Rajamme varija 15.12.1944
Lappi laajalti savusi
Ylläolevat sanat ovat eräästä Eino Leinon helkavirrestä, jossa kuvataan pirkkalaisten Lappiin tekemää veronkantoretkeä. Lappi on jälleen laajalti savunnut, ja sen rinnalla myös Kainuu. Nämä tienoot ovat monen monta kertaa joutuneet kokemaan sodan ja hävitysretkien kauhut, ja monesti on niiden kylät ja yksinäiset erämaa-asumuksetkin poltettu maan tasalle.
Ihmeteltävällä sitkeydellä erämaitten kansa on kuitenkin aina pannut alulle uuden elämän, ja kaikesta hävityksestä huolimatta asutus on val-lannut yhä uusia alueita ja maakunnat ovat jatkuvasti vaurastuneet. Nousevat Lappi ja Kainuu vieläkin, nyky polvi ei ole manalle menneitä heikompi! Kainuun ja Lapin teillä on kuluvan vuoden loppupuoliskolla ollut vilkas liikenne.

Lapin teitten vaeltajia syksyllä 1944. Karjaa kuljetetaan.

67-vuotias 600 kilometrin marssija Anna Räisänen Perangalta.
Ei ole kovinkaan ilahduttava se näky, mikä odottaa kotiseudulle palaa-vaa pohjolan väkeä. Sillat, joiden valmistumiset ovat aikanaan olleet suuria maakunnallisia merkkitapauksia, ovat hävinneet jäljettömiin tai niiden paikalla on muodoton kasa ruhjoutunutta rautaa.
Tiet on monin paikoin räjäyttämällä katkaistu, ja erämaaoloissa tärkeät puhelinyhteydet on rikottu. Siviiliväestön kannalta on kuitenkin ollut onni onnettomuudessa, kun oma armeija on joutunut kulkemaan näiden seu-tujen kautta. Se on voimalla ja ammattitaidolla ripeästi rakentanut tila-päissillat, korjannut tiet kuljettavaan kuntoon ja järjestänyt puhelinyhtey-det.
Se työ, minkä armeijamme on näiden viikkojen kuluessa suorittanut Kai-nuussa ja Lapissa, olisi siviilivoimin suoritettuna vienyt kuukausia, ehkä vuosiakin. Vaikein armeijan suorittamista töistä on kuitenkin vielä mainit-sematta: miinoitusten purkaminen. Saksalaiset ovat tunnetulla perus-teellisuudellaan suorittaneet tämänkin työn. Miinoja on kätketty teihin, niiden sivustoihin, teille kaadettuihin murroksiin, rakennuksiin j. n. e.
Miehillämme, ennen kaikkea pioneereilla, on ollut ankara urakka näi-den miinoitusten purkamisessa. Tämä työ on vaatinut runsaat uhrit. Niinpä eräällä sotatoimiyhtymällä, joka saksalaisten nopean vetäytymisen vuoksi ei joutunut varsinaiseen taistelukosketukseen heidän kanssaan, olivat tappiot kuitenkin suuremmat kuin asemasodan aikana.

Perangan isäntiä, joilla on ollut 60 vuotta yhteinen nuotta. Tänä syksynä se hävisi. Oikeanpuoleinen isäntä on 75- vuotias, mutta hänkin suoritti jalan 600 kilometrin marssin.

Erään sillan jäännökset.
Vaikeata on uuden elämän aloittaminen sodan hävittämällä alueella. Il-man muuta on selvää, että ne, joiden asunnot ovat tuhoutuneet, ovat pahimmassa pulassa, mutta helppoa ei ole muillakaan.Miinavaara uh-kaa kaikkia, heinät on suureksi osaksi viety pois tai poltettu, vilja jäi pel-loille, joilla se on ainakin osittain pilaantunut tai tuhottu, vaikka se olisikin ehditty korjata, kaikkia perunoita ei ole ehditty nostaa, veneet on rikottu, verkot ja nuotat viety j.n. e. Vaikeuksia ja vahinkoja on loputtomiin.

Miinoituksin tuhottua, mutta tilapäisesti korjattua tietä Sen sivussa on langoissa lappuja, joissa ilmoitetaan, että vain tie on puhdistettu miinoista.

Lokakuun lopussa korjattiin Posi-olla eloa.

Kuin suurina vainoaikoina ainakin omaisuutta kätkettiin järviin syksyllä 1944. Kotiseudulle palannut Posion nimismies onkimassa keittiöastioita.

Erään kenttävartion miehet syksyllä 1944.
Samanaikaisesti siviiliväestön kanssa ovat rajamiehet asettuneet itära-jan kyliin. Valoisalta ei tulevaisuus näytä heidänkään kohdallaan, sillä vanhat vartiorakennukset ovat suureksi osaksi tuhoutuneet, ja nykyisistä olosuhteista johtuen palvelus on vaikeampaa kuin koskaan aikaisem-min.