Suomen sosialidemokraatti 1939.

Lappi Herää!


Juhannusaattona vihittiin Lapin läänin Kittilässä Suomen pohjoisin työ-väentalo.Tästä vihkiäisjuhlasta muodostui todellinen taistelujuhla Pohjo-lan työväelle, joka parhaillaan liikehtii ja järjestää toimintaansa monivuo-tisen lamaannuksen jälkeen.

Uusi, piirteiltään täysin nykyaikainen työväentalo sijaitsee aivan Kittilän kirkonkylän keskuksessa omalla tontillaan. Sen. rakentamisen on tehnyt mahdolliseksi paikkakunnan järjestyneen työväestön kantajoukon ihail-tava toiminnanhalu ja rohkeus sekä talohanketta kohtaan osoitettu yllät-tävän innostunut harrastus paitsi Lapin myöskin etelän seutujen työ-väestön taholta. Rakennustyön ovat suorittaneet ratkaisevalta osaltaan maksuttomana talkootyönä Kittilän työväenjärjestöjen jäsenet.

Talo sisältää juhlasalin näyttämöineen, ravintolan, tarpeelliset muut huo-neistot vahtimestarin asuntoineen sekä avaran kokoushuoneen. Kevät-kelirikon vuoksi jouduttiin talon viimeistelytyöt suorittamaan miltei läpi vuorokautisellaa herruksella jopa niin, että läpi juhlapäivän vastaisen yönkin rakentajät viipyivät ahkerassa työssä! Lukuunottamatta toisen kerroksen huoneita olikin juhlailtana sitten kaikki kunnossa aina lippu-salkoa ja juhannuskoivuja myöten

Kittilän Työväentalo 27.4.1939.

Kittilän työväentalo v. 1939.

Talon piirtäjä Reino Uusisalmi. Hänet valittiin sotien jälkeen eduskuntaan SKDL:n listalta maaliskuun vaaleissa 1945, mutta hän kuoli jo saman vuoden kesäkuussa. Kuvateksti: Tuomo Korteniemi.

Vielä juhlapäivän vastaisena yönä olivat maalareiksi muut-tuneet talon rakentajat maas-sa ja telineillä kiireisessä työssä.

Vihkiäisjuhlasta muodostui tietenkin merkkitapaus. Läheltä ja kaukaa Lapin avaran läänin eri osista saapui heräävän työväenliikkeen kanta-joukkoa juhlimaan siinä määrin, että yleisöjuhlan alkaessa voitiin arvioi-da n 800 hengeksi. Juhlan arvoa lisäsi erikoisesti se, että juhlapuhujaksi oli saapunut kaukaa etelästä harvinainen ja hartaasti odotettu vieras, mi-nisteri Väinö Tanner.

Hartaina Lapin työkansan vakaa väki kuunteli toveri Tannerin sanoja. Hän totesi aluksi tämän työväentalon valmistumisen merkkitapaukseksi ei vain Kittilän ja Lapin, vaan koko maan työväenliikkeelle. Kaikkialla, missä on oltu tietoisia hankkeesta, on seurattu suurella mielenkiinnolla talon valmistumista ja ihailtu sen rakentajain sitkeyttä ja rohkeutta, jol-laista on meillä nähty vain työväenliikkeen alkuaikoina. Hän esiintoi Sos.-dem. Puoluetoimikunnan onnittelun kauniista saavutuksesta, ja siirtyi sitten selostamaan sosialidemokraattisen aatteen leviämisen ja va-kiintumisen vaiheita Suomessa yli neljän vuosikymmenen aikana.

Lopuksi toveri Tanner luonnehti käynnissä olevaa vaalitaistelua ja siihen osallistuvien ryhmitysten mahdollisuuksia hänelle ominaisella johdon-mukaisuudella ja siinä määrin terävin kääntein, että yleisö puhkesi pu-hetta keskeyttäneisiin suosionosoituksiin. Harvinainen vieras ja hänen puheensa varmaan valoi uutta innostustaja rohkaisua juhlavieraisiin, ja heidän kauttaan sen vaikutus levinnee Lapin työkansan piireihin, mökis-tä mökkiin erämaataipaleiden taakse.

Ylhäällä: Kolarilaiset saapuvat 16 peninkulman takaa. - Kemin seutulai-sia tuli kahdella autolla. - Aurinkoinen aitavieri kelpasi mainiosti naisel-lisen asun kohentelemiseen pitkän automatkan jälkeen. - Kello on tasan 24, aurinko paistaa ja uudessa talossa on sisällä väkeä tungokseen asti.

Martti Peltonen.

Tannerin kättä on puristet-tu ja puheesta kiitetty, ja Viljam Vuomajärvi, järjes-töveteraani, arvelee, että eiköpähän sitä nyt taas Kittiiässäkin hiljaksensa pärjätä.

Uuden talon on myös suunnitellut ja piirtänyt yhdistyksen oma mies, to-veri Keino Uusisalmi, joka suostui, vaikkakin perin vaatimattomasti, edustajallemme kertomaan talon rakennusvaiheista m.m. seuraavaa.

Kun vuoden 1930 tapahtumain aikana vieraisiin käsiin joutuneen entisen työväentalomme takaisin saanti osoittautui mahdottomaksi, heräsi vuosi sitten uittotöiden päätyttyä vakaa tuuma uuden talon rakentamiseksi. Tuumaa pohdittiin niin kauan, että eräänä päivänä kypsyi päätös sen toteuttamisesta. Ensin hankittiin tontti, ja se täytyi tehdä selvällä rahalla, joka hankittiin omin avuin.Sitten saatiin kokoon talon perustuksia varten tarpeellinen sementti pitämällä yhdistyksen lukuun kahvikojua n.s. kevät-kirkkomarkkinoilla. Käännyttiin myös toveri järjestöjen puoleen avustus toivomuksilla, ja kohta osoittautui, että myöskin yksityiset olivat innostu-neita asiaan. .

KAMERASATOA LAPIN KESKIYÖN AURINGOSSA: Ylärivi: Martti Pel-tonen lausuu n. 1,000 km;n rasittavan matkansa jälkeenkin myhäilevän ministeri Tannerin tervetulleeksi Kittilään; talon piha-aluetta kaunistetaan juhannuskoivuilla; kolme tyytyväistä miestä, talon piirtäjä Uusisalmi, Pel-tonen ja puuhakas osuuspomo Malinen, Alarivi: Uuden talon pihaa siis-titään klo 24 aattoyönä, (keskellä) Osl. Lapinmaan uusi tyylikäs myymä-lä; Tanner ja Peltonen katselevat Kittilän keskusta juhlan jälkeen keski-yöllä.

Ennenpitkää oltiin siinä tilanteessa, että talonrakentaminen alkoi aivan tosissaan - avustuksia saatiin mitä erilaisimmissa muodoissa aina Hel-singistä asti, ja töitä alettiin tehdä suunnitelmallisesti. Paha kelirikko vii-vytti kuitenkin töitä siinä määrin, että kun pyrittiin pitämään kiinni juhan-nuksena tapahtuvasta vihkimisestä, meille tuli totisesti kiire sen jälkeen, kun tarveaineita jälleen saatiin Rovaniemeltä. Selvää on, että rakennus-töiden edistyessä ilmestyi jatkuvasti moniapulmallisia tilanteita myös rahoituksessa, mutta ne on saatu ratkaistuksi sekä eräiden yksityisten että yhtymien suopeuden avulla.

Mieli on nyt hyvä ja toiveikas, kun talo seisoo tuossa lähes valmiina, ja toivomme on, että toimintamme sen seinien sisällä edistää sekä paikka-kuntamme että koko Lapin työväen pyrkimyksiä. Vieraskin tunsi Olevan-sa vakuutettu tuon toivon täyttymisestä. Suomen pohjoisin työväentalo, joka on noussut esimerkillisen yhteistoiminnan ja uhrautuvan työn tulok-sena, päivänselväsi todistaa, että työväenliikkeemme jatkuvasti menes-tyy ja etenee. Ja erikoisesti se on todistus siitä, että Lapin työkansakin on jälleen siirtymässä siihen yhteisrintamaan, missä sillä aikoinaan oli oma, merkitsevä asemansa.