Kiertäjä. / Perä-Pohja no 248. 25.10.1928.

Pakinaa Enontekiön Näkkälästä.


Näkkälä, kuten tiedetään, sijaitsee kolmen peninkulman päässä Enon-tekiön kirkolta pohjoista kohden. Näkkälä muuten todellisuudessa kuu-luu Hetan (kirkonkylän) maakirjakylään, vaikka onkin mainitun matkan päässä emäkylästä ja peninkulman etäisyydellä mäntypuiden rajasta. Asukasluku ei Näkkälässä ole suinkaan suuruudella pilattu. Siellä asuu itse Näkkälän talossa tilan toisen puolen haltija Antti Sp. Näkkäläjärven 5-henkinen perhe ja toisella puolella hänen veljensä Salkko emännöitsi-jänsä ”poliisin Maijan” kanssa.

Vanhanpihan Kallen Eemeli asuu 5-henkisen perheensä kanssa Syvä-järvi-nimisessä uudistalossaan saman Syväjärven rannalla, niissä Näk-kälän talokin sijaitsee. Siten on siellä vielä kolme mäkitupa-aluetta, nim. Vittikon Eelin ,7-henkinen perhe, Proksin Piera ja hänen tyllärensä sekä Vanhanpihan Kallen Oskari, joka hänkin asuu poikamiehenä omassa tu-vassaan. Kun otetaan vielä lukuun loisasukas, Joelin Janne, on Näkkä-län kyläryhmän asukkaat tarkoin lueteltu. Lukijat tehkööt niistä yhteen-laskun.

Näkkälänkylä iltaruskon valossa 1950-luvulla.

Eemeli ja Inka Vanhapiha sekä Salomo ja Elli Maria Näkkäläjärvi v. 1923. Kuva: Auer Väinö: / Museovirasto.

Vaikka itse Näkkälän asukasluku on pieni, on Näkkälän talon nykyisten isäntien, Antin ja Salkon, isän isästä polveutunut suku huomattavan suurilukuinen, suurilukuisin kuin mikään muu suku Enontekiöllä. Siitä ovat polveutuneet nuo rikasten nimeä kantavat Näkkälän porolappalai-set. Samaa sukua on ainakin kolmannes hettalaisista sekä suuri osa peltovuomalaisisia. Samaa sukua löytyy vielä huomattavat määrät Nor-jan puoleltakin ja vieläpä Alaskassakin.

Toimeentulomahdollisuudet Näkkälässä ovat muihin kunnan osiin verra-ten keskinkertaiset. On muisteltava, että Näkkälän talon isännät, Antti ja Salkko eivät aineellisen toimeentulon puolesta pahastikkaan puutetta kärsi. Vaikka he ovat talokkaita, on heillä porojakin, Antilla noin 100 ja Salkolla lähes 200 päätä. Onhan niitä poroja Vanhanpihan Kallen Ee-melilläkin, joskin hänen toimeentulonsa on heikompaa kuin Antin ja Sal-kon.

Elli-Marja ja Kaijunan Antti v. 1917. Kuva: 01.04.1917 Matkailulehti no 2

Hukka-Salkko ja tyttärensä Inka. Kuva: Tarja Ylitalon albumista.

Onhan Näkkälässä useita kalajärviä, joissa pyydetään kesäisin kalaa talven varalle ja vielä myytäväksikin ja olisi kalastus vieläkin tuottavam-paa, jos hettalaiset ja leppäjärveläiset eivät pakkautuisi Näkkälän vesille kalastelemaan. Kun kalavedet ovat kunnassa yhteisiä, ei tätä oikeutta voida heiltä kuitenkaan kieltää.

Kalastakoot, mutta tietäkööt, etteivät itse Näkkäläjärveen tule. Tässä jär-vessä, joka sijaitsee Syväjärven eli talonjärven eteläpäässä, ei kalastus-oikeutta ole muilla kuin Näkkälän talolla, s.o. Antilla ja Salkolla sekä Näkkälän Jussalla, joka tässä sivumennen mainiten, on kauppakirjalla ostanut puolet veli Salkon maaosuudesta.


Tämä järvi kuuluu annettaneen pellon asemasta aivan omaksi Näkkälän talolle. Sen kuuluu tietävän nimismieskin ja niin ovat talon Antin hallussa olevista talonkirjoista lukeneet ruotsinkieltä taitavat herrat, viimeksi poro-komissioniherrat, ettei Näkkäläjärvessä ole kalastuslupaa muilla kuin Näkkälän talolla. Se on talon pelto.

Tuskin ehkä lienee kunnassa toista kalajärveä, joka olisi eroitettu jollekin talolle peltomaaksi. En ole kuullut. Olisihan Näkkälän läheisyydessä kaksi niittyjärveäkin, jotka voitaisiin laskea kuiville ja joista saataisiin laa-jat alat niittyä, ehkä hyvääkin niittyä, kumpahan talon isännällä heräisi harrastus järvien kuivattamiseksi, sillä onhan toivottavaa, että valtion avustusta tällaisten kuivaustöiden toteuttamiseksi saadaan.


Näkkälässä v. 1906: Hukka-Salkon (s.4.9.1862.) sisko ja veli: Inga (Inker Maria s.9.5. 1880) Vanhapiha os.Näkkälä, (Kallan Eemelin vaimo) ja veljensä Iisko Näkkälä (Iisak Salomoninpoika s. 19.3.1870. Iisko jota kutsumanimi oli Piennas, lähti Amerikkaan 20. 4. 1907 veljensä Tuomman kanssa. Kuva Pentti Eskola, 14.06.1906. GTK

Vene Syväjärven rannalla Näkkälässä Kaijunan puolelta Niemelän rannan suuntaan.

Telkän uuttu Hukka Salkon pihapiirissa Näkkälässä v. 1934. Kuva: Ravila Paavo. / Museovirasto .

Eihän se karjatalous muuten Näkkälässä vielä niin loistavaa olekaan ei-kä sellaiseksi nykyisin voi vielä päästäkään, kun niittyvähäset ovat siellä täällä hajallaan olevia jänkkäniittyjä, joista heinää tehdään. Karjaluku ko-ko kyläryhmässä lienee 10 raavasta, johon lukuun sisältyy Salkoltakin molemmat lehmät, joista toinen on ollut 4-5 vuotta mahona.

Mitäpä tuolla muuten väliä onkaan Salkon mielestä, onko ne lehmät poi-kivia vai ei, kunhan niitä suku talossa on olemassa. Pari kolme vuotta sitten olivat Näkkälän kaikki lehmät härän puutteessa mahoja. Olisipa syytä maa- ja karjatalousneuvojien käydä täälläkin lietsomassa tuota oikeata lantalaishenkeä, jotta Näkkälässäkin ruvettaisiin tässä kohden oivaltamaan asian tärkeyttä.

Salomon "Salkko" Näkkäläjärven talo 1.8.1918, aitat ovat toisten poromiesten omistuksessa. Kuva: Lagercrantz. / Museovirasto.

Proksin Pieran Elli - Kallan Oskarin emäntä ja Kallan Oskari 1950-luvulla.

Henkisien pyrkimysten puolesta on Näkkälä tietysti kuollut. Siitä todis-tuksena mainittakoon, ettei sinne tähän asti ole vielä tilattu ainoatakaan sanomalehteä. Tuleva vuosi tässä suhteessa on jo toivehikkaampi, sillä Salkko on kehunut nyt jo tulevalle vuodelle tilanneensa »aviisin», vaikkei hän sen nimeä vielä tiedäkään. Eikö tilauksen välittäjä liene muistanut sitä hänelle sanoakaan.

Kylläpähän näkyy sitten kun aviisi tulee, mikä sillä nimenä on. Kyllä joku lukutaitoinen sen nimestä selvän ottaa, jos itse Salkko, kun on kankea lukemaan, ei siitä selvää saisikaan. Kyllä Näkkälässä sentään aviisista tiedot irti saadaan, sillä kaikki rippikoulun käyneet ovat siellä lukutaidos-sa Salkkoa paremmat.

Kun postikaan ei ole kulkenut, ei tosin ole maksanut vaivaa sanomaleh-tiä tilata. Nyt on kuitenkin Näkkälä päässyt osalliseksi tuosta kesäsijoil-laan, Pöyris- ja Kalkujärvessä asuvien lappalaisten postintarvetta tyydyt-tävästä kantopostin kuljetuksesta kesä—syyskuun ajalla, sillä tämä posti kulkee Näkkälän kautta tuon 4 kk. ajan kerran viikossa. Tänä vuonna, jolloin postin kulku myönnettiin, ei mainittu posti vielä kerinnyt kulkea kuin syyskuulla.