Enontekiön Ounasjokivarren murre-sanastoa
alju (ihminen aljuna), asuu sinun nurkissa ja syö sinun antamaa ruokaa
aphun apuun
authon autoon
eelä edellä
ees edes
eeskahthale edestakaisin
eessä edessä
eetvartti kertoo voimakkaasta tunteesta
ei passaa taajoa ei sovi laskea leikkiä
ei piä ei kannata
ei sole ei se ole
ei tartte ei tarvitse
eikhän eiköhän
elläin eläin
emmmié en minä (painotettu)
entuuvesthaan entuudestaan
eritoista aivan erinomainen, parempi kuin muut
etehlään käsin etelään päin
et sunkhan sie et kai sinä
etelän vares = eteläsuomalainen
ette että
ettem'mie häävy ettei minun täydy
ettiä etsiä, hakea
evhät eväät
haas ehkäpä
halvata haluta
hellu tyttö- tai poikaystävä
helpata helpottaa. net tropit helppasi toela ne lääkkeet helpottivat todella
hihtaa hiihtää
hiini hieno
hiljukainen hiljainen ihminen, ujo, arka, syrjäänvetäytyvä
hilpassa, hilpasta tehdä nopeasti
himmeämelanen lapseton naimisissa oleva mies
hinnertää hidastaa
hirvas sukukypsä urosporo
hissukshen(sa), hiljalhen(sa), hithasti hiljalleen, hitaasti.
hoksata huomata, ymmärtää
holotna kylmä, vilu
hoppu, hopusti kiire, kiireesti
hopusti nopeasti
houkka hassu
houkkauttaa yllyttää tekemään hulluja
hourata höpertää, puhua perätömiä
hujhahus nopeasti kuluva aika
huilata pitää tauko, levätä. 2. luisua, liukua
hunsfotti huijari, lurjus, huonosti käyttäytyvä heittiö
hunteerata miettiä
hupakka poro jonka korvamerki on muutettu toisen poromiehen merk-kiin
hurhahus nopeasti kuluva aika. 2. moottorin ohikiitävä ääni
hurri ruotsalainen
hurrikas ensikertalainen, kokematon
huskata huijata
hutikassa humalassa. häin tuskin
hynthet vaatteet
hyysikkä ulkokäymälä
hyältä hyvältä
häin tuskin hädin tuskin
häjissänsä hädissänsä
häyn sanoa joudun sanomaan
häässä hädässä
häätyy täytyy. häätys varmhan täytyisi varmaan
häävi erityinen, poikkeuksellinen. ei sollu häävi ei se ollut juuri min-kään arvoinen
hökäle huolimaton, hätäinen
hökötys, höskä romu
höpertää, höperehtiä puhua sekavia
hörstoorata ymmärtää (nykyisin vörstoorata)
höökäri kauppias
hööli antelias, runsaskätinen
illansilmä taivaanrantaa laskeva aurinko
ihmhelä ihmeellä
istuualthan istualtaansa
jahvetti pirullinen
jankata jauhaa samaa asiaa, toistaa itseään
jatsari haitarivartinen saapas
jelpata auttaa
jokhaisella jokaisella
jokka jotka
jolu isokokoinen miehen kalu
joppari salakuljettaja
joukhainen joutsen
joutua helisevhän häthän joutua hätätilanteeseen
jouva jouda, ehdi
junantuoma etelästä muuttanut ihminen
juokale humalainen
juopassa juoda kiireellä, pikaisesti
juovattaa seurata, kulkea perässä, seurata jälkiä
juua juoda
juvethin jo kevälä muuttivat jo keväällä
jänkkä suo
järkijhän jatkuvasti, toistuvasti
jäähä kuppaamhan jäädä odottamaan.
kaajanko lissää kaadanko lisää
kaalo kylmä, viileä
kaaristaa sitoa tavarat kiinni
kaarre poroerotusaitaus
kaira erämaa
kalma kylmä, julma, ilkeä
kaltio lähde
kanni pikkulapsi, jotka pystyvät jo itse juoksemaan
karsia hyökätä jonkun kimppuun
kauppijhaile kauppiaille
kassa laatikko
kastaa kastaa pullaa kahviin, syödä kahvin kanssa leivonnaisia
kasuta kasvaa
katisko katiska
kattoki sisäle käsin katsoikin sisälle päin
kaunhija kauniita
kauhtua suuttua. 2. kauhistua
kauvonki kauvankin
kehata viitsiä, ujostuttaa 2. ei kehannut laiskuuttaan
keino kulkutie, polku
keituri vuohi
keltheet alusvaatteet. keltheisilhän alusvaatteisillaan
kepuli kehnonpuoleinen
keritä ehtiä
kero paljas pyöreähkö tunturinlaki
kessäntyä pilaantua (niukasti suolattu kala)
kesäpaisthela helteellä
kesäterässä tylsä
kethän ketään
kielenpieksijä paskanpuhuja, valeuutisten levittäjä
kiikkua kiivetä
kiimapaikka ihmisillä jalkojen väli, poroilla ja hirvillä rykimä eli parittelu-paikka
kiiritellä kiistellä, kiukutella, olla pahalla päällä, pirruilla
kiito lumikelkka (tulee sanasta Ski-Doo)
kiivhasti kiivaasti
killistellä katsella
kimpelheissä kiimassa, halujen riivaamana
kinniperse saamelaisista käytetty haukkumanimi
kirjhen kirjeen
kirkumhan kirkumaan
kirvata kirota
kirvhelä tehty ruma ihminen
kisura poro
kisuta nahistella (lapset nahistelee äänekkäästi)
kläppi lapsi
Ko, kö, ku kun (ko urkola kuin urakalla)
kohi kohti
kohalhen kohdilleen
koiju koivu
koiruus pahanteko, kiusanteko
kolo ruma
kompiainen karamelli
kopara poron sorkka
kopsu pikku ryypyt, hömpsy
korkata puhkaista immenkalvo
kortteeri majapaikka
kortto pahantekijä, hulttio, käytetään myös kirosanana.
korttolintu tiainen (pahan onnen lintu)
kose kun se
koskhan koskaan
kostuan 1. kastua vähän. 2. hyötyä 3. keritä tai pystyä
kousia kurittaa
kovala ilmala kovalla pakkasella
kuinkhan kuinka
kukhan kukaan (kukhan sieltä tuli? ei kukhan nähny)
kullitamma poikatyttö, naismainen mies
kuohia steriloida
kurastaa paskantaa ripulissa
kurvi tienmutka, kaarre
kuurata pestä lattiaa
kyläluuta ahkera kyläilijä
kyylätä tarkkailla, kytätä
käpätä kiivetä
kävästää käydä pikaisesti
käypii laihin kyllä sopii
käyvä käydä
käännähyttää käännyttää
laassa lakasta
lamphat lampaat
lannanriuku pitkäselkäinen suomalainen nainen. (Lannan-riuku tulee saamen sanasta RIVGU joka taas juontuu muinaisnorjasta: rýgr (“lady,
woman; giantess”)
lantalainen suomalainen (land = maa, maalainen)
laskea läpi ampua, tappaa
laukkoa juosta, paeta
leuhka ylpeä
liivamato etana
loota laatikko
losu huora, kelvoton, huono vene, pintalauta
luhvata huijata, vetää nenästä, petkuttaa
lyijysuopunki kivääri
lujila kovilla
lähemä lähdetään
lähit lähtivät
lähätti lähetti
lähössä lähdössä
läppi lapsi
läträtä ryypätä viinaa
mekki mekin
mekkö me kun
mennä sököksi mennä rikki
met me
meän meidän
miksikhän miksiköhän
minukki minutkin
molen minä olen molima me olimme
muistella kertoa muistelthin tai muistelit kertoivat
mulla minulla
munhin muniin
murkku sumu
muutako muuta kuin
myyä myydä
myöthänsä jatkuvasti
mätö pilaantunut, heikko, huono
mööpeli huonekalu
naisile naisille
nakata heittää
nakku naaraskoira, narttu, kiimainen tyttö/nainen
nakuna alasti
napalanko kun kaksi miestä on ollut saman naisen kanssa ”sillee”, kut-sutaan heitä ”napalangoiksi”
napsu naismainen mies/poika
naukumaijanpoika valittaja
neitshen neitsyeen
nekki nekin
nelikko puuastia, n. 30 l.
net ne niilä kiepheilä suunnilleen silloin, siellä
niilä paikheila suunnilleen silloin, siellä
niinku etelän fröökinät ja sikaretit. niin kuin ylimieliset, teeskentelevät ihmiset
niin sonki niin se onkin
nisu pulla. nisukaffit pullakahvit
nokalakhan nokallakaan
nokko kylliksi, tarpeeksi
noko no kun
nolit ne olivat
nolis ne olisivat
non net ne ovat ne
nulikka pahanilkinen mies tai teinipoika
nulkki keskenkasvuinen poika
nuot laukkoo nuo juoksee
nuukaa väliä. ei sole niin nuukaa ei sillä ole niin väliä
nykyjhän nykyisin
näje näe
näköjhän näköjään
näpätä siepata, napata, ottaa nopeasti
nästyyki, nästuuki nenäliina
nöyräilma lumimyräkkä, huono sää
o'herratunaika ihmettelyä ilmaiseva parahdus
oikhein oikein
olhan ollaan
olla varpheila olla varuillaan
onkhan onkohan
oorningissa järjestyksessä
otamako kopsut otetaanko ryypyt?
othan otsaan
otta olette
oottelemhan odottamaan
ovakko ovat kuin
paakka, paakat poron kantosatula (saam. spagat)
pahalakiirilä olla pahalla päällä, kiukutella
palhjaana paljaana
panna kamphoi vastustaa jotakin
paskahalvaus kovasti säikähtänyt ihminen
passaa sopii, kyllä se passaa kyllä se sopii
passata palvella, tarjoilla
pellaa toimii
peltipailakka moottorikelkka
perso ahne, ahnas
perustaa tykätä, pitää
piikari 5 tuuma ja sitä suurempi rautanaula
piisaa riittää
piisi avotakka
piksituusi karamellilaatikko, pastillirasia
pillantunheet pilaantuneet
pirhahuttaa aoittaa puhelimella
pirun palkhen soittoa haitarin soittoa
pirra eli hyrrä pärisevät pyörät (apumoottori, mopo, pikku mootoripyö-rä) ovat myös pirroja, pirrapyöriä
pirruus ilkeys
pitkhän pitkään
piäppä pidäppä
pojanloppi poika, poikanen
poka poika
pounu iso tai korkea mätäs
porista keskustella
porotokka porolauma
puhthan puhtaan
puolikomea erittäin kaunis (yleensä naisesta)
puota pudota
puotella ajaa kulkuneuvolla
putkitonget putkipihdit
pyhkässä lyödä, huitassa
pyörtää kääntyä takaisin, perua
pännä kynä
pärstävärkki kasvot
pölätä pelätä
pössi, pösilö tyhmä, vailla ymmärrystä oleva
raavas aikuinen
raatia, raatata puhua, keskustella
raiskakarhu tappajakarhu
ranttu nirso, turhantarkka, ronkeli
rapea ei niin hyvä
reistata yrittää, kokeilla
reisu matka
resujätkä tappelija
resunen rikkinäinen, kulunut puhki, hajonnut
resuta meluta, remuta
riepu raukka, rukka (myös hemmotteleva ilmaus)
rietas piru, ilkeä (saam.= riehtis)
rohki varmasti, taatusti, erityisesti
ronttonen huonohko kenkä
rookhin lukkoon, hakaan
ropleema ongelma
rosputto kelirikko
rukattaa kiiruhtaa, pitää kiirettä
ruto tiheikkö
ruukata olla tapana, kokeilla
ruusipönttö posliinipönttö
ruuvata kokeilla, yrittää
rykimäaika kiimaaika
rykimäsukka kondomi
rykiä olla kiimassa (poro)
Ryshin homhin Venäjälle töihin
ryöttä likainen
räkkä hyönteisten runsas esiintyminen, hyönteispiina
rääkkyä huutaa
röhähtää istahtaa polleana johonkin
rötkö isolaiska
röytyny sairhaloisen ylilihava. vähä röytyny näkyvästi elämän kaltoin kohtelema, hieman tanakka ihminen
saaloa läähättää
saannu saanut. saannu aikhan saanut aikaan
saata hävettää. en saata kertoa hävettää niin, etten voi kertoa
saattaa voida, mahtaa
saikata viivytellä, vitkastella
sahhaamhan sahaamaan
sati ehkä, josko, vaikka
sauttaa saada kiinni, saavuttaa
seisoskelemhan, seisomhan seisomaan
seku vain muuten vain, huvin vuoksi
senkalu, "sen kalu" vanhoja voimasanoja
se se painotettu pronomini; totisesti, varmaan
seppä taitava, mestari
siipi selkään
siivo kiltti, hyvä luontoinen, rauhallinen
sikemäksi sinnemäksi
sikiö lapsi
silloinko silloin kun
sinkki ämpäri
sinkua venyä
sinni, sinnikko sisu, sisukas
Sittisuuta Sitruuna sooda
sivistynheissä hushollissa sivistyneissä kotitalouksissa
sivu, siutti mennä ohi
sivakat sukset
Solekki sinä oletkin
solet sinä olet solit sinä olit
soli se oli
solkkuri jäteastia
soma mukava
somaton epämukava
son se on sonki se onkin
sontasivakka epäsiisti ihminen
soopa tyhjänpäiväinen-, perätön-, joutava puhe
sortti laji
sose nuoska tai vetinen lumi
suittaa keritä, kehdata, vähätellä
suivaintua kyllästyä
sunkhan suinkaan
suopunki poromiehen lasso
suorhan suoraan
suruton syntinen, jumalaton
sutki kiero, hävytön, röyhkeä
syyvvä syödä
sääritto kelirikko
sölkhän, selkhän selkään
taajoa laskea leikki, telmiä
taavetin taavetti kirosana
taivhashen taivaaseen
talvikamphet talvivaate, reet, pulkat ym.
taphaus tapaus
tartte tarvitsee
tauro kalakeitto
tehhä lapsia jalkheelta tehdä jalkalapsia, avioliiton ulkopuolisia lapsia, äpäriä
tehessä tehdessä
tehit eetvarttia teki todella hyvää
tekki tekin
tervhan tarttunu ei saa mitään aikaan
tiijän tiedän
tiinhenä raskaana
tiiäksie tiedätkö sinä
tirro lapintiira tirropoika harakanpesärosvo
tieva kumpu, mäki, harju
toela todella
toesti tosissaan toela todella net ei ole toet ne eivät ole totta
tohtia uskaltaa tohiko sie? uskallatko sinä?
tokka iso porolauma
tolvata juosta lujaa
torrakko kivääri
tovelakhan todellakaan
tulhet tulleet
tuliskhan tulisikohan tulemhan tulemaan
tuoma tuomme
tuorestai torstai
tähelinen tärkeä, tarkka
tällätä asettaa, somistaa
tänäpänäkhän tänäpäivänäkään
täälä käsin täällä päin
tyhjä vain, ainoastaan (vähättelymuoto)
tyär tytär
tyyris kallis
ulku verkon tai nuotan kuivaustelinen rannassa
ummenajokas paksussa lumihangessa liikkumaan pystyvä kulkuneuvo
upissa piilossa veden alla
urkola urakalla
uuvessa uudessa
vaathekki vaatteetki
vahata tuijottaa, vartioida, valvoa
vaihettaa vaihtaa
vakstuuki pöytäliina. (köökinpöyvälä oli hiini vakstuuki ruokapöydällä oli hieno pöytäliina)
valkia tuli, nuotio
valskata vuotaa
varmhan varmaan
varphaiset varpajaiset
vasiten, vasitella varta vasten, juuri sitä varten, tahallaan, tarkoituksella
vatkata viskata, heittää, sekoittaa voimakkaasti
vatta vatsa
veiti irti, vapaana, vapaaksi
veitti veitsi, puukko
ventää pitää poroa hihnassa laitumella
veres tuore, uusi
veripiiska teurastuspuukko
vierhen viereen
viimi viime
viekhauella oveluudella
viimenki viimeinkin
viruttaa huuhtoa
vishin luultavasti
viskata heittää
viskutella kuiskutella
visto pelottava, vastenmielinen, kauhea
visu pihi, säästäväinen 2. visu tarkka, täsmällinen
vuottua erottua, näkyä jäljistä lumessa tai maassa
vuskata menetellä epärehellisesti, huijata, pettää
välhin,
vörstoorata ymmärtäävälistä välillä
vängälä väkisin
värkätä touhuta, askarrella, kiusotella
väärti ystävä, tuttava
völjhyn mukaan
yhteenlaihiin samalla lailla
ylpeyvenhenki ylpeydenhenki
äskön, äsköten joku aikaa sitten
ääpätön mitätön, olemattoman pieni, aikaansaamaton