H. / Suomen matkailu 1.10.1938.
POHJOIS-SUOMEN JA NORJAN VÄLISET YHTEYDET
Matkavaikutelmia.

Koivikkoa Hetan ja Kautokeinon väliltä.

Sitshajärveltä.


Altantie jatkuu Kautokeinoa kohti.
Enontekiön-Kautokeinon tie merkitsee matkailijoille tärkeää läpikulkuyh-teyttä Pohjois-Suomesta Norjaan. Norjassa voidaan ajaa pohjoiseen "valtakunnantietä" myöten, joka viimeisten tietojen mukaan yhdistää Etelä-Norjan maan pohjoisosiin vuonna 1942, ja sitten Aitasta poiketen Kautokeinon tietä Enontekiöön. Nyt on Kautokeinossa jo hyviä majoitus-mahdollisuuksia, samoin meidän Lapissamme, ja Altaan rakennetta-neen hotelli lähimmässä tulevaisuudessa.
Voi myös matkustaa Petsamon tietä ja ylittää Patsjoen Salmijärven luo-na tai Kolttakönkäällä, seurata Norjan rannikkoa Kirkkoniemestä Altaan ja sitten palata etelään Kautokeinon ja. Enontekiön ja mikseipä Pohjois-Ruotsin kautta - reitti, jota suomalaiset varmaan ahkerasti käyttävät. Au-tomatkailu Pohjois-Skandinaviassa saa Kautokeinon-Hetan tien valmis-tuttuaaivan uudet mittasuhteet.
Mironinja Aitan välinen tieosa näyttää olevan paikoitellen varsin kapea ja erityisesti Altan ja Bingisin tunturimajan väli ei nyt ole tyydyttävässä kunnossa, mutta korjaantunevat nämä epäkohdat ennen Kautokeinon-Hetan tien valmistumista. Tämän tien kaupallinen merkitys tulee var-maan myös olemaan melkoinen, sillä Finnmarken kärsii puutavaran puu-tetta.
Toinen tärkeä tierakennus Norjan puolella on Kirkkoniemi-Svanvik-Raja-koski pitkin Patsjokivartta. Nykyisin tie on valmiina Nyrudiin saakka, jos-ta pääsee joen yli Höyhenjärvelle. Sietää mainita, että Sör-Varangerin matkailijayhdistyksen laitokset Svanvikissä ja suurenmoisen Skogfosse-nin luona ovat erittäin vaikuttavia, tilavia ja uudenaikaisesti kalustettuja.
Patsjokilaaksosta on sekä Norjan että Suomen puolella jokea muodostu-nut huomattava asutusalue aivan viime vuosina, osaksi kaivosteollisuu-den ansiosta (Björnvatn—Kirkkoniemen rautakaivokset, Petsamon tun-turien nikkelikaivokset), osaksi . edullisten ilmastosuhteiden vuoksi. Tie Hammerfestistä Karasjoelle (220 km) on kuten tunnettua valmis, ja viime kesästä lähtien sillä on harjoittanut linja-autoliikennettä Finnmarks Fyl-kesrederi-niminen yhtiö. Karasjoelta on vain 16 km valtakunnanrajalle. Lapinkomitea ehdottaa myös Inarista rakennettavaksi tien Kangasnie-meen Tenolla. On siis mahdollisuuksia saada täälläkin aikaan tieyhteys. Myöskään Inarin-Utsjoentietä ei saisi unohtaa tässä yhteydessä.