Pohjolan Sanomat 1936.

Miss Patricia ratsastaa


Kalifornialainen arkkitehti-neitonen pitkällä ratsastusmatkalla.

Kemistä jatkui matka Palojoensuuhun, mistä hän kääntyy Narvikiin. Sun-nuntaina ja eilen on kuivaniemeläisten, simolaisten ja kemiläisten huo-mio kiinnittynyt pitkään, solakkaan ja tummaan ratsastuspukuiseen nei-toseen, joka komealla 12 korttelin korkuisella puolalaisella ratsullaan on karautellut kohti pohjoista.

Ja varmaa on, että lähipäivinä tornionlaaksolaiset puolestaan katselevat hänen menoaan, joka kuuluu jatkuvan yhä pohjoisemmaksi, aina . . . , mutta antakaamme ratsastajattaren itsensä kertoa.

Neitonen on amerikatar, kotoisin Kaliforniasta, sieltä, missä meripoikam-mekin viisujensa mukaan silloin tällöin pistäytyvät - hehän laulavat, että "Minä kierrän vain Kalifornian ja jälleen palajan . . ." ja sieltä, missä rusi-nat ja muut herkut kasvavat ja missä myös elokuvia oikein tukkukaupalla veivataan. Miss Patricia Mc Cair on hänen nimensä ja ammatiltaan on hän arkkitehti,

Miss Patricia kertoi kierrelleensä ratsullaan jo maita ja mantuja, mutta pitkä on vielä ohjelma. Tallinnasta hän tuli Helsinkiin, istui kopukkansa selkään ja lähti laskettelemaan kohti pohjoista. Suomen osuus päättyy Enontekiön Palojoensuuhun, mistä hän mutkaa poikki rajan ja ottaa suunnan kohti Narvikia. Ja matka jatkuu: Oslo, Köpenhamina ja Berlin ovat lähimmät tavoitteet. Ja aina vain ratsunselässä, ellei meri pakoit-taisi aina välillä riisumaan orhilta valjaista ja suostuttelemaan sitä laivan kannellekin vaihteen vuoksi.
Matkan tarkoitus? Miss Patrician ammatti antaa siihen meille jo vastauk-sen. Hän tarkastelee kaikkea, mihin arkkitehtuuri on sormensa pistänyt, rakennuksia, laitoksia, tehtaita j.n.e. Eikä tämän matkan varrella aiheista ja katsomisista varmastikaan puutetta ole. Tuskinpa hän kovin tarkkaa työtä ehtiikään tehdä, jos joskus maailmassa aikoo päästä takaisinkin Kaliforniaan.

Varusteet? Niitä ei ole tällä tyttösellä paljoa. Välttämättömin on koottu satulalaukkuun, joka keikkuu satulanupissa. Ja kun kysymyksessä on nainen, tuntuvat "sotavarusteet" kerrassaan olemattomilta. Mutta kun rahaa on, niin mitäpä niitä turhia mukaansa kuljettelemaankaan. Kerto-vat näet, ette ei tytöltä raha lopu. Hänen sanotaan nimittäin olevan dol-lariprinsessan.

Ja vielä eräs seikka: neitonen puhui hieman suomeakin, joskin työlääs-ti. Sanakirja oli mukana ja pari vuotta hän kertoi harrastelleensa suo-menkielen opiskelua. Ja vaikka sanavarasto ei olekaan suuri ja vaikkei sanakirjasta heti sopivaa sanaa löytyisikään, niin yksinkertaisimmat asiat kuitenkin yhteisymmärryksessä selkeävät verraten pian.

Käsinpuhumisella, jotka lienee kansainvälisistä "kielistä" kaikkein yleisin, paljon asiaa autetaan.