H. / Suomen matkailu 1.10.1938.

POHJOIS-SUOMEN JA NORJAN VÄLISET YHTEYDET


Matkavaikutelmia.


Huolimatta Suomen ja Norjan yhteisenrajan pituudesta ovat liikenneyh-teydet näiden valtakuntien välillä olleet viime aikoihin saakka huonot. Autojen lauttausmahdollisuus Salmijärveltä Svanvikiin ei ole niin tunnet-tu kuin se ansaitsisi olla. Nyt valmistuu suora tieyhteys Patsjoen alajuok-sulle, kun Koittakönkään yli vievän sillan rakennustyöt saatetaan päätök-seen 1939; Norjan puolella on sen jälkeen vielä rakennettavana 3 km pi-tuinen yhdystie. Siinä kaikki mitä tällä hetkellä voidaan sanoa Norjan ja Suomen välisestä automatkailusta. Kuitenkin on vielä Kilpisjärveltä Ski-botniin johtava tie tunnettu, se on osaksi autolla, osaksi rattailla kuljetta-va. Tenojoella on kosketus Norjaan kiinteä.

Kun näin ollen voidaan syystä puhua kulkuyhteyksien puutteesta naapu-rien välillä, jotka kaiken lisäksi ovat kumpikin suosittuja matkailumaita, on asianomaisten taholta luonnollisesti suunniteltu toimenpiteitä asiain-tilan parantamiseksi. Sekä Norja että Suomi valmistelevat teitä, jotka helpottavat piakkoin tilannetta. Lehtemme tämän vuoden toisessa nume-rossa esiteltiin lyhyesti Lapinkomitean tie-ehdotukset.

Finnmarkenissa on käynnissä kaksi tierakennusta, jotka suuresti kiin-nostavat suomalaisia. Pohjois-Norjan Matkailijayhdistyksen ja sen sih-teerin, Chr. B. Heimbeckin erityinen suopeus teki allekirjoittaneelle mah-dolliseksi käydä viime kesänä näillä seuduilla ja tutustua itse paikalla suunnitteluihin ja rakennettaviin tieyhteyksiin. Matkasta muodostui sikä-läisten matkailujärjestöjen ja matkailun ystävien ansiosta varsin mielui-nen elämys.

Tie Aitasta Kautokeinoon on ollut kymmenkunta vuotta työn alaisena. Nyt on päästy Mironiin, n. 110 km päähän Altasta (Bossekopista). Viime vuosina työtä on joudutettu amerikkalaisia tiekoneita käyttämällä. Kau-tokeinoon on Mironista enää 20 km rakennettavaa tietä. Toistaiseksi vä-littää liikennettä Altasta Mironiin Alta Rutebil-yhtiön linja-auto neljä ker-taa viikossa, ja perille Kautokeinoon pääsee mukavasti moottoriveneellä jokea myöten.

Kautokeinon kirkonkylä on suunnilleen Hetan kokoinen kylä, jossa on mm. suuri koulu-asuntola lappalaisia varten sekä kauppias Nilimaan komea matkailumaja. Altan-Kautokeinon tien valmistuttua, luultavasti noin kahden vuoden kuluttua, jatkettaneen sitä heti valtakunnanrajalle. Sellainen on ainakin yleinen toivomus ja sen oikeutuksen ymmärtää, kun ajattelee että Kautokeinosta rajalle on jo 50 km ja Ingijoelle (Muonion-Hetan tielle) n.120 km. Tällä taipaleella on maasto jokseenkin tasaista, paikoitellen pelkkää koivikkonummea ja erityisesti Leppäjärven ja Aitti-järven välillä omiaan tierakennuksille. Myös Lapinkomitean ohjelmassa on tiellä Ingijoelta valtakunnanrajalle tärkeä asema ja sitä pidetään yh-tenä kiireellisesti toteutettavista.
(Hetan ja Kivilompolon tie rakennettiin maantieksi vuosina 19611963.)

Koivikkoa Hetan ja Kautokeinon väliltä.

Sitshajärveltä.

Altantie jatkuu Kautokeinoa kohti.

Enontekiön-Kautokeinon tie merkitsee matkailijoille tärkeää läpikulkuyh-teyttä Pohjois-Suomesta Norjaan. Norjassa voidaan ajaa pohjoiseen "valtakunnantietä" myöten, joka viimeisten tietojen mukaan yhdistää Etelä-Norjan maan pohjoisosiin vuonna 1942, ja sitten Aitasta poiketen Kautokeinon tietä Enontekiöön. Nyt on Kautokeinossa jo hyviä majoitus-mahdollisuuksia, samoin meidän Lapissamme, ja Altaan rakennetta-neen hotelli lähimmässä tulevaisuudessa.

Voi myös matkustaa Petsamon tietä ja ylittää Patsjoen Salmijärven luo-na tai Kolttakönkäällä, seurata Norjan rannikkoa Kirkkoniemestä Altaan ja sitten palata etelään Kautokeinon ja. Enontekiön ja mikseipä Pohjois-Ruotsin kautta - reitti, jota suomalaiset varmaan ahkerasti käyttävät. Au-tomatkailu Pohjois-Skandinaviassa saa Kautokeinon-Hetan tien valmis-tuttuaaivan uudet mittasuhteet.

Mironinja Aitan välinen tieosa näyttää olevan paikoitellen varsin kapea ja erityisesti Altan ja Bingisin tunturimajan väli ei nyt ole tyydyttävässä kunnossa, mutta korjaantunevat nämä epäkohdat ennen Kautokeinon-Hetan tien valmistumista. Tämän tien kaupallinen merkitys tulee var-maan myös olemaan melkoinen, sillä Finnmarken kärsii puutavaran puu-tetta.

Toinen tärkeä tierakennus Norjan puolella on Kirkkoniemi-Svanvik-Raja-koski pitkin Patsjokivartta. Nykyisin tie on valmiina Nyrudiin saakka, jos-ta pääsee joen yli Höyhenjärvelle. Sietää mainita, että Sör-Varangerin matkailijayhdistyksen laitokset Svanvikissä ja suurenmoisen Skogfosse-nin luona ovat erittäin vaikuttavia, tilavia ja uudenaikaisesti kalustettuja.

Patsjokilaaksosta on sekä Norjan että Suomen puolella jokea muodostu-nut huomattava asutusalue aivan viime vuosina, osaksi kaivosteollisuu-den ansiosta (Björnvatn—Kirkkoniemen rautakaivokset, Petsamon tun-turien nikkelikaivokset), osaksi . edullisten ilmastosuhteiden vuoksi. Tie Hammerfestistä Karasjoelle (220 km) on kuten tunnettua valmis, ja viime kesästä lähtien sillä on harjoittanut linja-autoliikennettä Finnmarks Fyl-kesrederi-niminen yhtiö. Karasjoelta on vain 16 km valtakunnanrajalle. Lapinkomitea ehdottaa myös Inarista rakennettavaksi tien Kangasnie-meen Tenolla. On siis mahdollisuuksia saada täälläkin aikaan tieyhteys. Myöskään Inarin-Utsjoentietä ei saisi unohtaa tässä yhteydessä.