878 ja 1889 Pariisin maail-man-messut esitti Lapin-Kylän. Vie-railijoita näissä oli 28 miljoonaa ih-mistä

Kuva: Suomen Kuvalehti 1925.

Kuva: Suomen Kuvalehti 1925.

Koutokeinolaiset Inger Nilsen Gau-pa ja Kirsten Sara Berliinissä v. 1879. Kuva: Carl Günther. / Museo-virasto.

Jon Porsanger Karasjoelta ja Jon Persen Gaupa Koutokeinosta Ber-liinissä v. 1879. Kuva: Carl Günther. / Museovirasto.

Saamelaisia Pariisissa; Jardin Zoo-logique d'Acclimatation - puiston antropologinen näyttely, vuodesta 1877 vuoteen 1912. Jardin Zoologi-que d'Acclimatation muuttui "l'Accli-matation Anthropologique" teema-puistoksi, jossa esiteltiin vieraita kulttuureita. Kuva: Museovirasto.

Kaisaniemessä ennen sotia. Kuva: Suomen Kuvalehti 1944.

Tulossa Saksasta, Helsingissä Kan-sallismuseon rappusilla v.1930: Vas. Juhánas Antin tytär Márjá, Kouto-keinosta tai Maria Vasara?, Armas Niemelä, ?, Nils Nutti Nikodemus eli Nutti Niku ja Tuomas Magga eli Duommas Duomma. Kuva: Museo-virasto.

Hegenbeakissa Saksassa v1879 oik Jon Persen Gaup Koutokeinosta.

Trygve Danielsen poroineen Oden-sessa, noin v. 1933.

Maailmannäyttelyssä Chicagossa v. 1893, Daniel Mortensson on vasem-malla poikansa kanssa.

Kuva: Suomen eläinsuojelusyhdistysten aikakauskirja. no 3.

Jon Porsanger Karasjoelta, Mikel Anders Sara Kautokeinosta, ?, Per Anti Karasjoeltak, ?), Inger Nilsen Gaupa ja Kristen Sara, Inger Nilsen Gaupa, Kirsten Gaupa, Aslak Sara ja Jon Persen Gaup, Kautokeinosta Berliinissä v. 1879. Kuva: Carl Günther. / Museovirasto.

Koutokeinon saamelaisia Berliinissä v. 1878.

Jens ja Karen Thomassen Holm perheineen Lontoossa 1822-23.

Porotokka ja poromiehet Münche-nissä. 12 elokuuta 1925.

Münchenin liepeillä v. 1925.

Ruotsin saamelaisia lähdössä Müncheniin v. 1925.

Torkel Larson Skansenissa 1900-luvun alussa.