E. A. Korhonen: Rajamme vartia 1946.

Pohjois-Suomi jälleenrakentaa


Kun kaksi vuotta sitten valmistauduttiin joulua vastaanottamaan, saivat Pohjois-Suomen asukkaat tehdä sen vieraillaveräjillä vieraissa olosuh-teissa. Armoton sota oli loppuvaiheessaan ajanut Pohjois-Suomen väes-tön tieltään pois, toiset kaulaksi Pohjanmaalle, toiset ulkopuolelle rajo-jemme, ja tuhonnut perusteellisesti heidän kotinsa.

Pohjois-Suomi oli joulun aikaan vuotta sitten kuollutta seutua, jossa ei paljon elonmerkkejä 'tavannut. Vain lumihongesta esiin pistävät savupii-put, jokunen säilynyt aitta, sauna tai lato osoitti, että 'täällä oli kerran ol-lut elämää. Varmaan moni siihen aikaan uskoi, että tulisi kestämään sagen monia vuosia, jopa vuosikymmeniä, ennenkuin pohjola olisi taas entisellään.


Ken kuluneena syksynä on liikkunut Pohjois-Suomessa, hän on var-maan hämmästynyt sitä näkyä, mikä häntä täällä kohtaa. Kyläryhmä toi-sensa jälkeen on noussut raunioitten paikalle vajaassa kahdessa vuo-dessa, tiet ja sillat ovat korjatut ja niillä vilkas liikenne, puhelinyhteydet ovat taas kunnossa ja kymmenet tuhannet miinat ovat poistetut.

Melkein uskomattomalta nämä saavutukset tuntuvat, kun otetaan huo-mioon ne vaikeudet, joiden keskellä jälleenrakennus on suoritettu. Tar-vikkeista on ollut puutetta, matkat ovat pitkät ja hankalat, ammattityö-voimaa ei ole ollut riittävästi ja palkat ovat ylettömän kalliit. Kun näissä olaissa on päästy nykyisiin saavutuksiin, on se todistus ennen kaikkea asukkaiden ahkerasta, yritteliäisyydestä ja tulevaisuudenuskosta.

Jälleenrakennustöitä v. 1945. Kuva: Pekka Kyytinen. Museovirasto. / finna.fi

Kuusamo nousee raunioista.

Pohjois-Suomen asukkaat ovat osoittaneet sen, että sotaa ja hävitystä-kin voimakkaampi on työ ja rakentajamieli. Jälleenrakennustyön saavu-tuksissa on myös osuutensa tätä työtä johtavilla ja ohjaavilla elimillä, Pohjois-Suomen maanviljelysseuroilla, jotka tekevät rakennussuunnitel-mat, ohjaavat työtä, hoitavat kuljetukset ja antavat rakennusaineiden os-toluvat sekä huolehtivat koneiden, kotieläinten, siementen ym. hankin-nasta.


Erittäin suuri osuus on myös Metsähallituksella, joka on hankkinut lähes
2/3 tarvittavasta! puutavarasta. Niinpä puutavarasta ei ole ollutkaan puu-tetta. Myöskin Tie- ja vesirakennushallitus on saanut yllättävän nopeasti tiet ja sillat kuntoon ja siten tehnyt kuljetukset mahdolliseksi.

Osoituksena rakennustyön edistymisestä mainittakoon, että lokakuun lappuun mennessä kuluvana vuonna oli saatu valmiiksi 7364 pysyvää rakennusta, niistä asuinrakennuksia 2143, karjarakennuksia 1796, muita talousrakennuksia 3231, liikerakennuksia 120 ja julkisia rakennuksia 74.

Samaan aikaan oli väliaikaisia rakennuksia tehty 2079 ja suoritettu kor-jaus- ja lisärakennustöitä 1686 rakennuksella. Rakenteilla oli 3632 lopul-lista rakennusta. Kun rakennuksia tuhottiin kaikkiaan noin 18.000, on to-dennäköistä, että vuoden loppuun mennessä saadaan koko rakennus-ohjelmasta toteutettua n. 55—60 %.

Pisimmällä ovat rakennustyöt Hyrynsalmella, Alatorniolla, Karungissa, Ylitorniolla, Tervolassa, Kemin maalaiskunnassa ja Ranualla. Näissä kunnissa ovat rakennustyöt aivan loppupuolellaan, ja saadaan ne ensi vuonna päätökseen.

Kuusamon kirkonkylän raunioita Lapin sodan jälkeen v. 1945. Kuva: Museovirasto. / finna.fi

Kuusamo nousee raunioista.

Varsin pitkällä ja yli puolen väliin ovat rakennustyöt muun muassa Suo-mussalmella, Kuusamossa, Taivalkoskella., Posiolla, Kemijärvellä, Pel-koaenniemellä, Rovaniemen maalaiskunnassa ja Turtolassa. Sellaisia kuntia, joissa rakennustyöt ovat alkupuolellaan, ovat Savukoski, Enonte-kiö, Inari, Utsjoki ja Sodankylän eräät syrjäkylät. Näihin kuntiin pääsi väestö palaamaan vuotta myöhemmin kuin muualle, ja sen vuoksi työt siellä ovat vuoden jäljessä.

Kun rakennukset täytyy rakentaa hyväksyttyjen piirustusten mukaan, tu-levat ne ulkomuodoltaan varsin tyylikkäitä ja sopusuhtaisia. Vanha suo-malainen, rauhallinen rakennustyyli on niissä säilytetty. Myöskin raken-nusten asemakaavallinen ryhmittely tulee nyt huomattavasti parempi kuin ennen, sillä nyt sekin suunnitellaan yhdessä ammattimiehen kans-sa, ja liian monista ja hajanaisista rakennuksista vältytään.

Lisäksi on huomattava, että huoneiden käytännöllinen järjestely on pa-rempi, samoin rakennusten kuutiotilavuuden käyttö. Useimmissa asuin-rakennuksissa on myös ullakkotila käytetty asumistarkoituksiin, ja hyvin monissa on rakennuksen alla kellari. Varsinkin emäntien kannalta tulevat uudet talot käytännöllisiä ja työtä säästäviä.

Tosin väen pirtti ei tule yhtä suuri kuin ennen, mutta huoneiden suurempi lukumäärä ja kuutiotilavuuden tehokas käyttö korvaa sen. Monet kylät tulevat jo ulkonaisestikin näyttämään komeammilta kuin ennen. Selvän kuvan, tästä antaa esim.. Hyrynsalmen jälleenrakennettu kirkonkylä.

Rakennuspuu on yleensä otettu valtion metsästä. Se on lujaa ja kestä-vää pohjolan puuta., ja hirsien joukossa saattaa tavata punaista honkaa-kin. Yleisimmin rakennetaan varsinaiset maanviljelijöitten rakennukset hirsistä, mutta kirkonkylissä ja liikekeskuksissa ovat lautaraikenteet ylei-sempiä, samoin Tornion jokilaaksossa.

Lautatalojen seinärakenteessa käytetään lautojen ohella lämpöä eristä-vää pahvia sekä täytteenä sahanjauhoa. Aivan lopulliseen kuntoon ei asuinrakennuksia vielä saada, sillä maaliaineita puuttuu. Mutta sitten kun niitä saadaan ja kun on luultavaa, että parin, vuoden kulutta jälleen-rakennus saadaan päätökseen, tuleekin pohjolasta, eräs maamme par-haiten rakennettuja seutuja.

Mutta tämän käynnissä olevan jälleenrakennuksen ohella on mullistetta-va, että myös Pohjois-Suomen siirtoväelle, Petsamon, Sallan ja Kuusa-mon siirtoasukkaille, on saatava kodit pellot ja ne on tehtävä synkkään korpeen. Työ on epäilemättä vaikea eikä tule menemään yhtä nopeasti kuin jälleenrakennus, siiliä kodin luominen korpeen ei ole leikin asia, mutta se tulee onnistumaan kuitenkin. Siitä on takeena se tarmo ja se vastuksia pelkäämätön mieli, joita Pohjois-Suomen asukkaat sekä so-dan että jälleenrakennuksen aikana ovat osoittaneet.