Enontekiön Ounasjokivarren murre-sanastoa

aphun apuun

authon autoon

eelä edellä

ees edes

eeskahthale edestakaisin

eessä edessä

eetvartti kertoo voimakkaasta tunteesta

ei passaa taajoa ei sovi laskea leikkiä

ei piä ei kannata

ei sole ei se ole

ei tartte ei tarvitse

eikhän eiköhän

elläin eläin

emmmié en minä (painotettu)

entuuvesthaan entuudestaan

eritoista aivan erinomainen, parempi kuin muut

etehlään käsin etelään päin

et sunkhan sie et kai sinä

etelän vares = eteläsuomalainen

ette että

ettem'mie häävy ettei minun täydy

ettiä etsiä, hakea

evhät eväät

haas ehkäpä

halvata haluta

hellu tyttö- tai poikaystävä

helpata helpottaa. net tropit helppasi toela ne lääkkeet helpottivat todella

hihtaa hiihtää

hiini hieno

hiljukainen hiljainen ihminen, ujo, arka, syrjäänvetäytyvä

hilpassa, hilpasta tehdä nopeasti

himmeämelanen lapseton naimisissa oleva mies

hinnertää hidastaa

hirvas sukukypsä urosporo

hissukshen(sa), hiljalhen(sa), hithasti hiljalleen, hitaasti.

hoksata huomata, ymmärtää

holotna kylmä, vilu

hoppu, hopusti kiire, kiireesti

hopusti nopeasti

houkka hassu

houkkauttaa yllyttää tekemään hulluja

hourata höpertää, puhua perätömiä

hujhahus nopeasti kuluva aika

huilata pitää tauko, levätä. 2. luisua, liukua

hunsfotti huijari, lurjus, huonosti käyttäytyvä heittiö

hupakka poro jonka korvamerki on muutettu toisen poromiehen merk-kiin

hurhahus nopeasti kuluva aika. 2. moottorin ohikiitävä ääni

hurri ruotsalainen

hurrikas ensikertalainen, kokematon

huskata huijata

hutikassa humalassa. häin tuskin

hynthet vaatteet

hyysikkä ulkokäymälä

hyältä hyvältä

häin tuskin hädin tuskin

häjissänsä hädissänsä

häyn sanoa joudun sanomaan

häässä hädässä

häätyy täytyy. häätys varmhan täytyisi varmaan

häävi erityinen, poikkeuksellinen. ei sollu häävi ei se ollut juuri min-kään arvoinen

hökäle huolimaton, hätäinen

hökötys, höskä romu

höpertää, höperehtiä puhua sekavia

hörstoorata ymmärtää (nykyisin vörstoorata)

höökäri kauppias

hööli antelias, runsaskätinen

illansilmä taivaanrantaa laskeva aurinko

ihmhelä ihmeellä

istuualthan istualtaansa

jahvetti pirullinen

jankata jauhaa samaa asiaa, toistaa itseään

jatsari haitarivartinen saapas

jelpata auttaa

jokhaisella jokaisella

jokka jotka

jolu isokokoinen miehen kalu

joppari salakuljettaja

joukhainen joutsen

joutua helisevhän häthän joutua hätätilanteeseen

jouva jouda, ehdi

junantuoma etelästä muuttanut ihminen

juokale humalainen

juopassa juoda kiireellä, pikaisesti

juovattaa seurata, kulkea perässä, seurata jälkiä

juua juoda

juvethin jo kevälä muuttivat jo keväällä

jänkkä suo

järkijhän jatkuvasti, toistuvasti

jäähä kuppaamhan jäädä odottamaan.

kaajanko lissää kaadanko lisää

kaalo kylmä, viileä

kaaristaa sitoa tavarat kiinni

kaarre poroerotusaitaus

kaira erämaa

kalma kylmä, julma, ilkeä

kaltio lähde

kanni pikkulapsi, jotka pystyvät jo itse juoksemaan

karsia hyökätä jonkun kimppuun

kauppijhaile kauppiaille

kassa laatikko

kastaa kastaa pullaa kahviin, syödä kahvin kanssa leivonnaisia

kasuta kasvaa

katisko katiska

kattoki sisäle käsin katsoikin sisälle päin

kaunhija kauniita

kauhtua suuttua. 2. kauhistua

kauvonki kauvankin

kehata viitsiä, ujostuttaa 2. ei kehannut laiskuuttaan

keino kulkutie, polku

keituri vuohi

keltheet alusvaatteet. keltheisilhän alusvaatteisillaan

kepuli kehnonpuoleinen

keritä ehtiä

kero paljas pyöreähkö tunturinlaki

kessäntyä pilaantua (niukasti suolattu kala)

kesäpaisthela helteellä

kesäterässä tylsä

kethän ketään

kielenpieksijä paskanpuhuja, valeuutisten levittäjä

kiikkua kiivetä

kiimapaikka ihmisillä jalkojen väli, poroilla ja hirvillä rykimä eli parittelu-paikka

kiiritellä kiistellä, kiukutella, olla pahalla päällä, pirruilla

kiito lumikelkka (tulee sanasta Ski-Doo)

kiivhasti kiivaasti

killistellä katsella

kimpelheissä kiimassa, halujen riivaamana

kinniperse saamelaisista käytetty haukkumanimi

kirjhen kirjeen

kirkumhan kirkumaan

kirvata kirota

kirvhelä tehty ruma ihminen

kisura poro

kisuta nahistella (lapset nahistelee äänekkäästi)

kläppi lapsi

Ko, kö, ku kun (ko urkola kuin urakalla)

kohi kohti

kohalhen kohdilleen

koiju koivu

koiruus pahanteko, kiusanteko

kolo ruma

kompiainen karamelli

kopara poron sorkka

kopsu pikku ryypyt, hömpsy

korkata puhkaista immenkalvo

kortteeri majapaikka

kortto pahantekijä, hulttio, käytetään myös kirosanana.

korttolintu tiainen (pahan onnen lintu)

kose kun se

koskhan koskaan

kostuan 1. kastua vähän. 2. hyötyä 3. keritä tai pystyä

kousia kurittaa

kovala ilmala kovalla pakkasella

kuinkhan kuinka

kukhan kukaan (kukhan sieltä tuli? ei kukhan nähny)

kullitamma poikatyttö, naismainen mies

kuohia steriloida

kurastaa paskantaa ripulissa

kurvi tienmutka, kaarre

kuurata pestä lattiaa

kyläluuta ahkera kyläilijä

kyylätä tarkkailla, kytätä

käpätä kiivetä

kävästää käydä pikaisesti

käypii laihin kyllä sopii

käyvä käydä

käännähyttää käännyttää

laassa lakasta

lamphat lampaat

lannanriuku pitkäselkäinen suomalainen nainen. (Lannan-riuku tulee saamen sanasta RIVGU joka taas juontuu muinaisnorjasta: rýgr (“lady,
woman; giantess”)

lantalainen suomalainen (land = maa, maalainen)

laskea läpi ampua, tappaa

laukkoa juosta, paeta

leuhka ylpeä

liivamato etana

loota laatikko

losu huora, kelvoton, huono vene, pintalauta

luhvata huijata, vetää nenästä, petkuttaa

lyijysuopunki kivääri

lujila kovilla

lähemä lähdetään

lähit lähtivät

lähätti lähetti

lähössä lähdössä

läppi lapsi

läträtä ryypätä viinaa

mekki mekin

mekkö me kun

mennä sököksi mennä rikki

met me

meän meidän

miksikhän miksiköhän

minukki minutkin

molen minä olen molima me olimme

muistella kertoa muistelthin tai muistelit kertoivat

mulla minulla

munhin muniin

murkku sumu

muutako muuta kuin

myyä myydä

myöthänsä jatkuvasti

mätö pilaantunut, heikko, huono

mööpeli huonekalu

naisile naisille

nakata heittää

nakku naaraskoira, narttu, kiimainen tyttö/nainen

nakuna alasti

napalanko kun kaksi miestä on ollut saman naisen kanssa ”sillee”, kut-sutaan heitä ”napalangoiksi”

napsu naismainen mies/poika

naukumaijanpoika valittaja

neitshen neitsyeen

nekki nekin

nelikko puuastia, n. 30 l.

net ne niilä kiepheilä suunnilleen silloin, siellä

niilä paikheila suunnilleen silloin, siellä

niinku etelän fröökinät ja sikaretit. niin kuin ylimieliset, teeskentelevät ihmiset

niin sonki niin se onkin

nisu pulla. nisukaffit pullakahvit

nokalakhan nokallakaan

nokko kylliksi, tarpeeksi

noko no kun

nolit ne olivat

nolis ne olisivat

non net ne ovat ne

nulikka pahanilkinen mies tai teinipoika

nulkki keskenkasvuinen poika

nuot laukkoo nuo juoksee

nuukaa väliä. ei sole niin nuukaa ei sillä ole niin väliä

nykyjhän nykyisin

näje näe

näköjhän näköjään

näpätä siepata, napata, ottaa nopeasti

nästyyki, nästuuki nenäliina

nöyräilma lumimyräkkä, huono sää

o'herratunaika ihmettelyä ilmaiseva parahdus

oikhein oikein

olhan ollaan

olla varpheila olla varuillaan

onkhan onkohan

oorningissa järjestyksessä

otamako kopsut otetaanko ryypyt?

othan otsaan

otta olette

oottelemhan odottamaan

ovakko ovat kuin

paakka, paakat poron kantosatula (saam. spagat)

pahalakiirilä olla pahalla päällä, kiukutella

palhjaana paljaana

panna kamphoi vastustaa jotakin

paskahalvaus kovasti säikähtänyt ihminen

passaa sopii, kyllä se passaa kyllä se sopii

passata palvella, tarjoilla

pellaa toimii

peltipailakka moottorikelkka

perso ahne, ahnas

perustaa tykätä, pitää

piikari 5 tuuma ja sitä suurempi rautanaula

piisaa riittää

piisi avotakka

piksituusi karamellilaatikko, pastillirasia

pillantunheet pilaantuneet

pirhahuttaa aoittaa puhelimella

pirun palkhen soittoa haitarin soittoa

pirra eli hyrrä pärisevät pyörät (apumoottori, mopo, pikku mootoripyö-rä) ovat myös pirroja, pirrapyöriä

pirruus ilkeys

pitkhän pitkään

piäppä pidäppä

pojanloppi poika, poikanen

poka poika

pounu iso tai korkea mätäs

porista keskustella

porotokka porolauma

puhthan puhtaan

puolikomea erittäin kaunis (yleensä naisesta)

puota pudota

puotella ajaa kulkuneuvolla

putkitonget putkipihdit

pyhkässä lyödä, huitassa

pyörtää kääntyä takaisin, perua

pännä kynä

pärstävärkki kasvot

pölätä pelätä

pössi, pösilö tyhmä, vailla ymmärrystä oleva

raavas aikuinen

raatia, raatata puhua, keskustella

raiskakarhu tappajakarhu

ranttu nirso, turhantarkka, ronkeli

rapea ei niin hyvä

reistata yrittää, kokeilla

reisu matka

resujätkä tappelija

resunen rikkinäinen, kulunut puhki, hajonnut

resuta meluta, remuta

riepu raukka, rukka (myös hemmotteleva ilmaus)

rietas piru, ilkeä (saam.= riehtis)

rohki varmasti, taatusti, erityisesti

ronttonen huonohko kenkä

rookhin lukkoon, hakaan

ropleema ongelma

rosputto kelirikko

rukattaa kiiruhtaa, pitää kiirettä

ruto tiheikkö

ruukata olla tapana, kokeilla

ruusipönttö posliinipönttö

ruuvata kokeilla, yrittää

rykimäaika kiimaaika

rykimäsukka kondomi

rykiä olla kiimassa (poro)

Ryshin homhin Venäjälle töihin

ryöttä likainen

räkkä hyönteisten runsas esiintyminen, hyönteispiina

rääkkyä huutaa

röhähtää istahtaa polleana johonkin

rötkö isolaiska

röytyny sairhaloisen ylilihava. vähä röytyny näkyvästi elämän kaltoin kohtelema, hieman tanakka ihminen

saaloa läähättää

saannu saanut. saannu aikhan saanut aikaan

saata hävettää. en saata kertoa hävettää niin, etten voi kertoa

saattaa voida, mahtaa

saikata viivytellä, vitkastella

sahhaamhan sahaamaan

sati ehkä, josko, vaikka

sauttaa saada kiinni, saavuttaa

seisoskelemhan, seisomhan seisomaan

seku vain muuten vain, huvin vuoksi

senkalu, "sen kalu" vanhoja voimasanoja

se se painotettu pronomini; totisesti, varmaan

seppä taitava, mestari

siipi selkään

siivo kiltti, hyvä luontoinen, rauhallinen

sikemäksi sinnemäksi

sikiö lapsi

silloinko silloin kun

sinkki ämpäri

sinkua venyä

sinni, sinnikko sisu, sisukas

Sittisuuta Sitruuna sooda

sivistynheissä hushollissa sivistyneissä kotitalouksissa

sivu, siutti mennä ohi

sivakat sukset

Solekki sinä oletkin

solet sinä olet solit sinä olit

soli se oli

solkkuri jäteastia

soma mukava

somaton epämukava

son se on sonki se onkin

sontasivakka epäsiisti ihminen

soopa tyhjänpäiväinen-, perätön-, joutava puhe

sortti laji

sose nuoska tai vetinen lumi

suittaa keritä, kehdata, vähätellä

suivaintua kyllästyä

sunkhan suinkaan

suopunki poromiehen lasso

suorhan suoraan

suruton syntinen, jumalaton

sutki kiero, hävytön, röyhkeä

syyvvä syödä

sääritto kelirikko

sölkhän, selkhän selkään

taajoa laskea leikki, telmiä

taavetin taavetti kirosana

taivhashen taivaaseen

talvikamphet talvivaate, reet, pulkat ym.

taphaus tapaus

tartte tarvitsee

tauro kalakeitto

tehhä lapsia jalkheelta tehdä jalkalapsia, avioliiton ulkopuolisia lapsia, äpäriä

tehessä tehdessä

tehit eetvarttia teki todella hyvää

tekki tekin

tervhan tarttunu ei saa mitään aikaan

tiijän tiedän

tiinhenä raskaana

tiiäksie tiedätkö sinä

tirro lapintiira tirropoika harakanpesärosvo

tieva kumpu, mäki, harju

toela todella

toesti tosissaan toela todella net ei ole toet ne eivät ole totta

tohtia uskaltaa tohiko sie? uskallatko sinä?

tokka iso porolauma

tolvata juosta lujaa

torrakko kivääri

tovelakhan todellakaan

tulhet tulleet

tuliskhan tulisikohan tulemhan tulemaan

tuoma tuomme

tuorestai torstai

tähelinen tärkeä, tarkka

tällätä asettaa, somistaa

tänäpänäkhän tänäpäivänäkään

täälä käsin täällä päin

tyhjä vain, ainoastaan (vähättelymuoto)

tyär tytär

tyyris kallis

ulku verkon tai nuotan kuivaustelinen rannassa

ummenajokas paksussa lumihangessa liikkumaan pystyvä kulkuneuvo

upissa piilossa veden alla

urkola urakalla

uuvessa uudessa

vaathekki vaatteetki

vahata tuijottaa, vartioida, valvoa

vaihettaa vaihtaa

vakstuuki pöytäliina. (köökinpöyvälä oli hiini vakstuuki ruokapöydällä oli hieno pöytäliina)

valkia tuli, nuotio

valskata vuotaa

varmhan varmaan

varphaiset varpajaiset

vasiten, vasitella varta vasten, juuri sitä varten, tahallaan, tarkoituksella

vatkata viskata, heittää, sekoittaa voimakkaasti

vatta vatsa

veiti irti, vapaana, vapaaksi

veitti veitsi, puukko

ventää pitää poroa hihnassa laitumella

veres tuore, uusi

veripiiska teurastuspuukko

vierhen viereen

viimi viime

viekhauella oveluudella

viimenki viimeinkin

viruttaa huuhtoa

vishin luultavasti

viskata heittää

viskutella kuiskutella

visto pelottava, vastenmielinen, kauhea

visu pihi, säästäväinen 2. visu tarkka, täsmällinen

vuottua erottua, näkyä jäljistä lumessa tai maassa

vuskata menetellä epärehellisesti, huijata, pettää

välhin,

vörstoorata ymmärtäävälistä välillä

vängälä väkisin

värkätä touhuta, askarrella, kiusotella

väärti ystävä, tuttava

völjhyn mukaan

yhteenlaihiin samalla lailla

ylpeyvenhenki ylpeydenhenki

äskön, äsköten joku aikaa sitten

ääpätön mitätön, olemattoman pieni, aikaansaamaton