Terveisiä Jorvakasta osa 41.


Kioskin rakentamista kylän keskustaan miettivä Taavetti istui yksin koto-na keittiön ikkunan ääressä, juoden kahvia ja katsellen ikkunasta ulos. Hän ehti istua parin sätkän verran, kunnes huomasi Tapanilan pikkuty-tön kävelevän, pitkätukka hulmuten ja pienet rinnat niin somasti väpis-ten, heille päin. Taavetti seurasi silmät himosta kiiluen tyttön kulkua ja väristä päätellen, ainakin hänen iso ja punoittava kyömynenänsä oli saa-massa erektion.


Pian kuuluikin ulkoa, kuinka kenkiään kopisteltiin puhtaaksi ja niin Maik-ku astui ovesta sisälle huoneeseen, reippaasti kävellen Taavetin viereen kysymään, olisiko lapset kotona. Isäntä hymyillen tervehti tulijaa ja kertoi ettei lapset ole kotosalla. Maikun yrittäessä lähteä, Taavetti nappasikin hänet kiinni ja lapsen kiivaasta vastarinnasta huolimatta, puristeli kova-kouraisesti tytön pieniä ja arkoja rintoja, seisovaa mulkkuaan tyttöä vas-ten hangaten, kunnes lopulta työnsi väkisin kätensä tytön housuihin, huohottaen:

- Kattomapa jokhan Maikule on karvat kasuhneet?


Tällä kertaa Maikulle pelastus tuli, kun ulkoa alkoi kuulua, koko ajan lä-hestyvää Elsin ja lastensa välistä keskustelua. Taavetille tulikin kiire is-tahtaa takaisin tuolillen ja ehtikin juuri ja juuri, ennen kun vaimo ja lapset astuivat ovesta sisään huoneeseen. Taavetti oli nyt muka tavaamassa sanomalehteään ja tervehtiessään tulijoita, ohimennen viittasi kädellään Maikkuun päin, ilmoittaen:

- Niin, tuo Maikku tuli hakhen teitä ulos.


Näin Maikku sai tietää, mistä Topi oli tapansa oppinut ja tästä lähtien hän sai juosta karkuun sekä isää, että poikaa, jos sattuivat törmäämään ilman muiden ihmisten läsnäoloa. Tästä käynnistä hän oppi, että Taave-tin tyttäriä ulos hakiessan, aina ikkunasta katsomalla varmisti, että tyttä-ret tai ainakin Taavetin vaimo oli varmasti paikalla.



Mutta myös uutta ja toisenlaista, terveempääkin, yrittämistä esiintyi, kun Taavetti ja Elsi perustivat kioskiyrityksen kylän keskustassa sijaitsevan lentopallokentän läheisyyteen, minne kylän nuoriso usein kokoontui ke-säiltoina pelaamaan lento-palloa ja aikuiset tälle kioskille seuraamaan heidän pelaamis-taan, sekä seurustelemaan keskenään.


Eräänä lämpimänä kesäiltana, auringon värittäessä maisemaa läpikuul-tavilla väreillään, paistaessaan puiden latvojen takaa, luoden hieman aavemaisen, mutta rauhaisan tunnelman kylän ylle, kioskin edessä par-veili kylän miehiä, poltellen tupakkaa ja vaihdellen kuulumisiaan. Sa-maan aikaan kioskin terassipöydän ääressä istui yksin Notkon Tapu, nuoleskellen ostamaansa Eskimo jäätelötikkua, kieli pitkällä, silmät puo-liksi suljettuna ja autuas ilme kasvoillaan.


Tapu oli omasta mielestään tanssilavojen kruunaamaton kuningas, jota naiset kuitenkin, jos ehtivät, juoksivat karkuun. Hän oli jo kansakoulussa ollut innokas tyttöjen käpälöitsiä, iskien välitunneilla kiinni kuin vaaniva peto saaliiseensa. Jyri oli kuitenkin tehnyt lopun Tapun harrastuksesta, tyttöjen vanhempien valitusten jälkeen.


Eräänä talvisena pakkaspäivänä opettaja Jyri oli veistotunnilla vihjannut koulun isoille pojille, että Tapu ehkä kaipaisi hieman viilennystä ”mullin tunteilleen”. Heti seuraavalla välitunnilla Tapu houkuteltiin poikien toi-mesta koulun taakse, kaadettiin lumihankeen ja lapattiin housunkauluk-sesta pakkaslunta munille. Tätä muistellessa Tapulle nousi vieläkin vi- lunväreet pintaan.



Nyt tämä hieman kesyyntynyt mulli kuunteli korvat höröllään, kuinka kioskin myyntitiskin edustalla Syväsalmen Jaakko, hieman kujeilevalla, mutta vakavuuteen pyrkivällä äänellä, kertoi lukeneensa jostain tiede-lehdestä, että jos mies usein veti lapaseen, hänen kämmeniinsä kasvoi runsas ja tuuhea karvapeite.


Tupun kasvoille nousi hämmentyneen kysyvä ilme ja hetken kuulemaan-sa mietittyään, tökkäsi jäätelötikun suuhunsa ja levitti silmiensä eteen molemman kämmenensä, lähempää tutkimista varten. Hyvin tarkasti, välillä tuoden kämmeniään lähemmäksi kasvojaan, hän perehtyi niiden karvoitukseen.


Tätä anatomian tutkimista, miesjoukko seurasi hievahtamatta, kunnes purskahtivat nauramaan, mutta katseet, kuin yhteisestä sopimuksesta, käännettyinä lentopalokentälle päin, ikään kuin siellä olisi tapahtunut jotain huvit-tavaa. Otso vilkaisi hämillään naurajia, mutta pian rauhoittui, hieraisi käsiään yhteen ja otti jäätelötikun pois suustaan, jatkaen jääte-löstä nautiskeluaan.



Seuraavana päivänä, kun alkoi Englannissa jalkapallon MM-kisat, Jun-kulla oli tarkoitus Topin kanssa mennä katsomaan avausottelua Syvä-salmille. Hänen hakiessa aamuvuorossa olevaa Topia kioskilta, pyysi tämä hänet sisälle ja kertoi erään naapurikylän isännän jättäneen lauk-kunsa sinne säilytykseen.


Topi kertoi myös tarkastaneensa laukun ja löytäneensä sieltä täysinäi-sen pirtupullon. Vain pienen hetken he katselivat kysyvästi toisiaan, kunnes ryntäsivät pirtupullon kimppuun, kaataen kolmasosan pirtusta limsapulloon ja korvasivat vajauksen vedellä. Tutustuessaan yhdessä tuohon toljotusroppiin, istuivat kioskin rappusilla, paskaa jauhaen, kun-nes huomasivat hätkähtäen, toljottaneensa niin kauan, että ottelu oli jo alkanut.


He kiiruhtivat, hieman kyllä jo horjuvin askelin, Syväsalmelle, jossa olo-huone olikin jo tupaten täynnä katsojia. Ryhdistäytyivät sen verran, ettei-vät toiset huomanneet heidän humalatilaansa. Vaikka peli oli hyvin mie-lenkiintoinen ja jännittävä, niin jo puoliajalla Junkun oli pakko luovuttaa, koska pahaolo iski rajusti. Kiitokseksi vieraanvaraisuudesta, poistues-saan oksensi isäntäväen pihalle aimo kasan äitinsä valmistamaa mak-karakeittoa.



Kisat sujuivat teemansa mukaan, ”Football is coming home”, Englanti voitti mestaruuden, mutta vielä enemmän Junkkua riepoi se, että Bul-garian ”viikatemiehet”, ilmeisesti NL:n tilauksesta, potkivat Pelen puoli-kuntoiseksi.

Tuhansia valokuvia Lapista, mielenkiintoisia juttuja, videoita ym. Tutustu: https://www.hetan-jussa.com/